tag:blogger.com,1999:blog-150320662024-03-08T01:34:21.576+02:00Esa SuominenTervetuloa! Tarjolla poliittista jargonia, puolueellista analyysia ja pitkällistä pohdintaa yhteiskunnallisten aiheiden ympäriltä. Kirjoittaja kantaa itse vastuun tämän vessanseinän tuotoksista eikä niistä tule syyttää hänen lisäkseen muita kuin korkeintaan kotikasvatusta ja yhteiskunnallista ilmapiiriä yleensä.Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.comBlogger527125tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-84680661832280406522009-12-27T10:12:00.007+02:002009-12-27T11:52:21.873+02:00Samaa sukua - samaa maata<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0W8PVh6T_kPMLFGALOGLgLVf1g67ML1i7oCFKk1-JvAgp0f-10o2bCv159o7xZVTo8oxrnfyxzoDiEOpyXWEkB53k2Bqt3C_QL1OfG6wLWnHCgcj9V4UYr1WKj3rHCxnSx_45/s1600-h/dishonest.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 127px; height: 79px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0W8PVh6T_kPMLFGALOGLgLVf1g67ML1i7oCFKk1-JvAgp0f-10o2bCv159o7xZVTo8oxrnfyxzoDiEOpyXWEkB53k2Bqt3C_QL1OfG6wLWnHCgcj9V4UYr1WKj3rHCxnSx_45/s200/dishonest.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5419842934988686802" /></a>Pääministeri Vanhasen ilmoitus siirtymisestä sivuun Keskustan puheenjohtajan paikalta ei lopulta yllättänyt liiaksi, suurimmaksi yllätykseksi nousi lähinnä tekosyyn heikkous. Kuten useat pääkirjoituksetkin <a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Lehtien+p%C3%A4%C3%A4kirjoitukset+kommentoivat+Vanhasen+vet%C3%A4ytymisilmoitusta/1135251703545">arvioivat</a>, jalkaleikkauksesta toipuminen on esiin nostettuna syynä melko erikoinen mieheltä joka vielä jokin aika sitten ilmoitti jatkavansa pääministerinä aina vuoteen 2015 asti. <div><br /></div><div>Toistuvien vaalitappioiden, muistinmenetysten ja muiden skandaalien rasittaman Vanhasen poliittinen pääoma on syöty jo pitkän aikaa sitten eikä sinällään hyvistä linjapuheenvuoroista ollut sitä kasvattamaan. Pietarsaaren puoluevaltuustossa pidettyä <a href="http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Keskusta_viestii.iw3?showlocation=f42544f5-ded8-4369-88c0-8b86bf1e83bb&newsID=7f0b4082-f1da-4754-a498-f7a3f5d53f88">puhetta</a> kehuttiin ja se oli luontevaa jatkoa aiemmin esitellyille <a href="http://esasuominen.blogspot.com/2009/01/lepsmn-keynes.html">linjauksille</a>, mutta uskottavuutta puheenvuoroille toisi se, että Vanhasen itsensä johtama hallitus toteuttaisi niitä. </div><div><br /></div><div>Vaikkei välittäisikään tämän päivän sanojen ja tekojen ristiriidasta, putoaa Vanhasen puheilta pohja viimeistään kun hän samaan aikaan liputtaa vähintään puoliavoimesti porvariyhteistyön jatkamisen puolesta. 90-luvun eurooppalaisesta sosialidemokratiasta plagioitu "kolmas tie" vaikuttaakin näin olevan vain vaalivalmisteluihin liittyvä temppu jolla SDP pyritään syrjäyttämään talouspoliittisesta keskustelusta. Näillä eväillä ja kuluneella naamalla Keskusta tuskin kuitenkaan pärjäisi. Hallituspuolueen, erityisesti pääministeripuolueen on vaikea esiintyä opposition edustajana. </div><div><br /></div><div>Keskustan perintöprinsessa on jo vuosia ollut ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Lehtomäki on ilmoittanut tulevissa vaaleissa siirtyvänsä ehdokkaaksi Uudellemaalle. Kansanedustajapaikka on toki varma, mutta saattaa olla että äänivyöry jää haaveeksi. Ympäristöarvojen merkitys korostuu Uudenmaan kaltaisessa vaalipiirissä jossa väestö on nuorehkoa ja koulutettua. Lehtomäkeä on jo pitkään <a href="http://www.luontoliitto.fi/tiedotteet/?p=303">arvosteltu</a> <a href="http://fi.yle.mobi/uutiset/yle24/ns-yduu-3-938979">voimakkaasti</a><a href="http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=728971"> </a><a href="http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=728971">heikkoudesta</a> <a href="http://yle.fi/uutiset/teksti/talous_ja_politiikka/2009/08/sdpn_viitanen_tuohtui_ymparistoministerin_luonnonsuojelupuheista_940217.html">ympäristökysymyksissä</a>. Tämän päivän Helsingin Sanomien haastattelussa hän asettaa jälleen ympäristön sekä työn ja toimeentulon toisiaan vastaan. Tämän ajattelutavan soisi jo olevan historiaa.</div><div><br /></div><div>Ympäristöasiat eivät ole Keskustan leipälaji eivätkä puolueen liepeillä pyörivien rahoittajatahojen mielenkiinnon kohteena. Siksipä nousevan keskustajohtajan huomasivat jo hyvissä ajoin myös <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/24202-lehtomaki-paljastui-rahamiesten-supersuosikiksi">vaalirahoittajat</a>. Joukossa on mm. veroparatiisiyhteyksistään tunnettu <a href="http://blogit.mtv3.fi/kolmevarttia/2008/12/17/veroparatiisin-varjo-poliitikkojen-ylla/">Helsingin Mekaanikontalo</a>. Lehtomäki oli niiden poliitikkojen joukossa jotka kielsivät tienneensä aiheesta mitään. Pikapuoliin hän kuitenkin joutui ilmoittamaan peräti 40 000 euron tuet. Summa on suurimpia pimitettyjä rahasummia -ja sen on vastaanottanut henkilö <a href="http://www.vihrealanka.fi/node/1770">joka on ollut itse laatimassa vaalirahoituslakia</a>.</div><div><br /></div><div>On kovin valitettavaa, että monessa suhteessa Keskustan tulevaisuuden toivo muistuttaa erehdyttävästi edeltäjiään. Kaksi edellistä keskustajohtajaa ovat sotkeutuneet epätotuuksiinsa ja menettäneet nauttimansa luottamuksen -toinen eduskunnassa, toinen nyt julkisen mielipiteen paineessa. Lehtomäestä, jos valituksi tulee, uhkaa tulla uusi lenkki samaan ketjuun. </div>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-84367658496357354292009-12-14T22:55:00.011+02:002009-12-15T01:01:33.755+02:00Syyssatoa<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSFoxzROx59dZizIBUAjOerDFNZpiXe-TFDWyGWCE8w4JQTaYf6ze-ongefc0lEaGGMjVmKYghPi207JBfh4Kwe3NwWcL79TF68m8-ebLY2f5RHQjez-ZG6x48geNy5p6zPTAM/s1600-h/wilkinsonpickettspiritlevel.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 87px; height: 127px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSFoxzROx59dZizIBUAjOerDFNZpiXe-TFDWyGWCE8w4JQTaYf6ze-ongefc0lEaGGMjVmKYghPi207JBfh4Kwe3NwWcL79TF68m8-ebLY2f5RHQjez-ZG6x48geNy5p6zPTAM/s200/wilkinsonpickettspiritlevel.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5415208631444101026" /></a><div>Syksyn(kin) on täyttänyt uusi työ ja lapsenhoito, mutta kirjoille jää sentään joitain harvoja iltoja. Yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta kiinnostuneille ja näiden asioiden advokoinnista innostuneille voi Amazonin aarreaitasta suositella Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin kirjaa <i>The Spirit Level - Why More Equal Societies Almost Always Do Better</i>, josta on versonut mm. kampanjaorganisaatio <a href="http://www.equalitytrust.org.uk/">Equality Trust</a>.</div><div><br /></div><div>Wilkinson ja Pickett vyöryttävät teoksessaan valtaisan määrän esimerkkejä siitä miten epätasa-arvo näkyy yhteiskunnallisena pahoinvointina niin mielen ja ruumiin terveydessä, koulutuksessa kuin sosiaalisen nousun vaikeutumisena. He osoittavat myös miten tasa-arvo hyödyttää jopa varakkaita ihmisiä. Erityisen mielenkiintoinen on kirjan väkivaltaa koskeva osuus. Wilkinson ja Pickett esittelevät tutkimuksia joiden mukaan väkivallan yleisyyttä perustelee nimenomaan toivottomuuden kokemus sekä siihen liittyvän häpeän välttäminen. Ainoa tapa hankkia kunnioitusta ja asemaa tilanteessa jossa yhteiskunta ei tarjoa muita etenemisen mahdollisuutta on rikollisuus.