tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post114041903746517403..comments2023-10-14T13:56:59.737+03:00Comments on Esa Suominen: VääryysEsa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.comBlogger1125tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-1140425172160265312006-02-20T10:46:00.000+02:002006-02-20T10:46:00.000+02:00Niimpä. Omaishoito on asia, jota varmasti yhä usea...Niimpä. Omaishoito on asia, jota varmasti yhä useampi tulevina vuosina tulee miettineeksi. Itse ainakin olen asialla pallotellut, kun on miettinyt vanhustenhoitoa ja katsellut Italiassa kuinka ystävät perheineen toteuttavat omaishoitoa, omalla luonnollisella tavallaan.<BR/><BR/>Tämä on minusta moderni dilemma. Ennen kodin piirissä pidettiin huolta niin lapsista, vanhuksista kuin vammaisistakin. Eikä se ollut silloinkaan helppoa.<BR/><BR/>Nyt moni kaatuu työtaakan alle ja aikaa tuskin jää kotiasioille, vaikkei ketään erityistä omaista olisikaan hoidettavana. Vaikka lapsethan viettävät liikaa aikaa ihan yksin Kuten myös vanhukset, olivatpa kotona tai laitoksessa. Eikä aikaa ole edes perheen perustamiselle. On ura ja sitten pitää jo nyt nipistää siitä aikaa "omalle ajalle".<BR/><BR/>Emmekö me tosiaankaan osaa arvostaa tällaista asiaa? Rimpuilemmeko irti "kahleista", voidaksemme olla Yksilöitä? Onko hyvinvointi yhteiskunnan tällaiset hoiva yms. palvelut olemassa vain sitä varten, että vahvimmat voivat vain olla Yksilöitä ja yhteiskunta hoitaa ne, jotka ovat heikkompia? <BR/><BR/>Arvostammeko todella enemmän manager-tittelin haltijoita ja muita epämääräisiä nimikkeitä? Ja mitä se sitten kertoo? Meistä, yksilöinä ja yhteiskuntana?Hanna Koprahttps://www.blogger.com/profile/12522552537601141565noreply@blogger.com