</div><div><br /></div><div>Kaksi keskeistä huomiota nousee esiin. Ensinnäkin oleellista ei niinkään ole se miten tasa-arvoon päästään, vaan ennen muuta lopputulema. Ruotsi ja Japani ovat monessa suhteessa hyvin erilaisia yhteiskuntia. Toista luonnehtii pitkälle edennyt sukupuolten välinen tasa-arvo mm. työelämässä, toista taas ei. Myös maiden verojärjestelmät ovat hyvin erilaisia. Yhteistä on kuitenkin hyvin tasa-arvoinen lopputulema - sekä hyvä menestys vertailuissa. Toinen keskeinen havainto koskee luottamusta ja vertaisuutta. Epätasa-arvo koskee muutakin kuin materiaalista eriarvoisuutta. Syvät kuilut ihmisten välillä heikentävät keskinäistä luottamusta joka puolestaan ruokkii turvattomuutta ja lisää sopimuskustannuksia.</div><div><div><br /></div><div><img src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7GQJ5Eg_CBurtkAcMHRoZu9jtD-ditZGKLNjDH00oabRHHso3u7jGu1svdbvFxENZJid4pBCeez6FjLP37oaXZp8FLUVX5_8LwfUd8VqPXBCsxuGDhWUPlRwGg1QH7iwUtBwy/s200/troitskidiversantti.jpg" style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 83px; height: 128px;" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5415198537325622482" /></div><div>Artemi Troitskin viimeisin suomennettu teos <i>Venäjän viimeinen diversantt</i><i>i</i> kattaa tämän venäläisen toimittajan ja kulttuuripersoonan verkkokirjoituksia edesmenneeltä Diversant Daily -sivustolta vuosilta 2000-2005. Blogikirjoituksista koostuva kokoelma on paikoin hauska, aina provokatiivinen, mutta ennen kaikkea synkän kriittinen Venäjän nykyhallintoa ja yhteiskuntaa kohtaan. Erityisen katkeriksi tekstit muuttuvat kuvattaessa Nord-Ostin teatteri-iskua tai kirjoittajan kritisoidessa venäläistä mentaliteettia joka saa kansalaiset palvomaan voimakkaina valtiomiehinä pahantekijöitä ja rikollisia. </div><div><br /></div><div>Mielenkiintoisimpia kirjoituksia kokoelmassa on artikkeli liittyen oligarkki, liikemies Mihail Hodorkovskin pidättämiseen. Troitskin mukaan case Hodorkovskissa oli ennen kaikkea kysymys valtion kaikkivoipaisuuden osoittamisesta. Hodorkovski oli toki rikollinen, mutta miksi juuri hänet valittiin rivistä liittyi valtapolitiikkaan ja oligarkeille sekä kansalaisille annettuun viestiin kovuudesta ja vastarinnan mahdottomuudesta. Troitskin mukaan: "<i>Se, että </i><i>kyse on pelkästä stalinismista ei vaivaa juuri ketään, rutiköyhät eläkeläiset nauttivat jok'ikisestä vanhojen aikojen tuulahduksesta kun taas neukkuelämää elämätön nuoriso ei erota gulagia pr:stä"</i>.</div><div><br /></div><div><img src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRm-ByAVj-U3QZLUBRTnUV5bRWEJAtrk2Ksh_vscQHCkGYisoGRefR6nsc4unetOb5yX1DJJOk-g98Z9vynvnyOjf2XatqeWhEQLuOURAHJk16WDOPPoW_Yn5wijqLW1JO5gQb/s200/zizek.jpg" style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 70px; height: 134px;" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5415207922384865586" /></div><div>Slovenialainen filosofi ja jonkin-sortin-kommunisti Slavoj Zizek vieraili Suomessa viime kuussa keräten Helsingin yliopiston suurimman luentosalin äärimmilleen uteliaita kuulijoita, allekirjoittaneen muiden muassa. Tilaisuudesta tarttui mukaan Kimmo Jylhämön ja Hanna Kuuselan toimittama <i>Politiikkaa, idiootti! Vastakkainasetteluja Zizekin kanssa</i>, joka sisältää otteita Zizekin teksteistä sekä kirjan toimittajien tekemän haastattelun. </div><div><br /></div><div>Zizek kirjoittaa tarttuvasti post-politiikan ajasta ja politiikan tekemisen tavasta, joka on ajanut vasemmiston ongelmiin kaikkialla Euroopassa. Post-politiikka puhuu vastakkainasettelujen ajan loppumisesta sekä ideologioiden ja arvojen merkityksettömyydestä "asiantuntijuuden" rinnalla. Tällä se pyrkii hänen mukaansa naamioimaan omat ideologiset valtapyrkimyksensä. Zizekin teoksen artikkeleissa esittämät pohdinnat erityisesti autoritäärisestä kiinalaisesta kapitalismista kilpailukykyisenä vaihtoehtona länsimaiselle kapitalismille ovat mielenkiintoisia, samaten analyysi Ranskan maahanmuuttajalähiöiden mellakoista, joiden erityinen tuntomerkki oli se, ettei mitään tunnuksia tai vaatimuksia edes ollut. Hyvä kysymys kuuluu mitä tämä kertoo näiden nuorten suhtautumisesta yhteiskuntaan?</div><div><br /></div><div>Vastaavankaltaisesta politiikan kriisistä ja syvästä luottamuspulasta on kyse myös eliittien ja kansalaisten vieraantumisessa toisistaan. Zizek pitää Ranskan ja Hollannin ei-ääntä taannoisissa Euroopan perustuslaista käydyissä kansanäänestyksissä merkittävänä ilmiönä, koska se osoitti politiikan ja vaihtoehtojen olevan edelleen olemassa. Hänen mukaansa populismi on nousemassa luokkataistelun korvaavaksi mobilisaatiota tuottavaksi voimaksi. Populismi politisoi asioita -ja siten laventaa demokratiaa, muttei kuitenkaan tarjoa mitään aitoa vaihtoehtoa -tämä olisikin vasemmiston tehtävä. Kriittisyys ilman todellista yhteiskunnallista analyysia tai toivoa ei johda minkäänlaiseen muutokseen. Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen myös eräs <a href="http://gsdsuomi.wordpress.com/2008/10/27/kahdeksas-pelaaja/">aiempi analyysi</a>, joka sitoo tämän keskustelun Suomen olosuhteisiin.</div><div><br /></div><div>Vasemmiston tulevaisuuden suuntaviivojen osalta Zizek peräänkuuluttaa tarvetta uskaltaa jälleen tehdä laajoja, kollektiivisia päätöksiä. Politiikka on hänen mukaansa ei mahdollisuuksien vaan <i>mahdottoman taidetta</i>, tarvetta kuvitella uusia todellisuuksia ja sitä kautta luoda niitä. Teksteissään Zizek etsii kommunismin uutta lähtökohtaa yhteisomaisuuden, <i>commons</i>ien kautta. Tätä uutta, tällä hetkellä yksityistettävää omaisuutta ovat intellektuaalinen omaisuus, tieto, kieli sekä kommunikaation välineet, luonto sekä ihmiskunnan biogeneettinen perintö. Erityinen jännite syntyy ilmiöön jota Zizek kutsuu sosiaaliseksi apartheidiksi, eriarvoisuuden kasvuksi joka erittelee yhteiskuntien sisä- ja ulkopuoliset. </div><div><br /></div><div><img src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8K1vwVGGcofEIUJXS50dCeba1F5sNUHgE1OR47CD_zIZg9fhQSLITy-r5ad-l_EqLUR4oBWbfXkieKjJ3EKhw2eOHUTRx_WVA5qZ1Cgsr4jbZLFepOgkHKaPoOcYHvsgN2NmZ/s200/ihmisenosa.jpg" style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 76px; height: 122px;" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5415199676423205874" /></div><div>Vähemmälle jääneen romaanitaiteen edustajiin lukeutuu syntymäpäivälahjaksi saatu ja lentomatkan aikana ahmittu Kari Hotakaisen hieno uutuus <i>Ihmisen osa</i>. Kirja on kaunis, traaginen ja haikea kokonaisuus, joka tarjoaa lukuisia tarttumapintoja ajankohtaisesta yhteiskunta-ja työelämäanalyysista perheiden kipupisteisiin ja menetyksen kohtaamiseen.</div><div><br /></div><div>Ihmisen osassa vanha maailma, jossa asiat olivat konkreettisia korvautuu "kaupallisella maailmalla", jossa suurin sankari, keskivertoa ja tavallisuutta halveksiva menestyjä on <i>aatteettomuuden suuri vauva, jolla on paras kakka</i>. Toiset syrjäytyvät ja menettävät ne ulkoiset tunnukset jota menestyminen edellyttää tuottaen häpeää läheisilleen. Heidän selviytymistään kuvataan tarkasti ja henkilökohtaisesti, heidän omasta näkökulmastaan. </div><div><br /></div><div>Lopulta Ihmisen osa pohtii nimenomaan selviytymistä. Ja sitä miten ihminen hauraimmillaan, pahimman iskiessä on lopulta täysin riippuvainen muista ihmisistä. Johon hänellä on lupa ja oikeus. </div></div>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-35158969467086810432009-11-28T20:31:00.010+02:002009-11-28T21:19:01.532+02:00Miksi pääomatuloja pitäisi verottaa enemmän?<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrXGRYJRae2uD-X9e8kEWR-twiOiTFT2tJFWAz43dOZ-brslfM-EN46nl3gdEAI1S2ZHtULUa4tl9k9jQ4igcprbMFSZDtKsAhSeDeEWDsYbyOTuxzt1TPXuxFSMux4b58M42I/s1600/rahaavain.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 121px; height: 110px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrXGRYJRae2uD-X9e8kEWR-twiOiTFT2tJFWAz43dOZ-brslfM-EN46nl3gdEAI1S2ZHtULUa4tl9k9jQ4igcprbMFSZDtKsAhSeDeEWDsYbyOTuxzt1TPXuxFSMux4b58M42I/s200/rahaavain.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5409234470676135138" /></a>Masentava taloudellinen tilanne ja nopea työttömyyden kasvu ovat herättäneet jopa pääministeri Vanhasen <a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vanhanen+korottaisi+suurituloisimpien+veroja/1135251086907">vaatimaan veronkorotuksia rikkaimmille</a>. Vanhaselle tarjoutuukin nopeasti mahdollisuus vastata omaan huutoonsa, koska eduskunnassa on käsiteltävänä SDP:n eduskuntaryhmän tekemä <a href="http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_108_2009_p.shtml">lakiesitys</a>, jossa pääomatulojen verotusta esitetään kiristettäväksi 30%:iin. <div><br /></div><div>Pääomatuloveron kiristäminen olisi monessa mielessä järkevää. Nykyisellään pääomatuloja verotetaan 28% tasaverolla. Pääomatulot keskittyvät erityisesti suurempien tulojen osalta vahvasti tulohaitarin yläpäässä oleville henkilöille. Kun ansiotuloja verotetaan progressiivisesti, ollaan tilanteessa jossa jo 3000 euroa kuussa tienaava keskiverto suomalainen palkansaaja maksaa tuloistaan suuremmalla prosentilla veroja ja pakollisia maksuja kuin suuri osa <a href="http://yle.fi/verot/2008/">korkeimpia pääomatuloja saavista</a>.</div><div><br /></div><div>Pääomatulovero ja ansiotulovero eriytettiin Suomessa edellisen porvarihallituksen aikana vuonna 1993. Tämän vuoden jälkeen alkoi erikoinen ilmiö. Rikkaimpien kansalaisten tulonmuodostus alkoi tuon jälkeen muuttua nopeasti. Kun verouudistuksen aikoihin varakkaimman prosentin tuloista alle 20% oli pääomatuloja, oli tilanne 2007 muuttunut siten, että pääomatuloina otettiin ulos jo reilusti yli puolet tuloista. Käytännössä tämä on johtanut tulohaitarin huipun osalta regressiiviseen verotukseen. Maksukykyisimmät maksavat suhteessa vähemmän veroja. </div><div><br /></div><div>Pääomatuloveroon liittyy myös tarkoituksetonta uhkakuvien maalailua. Aina kun joku esittää kyseisen veron korottamista, löytyy jostain päivystävä porvari uhkailemaan yritysten maastamuutolla. Pääomatuloveroa eivät kuitenkaan maksa yritykset, vaan sitä maksavat ihmiset. Samalla suomalainen pääomatulovero ei muutoksen jälkeenkään olisi erityisen korkea. Ruotsissa verokanta on jo 30%, Tanskassa kyseinen vero on progressiivinen.</div><div><br /></div><div>Viimeinen pointti koskee taloudellista tehokkuutta. Finanssikriisin jälkeisessä kansainvälisessä talouspoliittisessa keskustelussa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota vääristyneen tulonjaon ja riittämättömän kokonaiskysynnän merkitykseen ongelmien aiheuttajana. Tuloerot ovat kasvaneet merkittävästi jo pitkään. Tulohaitarin vauraimman pään kasaantuva varallisuus kulkeutuu huomattavasti heikommin reaalitaloutta kasvattavaan ja työpaikkoja luovaan kulutukseen kuin laajan keskiryhmän, heikoimmin toimeentulevista puhumattakaan. Nämä pääomat ohjautuivat ennen muuta rahoitusmarkkinoille -kasvuun, jolla ei ollut reaalitaloudellista pohjaa. Tehokkaammalla verotuksella osa näistä varoista voitaisiin ohjata sellaiseen kulutukseen joka stimuloisi nimenomaan reaalitaloutta.</div>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-21383729798924446442009-11-12T18:40:00.007+02:002009-11-12T19:23:05.998+02:00Liettuan tie on meidän tiemme?<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyfgbWmNqbmAVMVJJY2a-5tcgXzxD7fOVHt7viX0rQQDhsA3rEFI-_tNN_AgRSyOg9EWetJy4v8XopMIBnBVPbkHZBLRsX-nSdztAxTbYSVCTNGpHISnR9nJ3Mh-MVwPSw5VKI/s1600-h/lovelietuva.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 124px; height: 124px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyfgbWmNqbmAVMVJJY2a-5tcgXzxD7fOVHt7viX0rQQDhsA3rEFI-_tNN_AgRSyOg9EWetJy4v8XopMIBnBVPbkHZBLRsX-nSdztAxTbYSVCTNGpHISnR9nJ3Mh-MVwPSw5VKI/s200/lovelietuva.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5403265168585922610" /></a>Valtionvarainministeri Katainen ilmoitti eilen Kokoomuksen puoluehallituksen yhteydessä <a href="http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/11/katainen_leikkauksia_luvassa_1151361.html">budjettileikkauksiin valmistautumisesta</a>. Tämä saattoi tulla yllätyksenä useammalle ministerillekin, viime aikoina useat Keskustan ministerit, mm. <a href="http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1653794">Vanhanen</a> ja <a href="http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/sosiaaliturvaa-ei-leikata/495788">Hyssälä</a> ovat pyhästi vannoneet ettei hallitus suunnittele leikkaavansa. Tätä mieltä oli vielä vajaa vuosi sitten myös <a href="http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2008/12/katainen_leikkauslistoja_ei_viela_ole_tekeilla_439649.html">Katainen itse</a>, mutta nyt mielipide näyttää muuttuneen. <div><br /></div><div>Mielenkiintoisempaa kuin itse leikkauslinja oli kuitenkin Kataisen käyttämä malliesimerkki onnistuneesta politiikasta. Hän nosti Suomelle malliksi Viron ja Liettuan, joissa on hänen mukaansa tehty rohkeaa politiikkaa veronkiristysten ja menoleikkausten osalta. Näillä toimenpiteillä on kyseisten maiden talous Kataisen mukaan "pantu kuntoon". </div><div><br /></div><div>Kun katsotaan mitä esimerkiksi nostetussa Liettuassa on tapahtunut, piirtyy melko erikoinen kuva Kataisen tavoittelemasta reformipolitiikasta. Liettuan, kuten muidenkin Baltian maiden, nopea nousu perustui pitkälti finanssimarkkinoihin ja omaisuusarvojen nousuun. Asuntokuplan olemassaolo oli kauan hyvin ilmeinen. Kun nyt, kiitos mm. USA:n ja Euroopan maiden julkisvetoisen elvytyspolitiikan, sijoitusten arvo on alkanut ainakin väliaikaisesti jälleen nousta, paranevat myös luvut nopeammin kuin muualla. Mitään reaalitaloudellista pohjaa tällaisella nousulla ei kuitenkaan ole. </div><div><br /></div><div>Liettuan talous on ollut kuluneen vuoden vapaassa pudotuksessa. BKT on pudonnut vuonna 2009 EU:n nopeinta vauhtia, toisella kvartaalilla pudotus vuodentakaiseen lukemaan oli Liettuan tilastokeskuksen mukaan 19,5, tällä kvartaalilla 14,3%. Tätä supistumisen vähenemää kuvataan nyt Liettuan oikeistolaisen pääministerin suulla "nousuna". Samaan aikaan työttömyys, joka jossain vaiheessa oli painunut alle viiteen prosenttiin, on noussut 13,9%:iin. Työttömyys ei ole osoittanut mitään vähenemisen merkkejä, ei vaikka maan väestöstä edelleen n. 10% on siirtynyt ulkomaille, pääosin Isoon-Britanniaan ja Irlantiin. </div><div><br /></div><div>Katainen kehui erityisesti Liettuan veropolitiikkaa. Mutta mitä maassa on sitten tapahtunut? Liettuassa on käytössä tasavero. Tätä veroa on jatkuvasti pudotettu. Vero, johon kuuluvat myös sosiaaliturvamaksut, oli vuonna 2008 24%. Nyt veroprosentti on 21, josta 15% on veroa ja 6% sotu-maksuja. Tuloveroja on siis laskettu, kuten myös yritysten verotusta. Veropolitiikassa on kuitenkin tehty myös korotuksia. Nämä korotukset on tehty arvonlisäveroon. Alv-tasoa on nostettu 21%:iin ja samalla entiset vähennykset mm. lääkkeiden osalta on poistettu. Huomionarvoista kuitenkin on, että verouudistusten lopputuloksena verotus on muuttunut selkeästi regressiivisempään suuntaan, toisin sanoen rikkaiden verotus suhteessa köyhempiin on keventynyt.</div><div><br /></div><div>Säästöohjelmien osalta Liettua on lähtenyt palkka-alen tielle. Julkisen sektorin palkkoja on leikattu yksipuolisella ilmoituksella. Opettajat menettivät viisi prosenttia palkastaan, muilta virkamiehiltä on leikattu jopa enemmän. Samalla julkinen sektori on turvautunut merkittäviin irtisanomisiin ja kunta-alalla palkkoja on jätetty maksamatta. Vuoden 2010 budjettiesitys sisältää myös ehdotuksen mm. äitiyspäivärahojen ja eläkkeiden leikkauksesta. Kuten voidaan nähdä, myös nämä toimenpiteet koskevat ennen muuta vähempiosaisia. Samaten kotimaista kysyntää leikkaavat toimet ovat, kuten tilastoista voidaan todeta, myrkkyä työllisyydelle. Tuloeroja ne tosin ovat kasvattaneet.</div><div><br /></div><div>Mikäli elvytysexit todella toteutettaisiin laajemminkin liettualaisessa muodossa, voidaan aidosti kysyä mitä nyt orastavasta, mahdollisesti edelleen lupaukseksi jäävästä taloudellisesta toipumisesta jäisi jäljelle? Tuskin mitään. Samaten leikkausten kohteet on valittu tavalla joka ei suoranaisesti kuulosta "vastakkainasettelun" lopettamiselta tai "välittämiseltä". Pikemminkin kyseessä on kriisin myötä tapahtuva uudelleenjako. </div>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-17837764542358318582009-11-08T22:54:00.004+02:002009-11-08T23:02:28.844+02:00Eriytyvät peruskoulut ja eriarvoisuus<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxcI9xa3ajj9BZPCttOs4AdloFiLaXEn7UFtSFK07se-xgKiXVm5h0fqSkuMQVhCPddQJoRcLxGhdh26EiRY-yo43fPZEnxcTW_eiqAw-J9zYt6Bi6qKqEN7Z6kU5qFo72n2Dg/s1600-h/kirjat.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 158px; height: 200px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxcI9xa3ajj9BZPCttOs4AdloFiLaXEn7UFtSFK07se-xgKiXVm5h0fqSkuMQVhCPddQJoRcLxGhdh26EiRY-yo43fPZEnxcTW_eiqAw-J9zYt6Bi6qKqEN7Z6kU5qFo72n2Dg/s200/kirjat.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5401839793973926834" /></a><span class="Apple-style-span" style="font-family:'Times New Roman', serif;"><b><p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:auto;mso-margin-bottom-alt:auto; line-height:normal"><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;">Peruskoulu on viime vuosina kuulunut ihailluimpiin menestystarinoihimme. Aina ei ole kuitenkaan ollut näin. Kautta historiansa peruskoulu on saanut vastata kritiikkiin, joka liittyy erityisesti oletettuun "tasapäistämiseen". Vasta OECD:n Pisa-arvioinnit, jotka nostivat suomalaisen peruskoulun maailman ehdottomaan eliittiin, katkaisivat, ainakin väliaikaisesti, siivet ideologiselta arvostelulta.</span></span></span></p><p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:auto;mso-margin-bottom-alt:auto; line-height:normal"><span style="color:black;"><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;">Suomalainen peruskoulu toimii monessa suhteessa hyvin, mutta kohtaa samalla uusia haasteita. Uhat nousevat yhteiskunnan yleisestä eriarvoistumiskehityksestä. Koulujen kannalta erityinen uhka on alueellinen eriarvoistuminen sekä periytyvä sosiaalinen syrjäytyminen. Hyvinvointivaltion rakennuskauden ilmiö, alueellisten erojen väheneminen, pysähtyi lamaan, jonka jälkeen erot ovat lisääntyneet nopeasti. Tämä näkyy koulujen oppimistuloksissa.</span></span></span><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;"><o:p></o:p></span></span></span></span></p> <p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:auto;mso-margin-bottom-alt:auto; line-height:normal"><span style="color:black;"><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;">Epätasa-arvoinen kehitys on nähtävissä erityisesti suurissa kaupungeissa. Tutkimus on osoittanut selkeitä yhteyksiä peruskoulujen oppimistulosten ja kaupungin aluerakenteen välillä. Heikkoja tuloksia saavutettiin alueilla, joita luonnehti työttömyys, korkea sosiaalisen asuntotuotannon määrä, aikuisväestön matala koulutustaso sekä korkea maahanmuuttajien osuus. Vähentynyt sosiaalisen sekoittamisen politiikka ja epätasainen sosioekonominen kehitys ovat kärjistäneet nopeasti kaupunkien sisäisiä alueellisia eroja.</span></span></span><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;"><o:p></o:p></span></span></span></span></p> <p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:auto;mso-margin-bottom-alt:auto; line-height:normal"><span style="color:black;"><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;">Taantuvilla alueilla ja niillä sijaitsevilla kouluilla on uhka vajota monista eurooppalaisista metropoleista tuttuun alaspäin vievään kehään, joissa alue alkaa slummiutua varakkaampien etsiytyessä muualle. Kantaväestön poismuutto vaikeuttaa myös alueelle jäävien tai ajautuvien maahanmuuttajien integroitumista. Pois muuttaminen tai syntyneiden koulutusmarkkinoiden hyödyntäminen on vaihtoehto vain paremmin toimeentuleville perheille.</span></span></span><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;"><o:p></o:p></span></span></span></span></p> <p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:auto;mso-margin-bottom-alt:auto; line-height:normal"><span style="color:black;"><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;">Pisa-tulokset osoittavat, että valikoituminen hyödyttää valikoiduiksi tulevia vähemmän kuin mitä se vahingoittaa valikoitumatta jääviä, aiheuttaa koulujen eriytyminen näin paitsi kokonaisyhteiskunnallista haittaa, myös selkeitä ongelmia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta. Erityisen valitettavaa epätasa-arvoistuminen on, kun sen uhreiksi jäävät lapset.</span></span></span><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;"><o:p></o:p></span></span></span></span></p> <p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:auto;mso-margin-bottom-alt:auto; line-height:normal"><span style="color:black;"><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;">Paitsi koulutuksellista eriarvoistumista ja epätasaisempia lähtökohtia elämään, alueellinen eriytyminen ja eriarvoistuminen uhkaavat koko hyvinvointivaltion legitimiteettiä ja kansalaisten keskinäistä solidaarisuutta. Vaikka yhteiskunta samaan aikaan moninaistuu erityisesti etnisesti sekä identiteettien osalta, eri sosioekonomisista ryhmistä tulevat nuoret kohtaavat toisiaan arkipäivässä entistä harvemmin. Tämä vähentää vertaisuuden kokemuksia ja keskinäistä ymmärtämystä.</span></span></span><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;"><o:p></o:p></span></span></span></span></p> <p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:auto;mso-margin-bottom-alt:auto; line-height:normal"><span class="Apple-style-span" style=" font-style: italic; "><span class="Apple-style-span" style=" font-style: normal; "><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;">Kehityssuunta on käännettävissä, mutta se vaatii tasa-arvopoliittista käännettä koko suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa. Kaavoitus, jossa kiinnitetään uudelleen huomiota sosiaalisen sekoittamisen tavoitteeseen, koulupiirijakojen tarkastelu siten, että oppilaat edustaisivat mahdollisimman laajaa sosioekonomista kirjoa sekä monien hyviä käytäntöjä luoneiden hankkeiden vakinaistaminen osaksi koulujen jokapäiväistä toimintaa olisivat hyvä alku. </span></span></span></span></span></p><p class="MsoNormal" style="mso-margin-top-alt:auto;mso-margin-bottom-alt:auto; line-height:normal"><span class="Apple-style-span" style="font-style: italic; "><span class="Apple-style-span" style="font-size: medium;"><span class="Apple-style-span" style="font-family:georgia;"><span class="Apple-style-span" style="font-weight: normal;"><span class="Apple-style-span" style="font-style: normal; "></span>Kolumni julkaistu sd. viikkolehdissä 6.11.2009</span></span></span></span></p></b></span><p></p>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-56768407068081594702009-10-12T20:56:00.004+03:002009-10-12T21:06:00.566+03:00Mahdollisuuksien sosiaalipolitiikkaan<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5qKa_4pieZ3pSy8y5HkE7uUBGAupA_LEc6Wff1ItqmDM3wty210l9p403gmTq7i92LwoBeYdvoMu-Cfbox3dDxJQa1FCyQRVZp8X3mknVf68M_djDBYXjeHUlUueu9UPtqEhd/s1600-h/sunriseiso.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5391776108002009362" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 200px; CURSOR: hand; HEIGHT: 150px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5qKa_4pieZ3pSy8y5HkE7uUBGAupA_LEc6Wff1ItqmDM3wty210l9p403gmTq7i92LwoBeYdvoMu-Cfbox3dDxJQa1FCyQRVZp8X3mknVf68M_djDBYXjeHUlUueu9UPtqEhd/s200/sunriseiso.jpg" border="0" /></a>Eläkekiistan ja Sata-komitean jälkeen on sosiaalipoliittinen keskustelu hiljentynyt. Vaalien alla sosiaalipolitiikka kuitenkin puhuttaa. Keskusta nostanee esiin konservatiivisia perhearvoja, Kokoomus suosii yksityisiä, vihreät perustuloa. Entä SDP?<br /><br />Sosialidemokraattien kannalta kysymys sosiaalipolitiikan suunnasta on tärkeä. Sosiaalipolitiikalla tavoitellaan ihmisarvoista elämää kaikille kansalaisille, työllisyyden ylläpitoa sekä ennen kaikkea tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien käsite yhdessä luottamuksen kanssa tuleekin ottaa agendamme kärkeen.<br /><br />Sosiaalipolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. globalisaatio, erojen lisääntyminen sekä palvelujärjestelmän eriytyminen. Ikääntyminen luo reunaehdon vaikka tulevat ikäihmiset ovat monessa suhteessa terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin aiemmat polvet. Lisäksi on huomioitava ihmisten individualistisempi elämänkatsomus.<br /><br />Sosiaalisen eheyden väheneminen vaikeuttaa kaikkia koskevien ratkaisujen läpivientiä. Erot kasvavat kahteen suuntaan. Tulonjaon yläpäässä irrotaan omaan todellisuuteen eläen pääomatuloilla. Toisessa päässä taas havaitaan periytyvää syrjäytyneisyyttä, köyhyyttä ja huonoa terveyttä. Suurelta osin tämä desiili käytännössä unohtuu vaikka puheissa eläisikin.<br /><br />Väliin jää suuri keskiryhmä. Heistä riippuu hyvinvointivaltion kannatus, legitimiteetti ja olemassaolo. Tämä on riippuvaista luottamuksesta jota julkisten järjestelmien heikentyminen rapauttaa. Kysytään mistä me maksamme ja miksi. Tämä lisää kannatusta yksityisille ratkaisuille ja veronkevennyksille -miksi maksaa jostain, jonka päälle joutuu kuitenkin järjestämään lisäturvan? Kun nimenomaan palvelut luovat merkittävissä määrin mahdollisuuksia ja elämän eväitä kaikille, on tasa-arvon kannalta ongelmallista mikäli ne jakaantuvat "a- ja b-luokan kansalaisten" palveluihin. Terveydenhuollossa näin on jo käynyt. Silloin palvelut alkavat tuottaa ja uusintaa eriarvoisuutta sen poistamisen sijasta.<br /><br />Emme voi pakottaa ihmisiä pysymään yhteisissä rakenteissa, vaihtoehtoja pitää olla. Mutta kenenkään ei tule joutua turvautumaan yksityiseen siksi, ettei luota julkisiin palveluihin. Ihmisten on voitava kokea, että yhteinen turva on laadukasta ja saatavilla. Laaturemontista ei selvitä ilman taloudellisia panostuksia. Korkea menotaso ei toki ole mittari, vaan vaikuttavuus, mutta myös lisäresurssointiin tulee olla mahdollisuus.<br /><br />Myös käsiteremontti on tarpeen. Jotta työssäkäyvän enemmistön kannatusta järjestelmälle voidaan parantaa, tulee puhua myös myönteisistä elämänmuutoksista. Solidaarisuus heikompia kohtaan on keskeistä, mutta sen lisäksi sosiaalipolitiikalla tulee luoda myönteisten siirtymien mahdollisuuksia. Tasa-arvoisesti kaikille näitä voidaan taata yhteisessä järjestelmässä. Kun samoja palveluita käyttävät kaikki, säilyy kiinnostus laadun takaamiseen. Suhteessa eniten hyötyvät heikoimmat.<br /><br />Kun sosiaalipolitiikka kehystetään yhteiseksi asiaksi, joka takaa mahdollisuuksia jokaiselle, on sillä mahdollista puhutella myös vapauksistaan tietoisia ja kiinnostuneita kansalaisia. Sosiaalipolitiikan tarkoitukseksi nousee tuolloin ennen muuta vapauden lisääminen.<br /><br /><em>Kolumni julkaistu sd-viikkolehdissä 9.10.2009</em>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-74536248964297032312009-10-10T10:52:00.009+03:002009-10-11T00:35:03.156+03:00Eihän puhuta epäkohdista<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnMv2uc-IQqG-GNTIdogQDYKlqg-DXLMDtORIQIH_B0enWID0lE8dkn1dnXz2LtxJTRcS5LNXcAW7yOQCgokCQZYFd1aeLgXeIbWGiAGbLZ9vuPYiXsp6qfyYG7hNNfV2ykdpO/s1600-h/thl.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 126px; height: 34px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnMv2uc-IQqG-GNTIdogQDYKlqg-DXLMDtORIQIH_B0enWID0lE8dkn1dnXz2LtxJTRcS5LNXcAW7yOQCgokCQZYFd1aeLgXeIbWGiAGbLZ9vuPYiXsp6qfyYG7hNNfV2ykdpO/s200/thl.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5390954928655305698" /></a>Suomessa toimii valitettavan harvoja tutkimuslaitoksia, joiden tutkimustulokset nousisivat jatkuvasti julkisuuteen saaden aikaan yhteiskunnallista keskustelua aidosti tärkeistä aiheista. Yksi selkeä poikkeus säännöstä on kuitenkin ollut olemassa ja se oli Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskus STAKES. Ilman STAKESin panosta erityisesti köyhyyteen ja eriarvoistumiseen liittyvä keskustelu Suomessa olisi huomattavasti vähäisempää ja tieteellisesti hatarammalla pohjalla.<div><br /></div><div>Ei ole ollut salaisuus, ettei STAKESin aktiivinen yhteiskunnallinen rooli ole miellyttänyt kaikkia. Vaalituloksen jälkeen liikkui huhuja STAKESin joutumisesta tulilinjalle ja hallituksen vaihtuminen alkoikin näkyä. Vuoden 2009 alusta Kansanterveyslaitos ja STAKES yhdistettiin ja muodostettiin uusi <a href="http://www.thl.fi">Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL</a>. Tämä tarkoitti terveystieteellisen tutkimuksen merkittävää vahvistumista laitoksen profiilissa. Uusi johtaja, <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Puska">Pekka Puska</a> tuli Kansanterveyslaitoksesta ja korvasi eläkkeelle jääneen Vappu Taipaleen. Puska on keskustalainen, Taipale sosialidemokraatti. </div><div><br /></div><div>Profiilinmuutosta entistä vähemmän sosiaalisia rakenteita tarkastelevaksi laitokseksi seurasi syyskuussa <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/THL+aloittaa+yt-neuvottelut+koko+henkil%C3%B6st%C3%B6n+kanssa/1135249736849">ilmoitus yt-neuvotteluista</a>. THL:n henkilöstövähennystavoite on ilmoituksen mukaan 95 henkilötyövuotta. Tämä siitä huolimatta, että vain vuosi sitten STM:n kertoessa laitosten yhdistämisestä luvattiin <a href="http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1242335#fi">ettei ketään irtisanota</a>. Lupaukset joutuvatkin nyt varsin erikoiseen valoon.</div><div><br /></div><div>Miksi henkilöstövähennyksiin joudutaan? Yksi syy on taloudellinen. THL:n rahoitusta on leikattu, koska varoja joudutaan siirtämään entiselle Lääkelaitokselle, nyk. FIMEAlle, jonka alueellistaminen Kuopioon täytti kaikki traagisen farssin ainekset. Lääkelaitoksen nykyinen kiinteistö on vuokralla vuoteen 2019 asti. 37 työntekijää on irtisanoutunut. Oikeuskansleri antoi ministeri Hyssälälle (kesk) aiheesta moitteet. Kysymys kuuluu, missä määrin tämä on vastuullista valtion varojen käyttöä, henkilöstöpolitiikasta puhumattakaan? </div><div><br /></div><div>Kun katsoo mitä hyvin toimineille tutkimuslaitoksille on tämän hallituksen aikana tapahtunut, voidaan hyvin kysyä oliko tavoitteena sittenkin kiusallisia tutkimustuloksia tuottaneen ja kriittisiä kysymyksiä esittäneen STAKESin alasajo? Alle vuoden kuluttua fuusiosta laitos on rahoitusvaikeuksissa, sen tutkimustoiminta on häiriintynyt ja maksullinen toiminta vähentynyt. Eräs hiljaisten äänestä huolta kantanut instituutio alkaa vaieta itse.</div>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-72728283678770870752009-09-28T08:47:00.012+03:002009-09-28T14:51:08.951+03:00Vaalirahoitus ja puoluetuki<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5gvZb2OAu93RpWPMmn9xe1uO01eM1L7tUDEQnJ8FiHcs8atHHry_6ojyVBLrGChFJw_hDIZqI5CYGz4PZMYEePCFahtRp_yNzkQmp92X8zxB7aH0Xg2CEaEPKYWCVUpIFU-Nw/s1600-h/kv1936.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5386408106799781794" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 105px; CURSOR: hand; HEIGHT: 150px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5gvZb2OAu93RpWPMmn9xe1uO01eM1L7tUDEQnJ8FiHcs8atHHry_6ojyVBLrGChFJw_hDIZqI5CYGz4PZMYEePCFahtRp_yNzkQmp92X8zxB7aH0Xg2CEaEPKYWCVUpIFU-Nw/s200/kv1936.jpg" border="0" /></a>Vaali- ja puoluerahoituskeskustelussa avautui uusi keskustelunaihe kun SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen <a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Urpilainen+on+valmis+kielt%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n+vaalituet+kokonaan/1135249632590">ehdotti vaalituen kieltämistä paitsi järjestöiltä ja yrityksiltä, myös yksityishenkilöiltä</a>. Myös yksityishenkilöiden tukeen voi liittyä ongelma rahoitusmahdollisuuksien epätasaisuudesta varakkaiden ja köyhien välillä sekä mahdollinen riippuvuusongelma joka voi koskea myös yksityislahjoituksia. Parhaimmillaan yksityislahjoitukset ovat hieno tapa tukea omalta osaltaan demokratian toimintaa, pahimmillaan ne ovat samanlaisia Merisalo-lahjoituksia kuin nyt erilaisten yhdistysten kautta kierrätetyt varat. Jonkinlaiset katot olisivat vähintään toivottavia.<br /><br />Kysymys ehdokasrahoituksesta on vaalien kannalta keskeisempi, mutta miettiä voidaan myös puoluetuen uudistamista. Malli, jossa puolueiden rahoitus tulisi lähinnä puoluetuesta ja jäsenmaksuista kohtaa vastustusta lähinnä siksi, että sen katsottaisiin suosivan jo olemassa olevia poliittisia ryhmiä ja estävän uusien tulijoiden nousun. Huoli on sinällään nykytilanteeseen nähden hieman näennäinen sillä uudet tulijat eivät nauti merkittävästä yksityisestä tai puoluetuesta nykyäänkään. Pointti "kentälle pääsystä" ja sen vaikeudesta on silti oleellinen.<br /><br />Pienten puolueiden ja demokratian kannalta keskeisten uusien pelaajien elämän helpottamiseksi puoluetukea voitaisiin kehittää. Puoluerekisteriin merkitty puolue voisi saada omaan toimintaansa tietynlaisen perustuen riippumatta siitä onko kyseinen puolue eduskunnassa vaiko ei. Tämän vastineeksi tarvittavien kannattajakorttien määrää voitaisiin ehkä nostaa jotta nähtäisiin kyseisen liikkeen vastaavan niin suurta sosiaalista tilausta että sen julkinen tukeminen olisi perusteltua. Varsinainen puoluetuki voisi määräytyä edelleen kansanedustajamäärän mukaan, mutta esimerkiksi siten, että ensimmäisestä kansanedustajasta saatu tuki olisi suurempi kuin toisesta ja niin edelleen. Tämä tasoittaisi taloudellisia eroja.<br /><br />Parannusta voidaan hakea myös vähentämällä kustannuksia. Monissa eurooppalaisissa maissa puolueet saavat vaalien alla käyttöönsä maksutonta tv-aikaa esitelläkseen tavoitteitaan. Tässä yhteydessä puolueita voitaisiin kohdella tasa-arvoisesti, yhtä paljon kaikille. Sama voisi koskea julkisten, maksuttomien mainospaikkojen määrää, joita voisi lisätä. Tällainen toiminta ei maksaisi kenellekään juuri mitään, ei myöskään veronmaksajille, mutta se mahdollistaisi paremman tiedonvälityksen, sanoman näkyvyyden myös vähävaraisille tai pienille yhteiskunnallisille liikkeille sekä vähentäisi rahoituksen hankinnan tarvetta ylipäätään.<br /><br />Loogista olisi, mikäli vaali- ja puoluerahoituksen suitsimista täydennettäisiin vaalijärjestelmäuudistuksella listavaalin suuntaan. Listavaaliin perustuva järjestelmä, jossa on mahdollista äänestää myös henkilöä ja nostaa häntä listan sisällä on käytössä esimerkiksi <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Elections_in_Sweden">Ruotsissa</a>. Tällöin ehdokasrahoituksen tarve käytännössä lakkaisi, mahdollisuudet korruptioon yksittäisten ehdokkaiden ja edustajien kohdalla pienenisivät huomattavasti ja politiikan puitteissa keskusteltaisiin ennen muuta asioista, ei henkilöistä.Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-76026095500755810672009-09-12T08:59:00.012+03:002009-09-12T15:18:11.063+03:00Loppukesän lukemisia<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTplBNTZG-alw3R-En0Y9PupNQKpJ1hgXaDKpwfGQuOfOx9HwTSKJ8vi8twrPqIM5JD4TgR4ctAjXq6DJXYmPVsHRnIQs_pcllX8sJ4g0IzCtmptxX62UCDLHqGRTe48YkHols/s1600-h/benjelloun.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5380458029752180994" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 81px; CURSOR: hand; HEIGHT: 107px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTplBNTZG-alw3R-En0Y9PupNQKpJ1hgXaDKpwfGQuOfOx9HwTSKJ8vi8twrPqIM5JD4TgR4ctAjXq6DJXYmPVsHRnIQs_pcllX8sJ4g0IzCtmptxX62UCDLHqGRTe48YkHols/s200/benjelloun.jpg" border="0" /></a>Vanhempainvapaan lomassa on jäänyt aikaa jonkin verran myös lukemiselle. Eräs vaikuttavimpia romaaneja vähään aikaan on Tahar Ben Jellounin <em>Lähtö</em>, joka kertoo marokkolaisen nuoren miehen ja hänen perheensä tarinan. Joka vuosi satoja, ellei tuhansia laittomia siirtolaisia katoaa Välimereen heidän pyrkiessään Eldoradoksi uskomaansa Eurooppaan jonka valot näkyvät omalta rannikolta.<br /><br />Romaani kertoo Tangerin katujen elämän toivottomuudesta, työttömyydestä ja turhuudesta. Tämä saa kunnianhimoisen nuoren miehen, Azelin, pyrkimään keinoja kaihtamatta Espanjaan. Lähdöstä ja Espanjasta haaveilevat myös hänen siskonsa Kenza, jonka sulhanen hukkui mereen ja nuori tyttö katkaraputehtaassa, josta kertova osuus on kirjan koskettavimpia. Azel ja Kenza pääsevät Espanjaan, mutta unelmat eivät kuitenkaan toteudu. Eurooppa ei ole paratiisi ja erityisesti Azelille täynnä nöyryytystä, ulkopuolelle ajautumista ja lopulta kuolemaa. Henkilöiden kohtaloiden kautta avautuu näköala moniin keskeisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ihmissalakuljetuksesta ja ihmisarvon vähäisyydestä aina islamismin kannatuksen kasvuun.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbxf9Yu9ebw0W09r1RnoSQx4mYWsv6z3R9jCKKhyphenhyphenpcjw__Jg39teqi1TfQXH2-YuzqUpis5lAy25YK6dhuTlCJtECbaj4Pn7BoDOR5QPdvnUii6q3rtROvImNjV-siJV25rJyS/s1600-h/adiga.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5380456723989748850" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 73px; CURSOR: hand; HEIGHT: 114px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbxf9Yu9ebw0W09r1RnoSQx4mYWsv6z3R9jCKKhyphenhyphenpcjw__Jg39teqi1TfQXH2-YuzqUpis5lAy25YK6dhuTlCJtECbaj4Pn7BoDOR5QPdvnUii6q3rtROvImNjV-siJV25rJyS/s200/adiga.jpg" border="0" /></a>Booker-palkinnon vuonna 2008 voittanut Aravind Adigan <em>White Tiger</em> (joka julkaistaan lähiaikoina myös suomeksi) kuvaa slummeista rikkauksiin nousseen miehen, intialaisen liikemiehen Balram Halwain tarinan kirjeiden muodossa. Kirjeet on osoitettu Kiinan pääministerille, joka saapuu valtiovierailulle Intian it-pääkaupunkiin Bangaloreen.<br /><br />Kirjan alkuosa on satiiria parhaimmillaan ja kuvaa Intian köyhien traagista elämää "Pimeydessä" hauskoin ja rikkain kielikuvin. Kirjan edetessä hauskuus muuttuu kuitenkin karummaksi kuvaukseksi siitä miten köyhyys ja jatkuvat nöyryytykset muuttavat köyhiä ihmisiä häikäilemättömiksi roistoiksi, Halwain muiden mukana. He eivät niinkään kaipaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta yleensä, vaan etuoikeutettua asemaa myös itselleen. Kun menestystä lopulta tulee, nähdään yhteiskunnan köyhien ongelma nähdäänkin köyhissä ihmisissä itsessään, "häkkiin suljetuissa kanoissa".<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgG11JBFOPqfFNPPYMww-MWVNITE06hP9i0ClQc8sFlKVUAxuka_yLCmwvZGXJNgEfyZedFG1cuzTAO6sSFJNcV-ZqKG2getUghoPhSaJ8jInfyFSukraPH8Ab8weqtLt1ugrb6/s1600-h/ofarrell.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5380457557127357938" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 82px; CURSOR: hand; HEIGHT: 129px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgG11JBFOPqfFNPPYMww-MWVNITE06hP9i0ClQc8sFlKVUAxuka_yLCmwvZGXJNgEfyZedFG1cuzTAO6sSFJNcV-ZqKG2getUghoPhSaJ8jInfyFSukraPH8Ab8weqtLt1ugrb6/s200/ofarrell.jpg" border="0" /></a>Erinomaiset naurut tragikoomisessa paketissa tarjoaa myös John O'Farrellin teos intohimoisen Labour-puolueen kannattajan elämästä poliittisena aktivistina Thatchetin Britanniassa. <em>Things can only get better - eighteen miserable years in the life of a Labour supporter</em> -teos on eräänlainen dokumenttiromaani nuoresta miehestä joka havaitsi Britannian Labour-puolueen olevan henkisen kotinsa juuri silloin kuin puolue ajautui oppositioon 18 vuodeksi vuosina 1979-1997.<br /><br />O'Farrell kuvaa ratkiriemukkaasti Labour-puolueen ja laajemman englantilaisen vasemmiston haasteita jotka eivät välttämättä erityisen paljon poikkea tämän päivän suomalaisen vasemmiston haasteista. Jännite arvopuolueen ja työväenpuolueen välillä on arkipäivää rakennustyömaalla jossa ihaillut aidot työväenluokan edustajat ihailevat ja kannattavat avoimesti konservatiivien Thatcheria. "<em>I was the one with the posh voice pathetically arguing liberal social policies while all the working-class people were arguing for the abolition of trade unions and unemployment benefit.... It was the strength which appealed to the builders I worked with. They didn't say they voted Conservative, they said they voted for Maggie</em>."<br /><br />Oman ideologisen kasvutarinan ja puolueen toistuvien, äärimmäisen hauskalla tavalla kuvattujen epäonnistumisten joukossa O'Farrell kuvaa myös englantilaista yhteiskuntaa ja sen luokkaeroja jotka ovat sosioekonomisisten erojen lisäksi yhtä lailla ja korostuneemminkin kulttuurisia. Kirjan parhaimmistoon kuuluvat myös ajoittain tekstissä kulkevat pohdinnat siitä miksi O'Farrellista tuli Labour-puolueen kannattaja, sosialidemokraatti, ja mikä on modernin sosialidemokraattisen liikkeen tehtävä. Kirja päättyy Labourin valtaisaan vaalivoittoon 1997, jolloin pääministeriksi nousi Tony Blair.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj8mhFHJL7Yyaw-lT2E1-zNkC7A6MlYkM5eZNRf30rib8IUzzClK3Mi6jVyU7t_v_XVpozc_UTacGKWDCBs5ZgTJCZuqBReKNczSvUgkGCuFYefcsVuopuYOjaPR58S1JI4RmP/s1600-h/levy.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5380457233766860066" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 75px; CURSOR: hand; HEIGHT: 114px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj8mhFHJL7Yyaw-lT2E1-zNkC7A6MlYkM5eZNRf30rib8IUzzClK3Mi6jVyU7t_v_XVpozc_UTacGKWDCBs5ZgTJCZuqBReKNczSvUgkGCuFYefcsVuopuYOjaPR58S1JI4RmP/s200/levy.jpg" border="0" /></a>Vasemmiston nykytilasta Euroopassa kirjoittaa filosofisempaan sävyyn myös ranskalainen filosofi ja sikäläisen vasemmiston intellektuaalinen tähti Bernard-Henri Levy, joka ehti muutama kuukausi sitten todeta Ranskan sosialistisen puolueen olevan nykymuodossaan "kuollut". Levy kritisoi teoksessaan <em>Left in dark times - a stand against the new barbarism</em> vasemmistoa liberalismin ja Israelin liiallisesta arvostelusta sekä liiallisesta ymmärtäväisyydestä islamismin "vihreää fasismia" kohtaan.<br /><br />Levyn teos on selkeästi kirjoitettu kommentiksi ranskalaiseen keskusteluun, sen verran vahvasti hän linkittää vasemmiston ongelmat nimenomaan sellaisen vasemmiston symboliikkaan ja puhetapoihin jollaista esimerkiksi Suomessa ei ole vuosiin ollut enää olemassa. Hänen mukaansa vanhat neljä "refleksiä" tulisi elvyttää, nämä ovat antisemitismin hylkääminen, antitotalitarianismi vuoden 1968 hengessä, antifasismi sekä antikolonialismi. Samalla on hylättävä ajatus jonkinlaisesta "lopullisesta päämäärästä" ja vallankumouksen toivottavuudesta -teologisen politiikan aika on ohi.<br /><br />Levyn mukaan ideologisen uudistumisen keskeisin sisältö on vapauden ja tasa-arvon yhdistämisessä. Samalla vasemmiston on Euroopassa selkeästi sitouduttava sekularistisen yhteiskunnan periaatteisiin. Tässä yhteydessä Levy keskustelee mielenkiintoisesti suvaitsevaisuuden käsitteestä ja vaatii, uskonnollisen tasa-arvon nimissä, kaikkien uskontojen pitämistä selkeästi erossa valtiollisesta päätöksenteosta. Ihmisoikeuksia ei voida loukata minkään uskonnon nimissä.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnniifqUz6SX8tr6v4EPDhPiTy-NELw9wp1rr8T6fptLBpboGDREqX-M0mVTJ_xbbB0GH8_N7Zalcpp-xvzI7suNkUKITnfgyQBiqN2AItzFrQadzcdU55_01UIDA_MxnB-6US/s1600-h/reich.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5380457131972283074" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 88px; CURSOR: hand; HEIGHT: 130px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnniifqUz6SX8tr6v4EPDhPiTy-NELw9wp1rr8T6fptLBpboGDREqX-M0mVTJ_xbbB0GH8_N7Zalcpp-xvzI7suNkUKITnfgyQBiqN2AItzFrQadzcdU55_01UIDA_MxnB-6US/s200/reich.jpg" border="0" /></a>Pitkästä aikaa parhaimpiin ja ennen kaikkea selkeimpiin ajankohtaisiin taloutta ja talouspolitiikkaa käsitteleviin teoksiin kuuluu puolestaan Clintonin hallituksen työministeri Robert Reichin teos <em>Supercapitalism - The Battle For Democracy in the Age of Big Business</em>. Reichin keskeinen väite on, että kapitalismi on muuttunut demokraattisesta kapitalismista nk. superkapitalismiksi ja vaikka tämä on tarkoittanut monessa suhteessa taloudellisia voittoja ja valinnanvapauden lisääntymistä niin kuluttajien kuin investoijien näkökulmasta, se on samalla tarkoittanut demokratian merkittävää kaventumista. Yksittäiset ihmiset voittavat kuluttajina, mutta häviävät kansalaisina, ja samalla valta siirtyy demokraattisilta elimiltä yksittäisille pääoman omistajille.<br /><br />Superkapitalismiin siirtyminen on Reichin mukaan osin poliittisten päätösten tulosta, mutta hänen mukaansa muutos alkoi jo selkeästi ennen Reaganin-Thatcherin aikaa jota usein pidetään uusliberalismin voittokulun alkuna. Demokraattisen kapitalismin "kulta-ajasta", jota luonnehtivat kasvun valtiovetoisuus, neuvottelu ja sopiminen, vakaus, tuottojen jako ja suurtuotannon edut siirryttiin erityisesti teknologian kehittyessä ja deregulaation edetessä jo 70-luvulle tultaessa kohti superkapitalismia. Superkapitalismin ajan yritystoiminnalle ominaista ovat kiristynyt kilpailu, matalammat hinnat ja koon merkityksen väheneminen markkinoillepääsyssä.<br /><br />Mielenkiintoinen on Reichin huomio siitä, ettei suuri yrityskoko enää tarkoita kuluttajahinnan asettumista korkealle vaan kiristysruuvia nimenomaan suhteessa omiin alihankkijoihin. Superkapitalismia pitää vauhdissa kuluttaja, joka lyhyellä tähtäimellä hyötyy halvemmista hinnoista -ja investoija jolle oleellista on vain yrityksen tuotto. Samalla yleisempää etua tavoittelevat kollektiiviset toimijat kuten ammattiyhdistysliike jäävät hankalaan tilanteeseen -niiden omat jäsenet toimivat kuluttajaroolissaan usein vastoin ay-liikkeen tavoitteita.<br /><br />Edelliseen liittyen Reich tekee kirjassa erinomaisen analyysin yritysten yhteiskuntavastuusta jota hän pitää merkittävissä määrin tyhjänä puheena. Yritykset eivät toimi sosiaalisesti vastuullisella tavalla, se ei ole niiden tehtävä eikä niiltä tule sitä edellyttää. Yhteiskuntavastuun vaatiminen on poliitikkojen harjoittamaa vastuun pakoilua. Politiikan tehtävänä on määrittää säännöt joiden puitteissa yritykset toimivat.<br /><br />Oleellista on myös havaita, ettei superkapitalismissa ole kysymys "oikeasta" tai "väärästä". Eri rooleissaan ihmiset sekä hyötyvät että kokevat haittaa kapitalismin muutoksesta -ja joka omalta osaltaan vaikeuttaa muutosta jonka monet kuitenkin kokevat tarpeelliseksi. Osasyy on myös se, että markkinoiden kyky vastata yksilöllisiin tarpeisiin on erittäin hyvä, mutta ne instituutiot, jotka ovat perinteisesti kanavoineet ihmisten näkökulmia kansalaisina ovat heikentyneet. Superkapitalismi on myös työntynyt politiikkaan puolue- ja vaalirahoituksen muodossa. Tämä vaikuttaa korostuneesti politiikan asialistaan jossa päähuomion saavat lähinnä yritysten keskinäisiin kiistoihin liittyvät kysymykset -eivät niinkään kansalaisten murheiden aiheet.<br /><br />Kirjan päätösluvussa Reich vaatii ennen muuta demokratian vahvistamista. Keskeinen kysymys on ymmärtää etteivät yritykset ole ihmisiä vaan juridisia olentoja. Yritysten inhimillistäminen politiikassa ja julkisessa keskustelussa on merkittävä ongelma, jonka vuoksi politiikassa aletaan puhua "yritysten oikeuksista". Yrityksille ei kuulu muita vastuita kuin lain noudattaminen, eikä niille myöskään kuulu erityisiä oikeuksia. Osana yhteiskunnallista uudistusohjelmaa valtion roolia taloudessa tulee vahvistaa, perustutkimukseen panostaa ja ennen muuta investoida ihmisiin. Demokratian tehtävä on saavuttaa niitä asioita yhteiskuntana joita emme voi saavuttaa yksilöinä markkinoilla. Siksi demokratiaa on suojeltava ja vahvistettava.Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-91466415080013807052009-09-11T07:59:00.005+03:002009-09-11T09:41:30.011+03:00Vielä veroista<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6srWOfp-NZ7ymqP2cYW0OCN1oGmBtW4zzeWftoF0p1Yw4n32Br53B7niV1Pwhc6NtkqdVQUkljXolDN-QtOFxMkZtdkfAXkIMuP98rHn_80jPsXFN_tIWO8sI-CKvtRUGDnAC/s1600-h/vero.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 122px; height: 91px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6srWOfp-NZ7ymqP2cYW0OCN1oGmBtW4zzeWftoF0p1Yw4n32Br53B7niV1Pwhc6NtkqdVQUkljXolDN-QtOFxMkZtdkfAXkIMuP98rHn_80jPsXFN_tIWO8sI-CKvtRUGDnAC/s200/vero.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5380096293210265074" /></a><div>Verokeskusteluun saatiin jälleen hyviä sytykkeitä kun <a href="http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/012_veroryhma/06_esitysaineisto/verotus-Hetemaki_070909_esitys.pdf">VM:n Hetemäen työryhmän odotettu välitarkastelu</a> julkaistiin. Esityksessä oli hyviä linjauksia. Progression periaate halutaan säilyttää ja veropohjan tilkitsemiseksi ehdotetaan tarkasteltavaksi usein parempiosaisten helpommin hyödynnettävissä olevia verovähennyksiä jotka tekevät verosuunnittelusta mahdollista ja turhaan monimutkaistavat järjestelmää. Perushuomiot nimenomaan työn köyhyyttä vähentävästä vaikutuksesta ovat nekin oikeita. Köyhyyttä ei torjuta vain tulonsiirroin. </div><div><br /></div><div>Kuumaksi perunaksi nousi asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus, joka oli listassa tarkasteltavien asioiden mukana. Valmista esitystä aiheesta ei ollut - eikä tuskin seuraavan päivän keskustelujen perusteella ole tulossakaan. Poliitikot laidasta laitaan ilmoittivat vastustavansa vähennyksen poistoa ja uutisissa näytettiin "kansalaista" edustavaa kolmikerroksisen talon rakentajaa joka purki pahaa mieltään aiheesta ja kertoi olevansa todella suurissa vaikeuksissa mikäli vähennys poistettaisiin. Varmasti. </div><div><br /></div><div>Verovähennysoikeus on kieltämättä yksilönäkökulmasta mukava olla olemassa ja takuulla <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/article326149.ece">tarpeenkin monille</a>. Myös allekirjoittanut nauttii siitä. Asuntolainojen verovähennysoikeuden olemassaololle ei kuitenkaan ole oikein löydettävissä oikeudenmukaisuuteen liittyviä perusteita. Kyseessä on tuki omistusasujille, jotka keskimäärin ovat paremmin toimeentulevia kuin vuokralla-asujat, jotka puolestaan eivät saa vastaavia vähennyksiä omiin asumismenoihinsa.</div><div><br /></div><div>Vähennys tukee myös pankkeja koska se auttaa ihmisiä ottamaan suurempia lainoja, ja samalla ajaa osaltaan asuntojen hintoja ylöspäin. Hetemäen kalvojen mukaan vähennyksen merkitys valtion taloudelle on 490 miljoonaa euroa vuodessa. Se on kaksi kertaa enemmän kuin arvioitu päivähoitomaksujen poisto. Samaan aikaan lehdistä luetaan vanhustenhoidon tilasta resurssipulassa, ryhmäkokojen kasvusta kouluissa ynnä muusta. </div><div><br /></div><div>Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen <a href="http://www.sdpnaantali.net/userfiles/file/Juho%20Rahkonen%20HS%2020090908.pdf">kirjoitti</a> Helsingin Sanomissa muutama päivä sitten siitä, miten ihmiset mielipidetiedusteluissa kertovat valmiutensa maksaa veroja luodakseen yhteiskuntaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Äänestyskopissa tai muussa omassa toiminnassa nämä arvot eivät sitten kuitenkaan näy. Verokeskustelu osoitti sen, että poliitikot ovat tästä niin vakuuttuneita ettei kukaan edes yritä järkiperusteilla. </div>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-85850806195319959502009-08-30T11:31:00.003+03:002009-08-30T11:34:10.208+03:00Välttävä kuusi miinus<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitfWR3PHVKssJxiy6fT7JOhQP2qdX8YpLdpjMC0QmC3YwJIADokKXloRuA-F6-TpcrL5EV8oCaf8OkEz1Tfpm34nTBLE7A6D63VJ3YdsnACjuIqfJRU7PndKsuKrBDhGn-8WKO/s1600-h/disappointment.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5375671683549837058" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 200px; CURSOR: hand; HEIGHT: 171px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitfWR3PHVKssJxiy6fT7JOhQP2qdX8YpLdpjMC0QmC3YwJIADokKXloRuA-F6-TpcrL5EV8oCaf8OkEz1Tfpm34nTBLE7A6D63VJ3YdsnACjuIqfJRU7PndKsuKrBDhGn-8WKO/s200/disappointment.jpg" border="0" /></a>Tulevan vuoden budjetti jää mieleen kolmesta asiasta. Ensinnäkin käsittämättömästä alv-väännöstä, jonka lopputuloksena valtion kassaan syntyy keskelle nousevaa työttömyyttä ketään työllistämätön satojen miljoonien kokoinen lovi ja joka katetaan veronkorotuksilla jotka pahimmillaan heikentävät työllisyyttä entisestään. Toiseksi työttömyyden räjähdysmäisestä kasvusta jonka syyt tottakai ovat merkittävissä määrin Suomen ulkopuolisia mutta <a style="COLOR: rgb(153,153,153); TEXT-DECORATION: none" href="http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/08/quotbudjetti_luo_ja_havittaa_tyopaikkoja_samaan_aikaanquot_960127.html">jolle ei liikoja aiota tehdä</a>. Viimeisenä nousevat esiin kehitysyhteistyömäärärahat, joiden osalta <a style="COLOR: rgb(153,153,153); TEXT-DECORATION: none" href="http://www.kepa.fi/uutiset/7264">järjestöt syyttävät hallitusta enemmän tai vähemmän suoraan valehtelusta</a>.<br /><br />Ruoan hinta on viime aikoina noussut Suomessa huomattavasti verrokkimaita nopeammin. Tätä voidaan selittää tulevan alv-alennuksen etukäteisellä siirtymisellä kauppojen katteisiin. Alv-ale on jo maksettu. Keskusta perustelee pakkomiellettään köyhyyden vähentämisellä, mutta alv-alesta nauttivat kaikki, myös he, jotka eivät vähävaraisuudesta kärsi. Samalla, mitä kalliimpia elintarvikkeita ostat, sitä suuremman verohelpotuksen saat. Jos Keskusta olisi aidosti huolissaan vähävaraisista eikä kauppiaiden taseista olisivat nyt hiekkaan valuvat 500 miljoonaa lievittäneet köyhyyttä paljon alv-alea tehokkaammin köyhimmille suoraan suunnattuina.<br /><br />Välillisten verojen yleistä korottamista ymmärretään laajalti niissä piireissä joissa toivotaan kulutuksen kireämpää verotusta ympäristön säästämiseksi. Suhdanteet huomioon ottaen ajankohta ei välttämättä kuitenkaan ole paras mahdollinen tämäntapaiseen korotukseen. Aiheesta kirjoitettiin työllisyysnäkökulmasta hiljattain mielenkiintoisesti mm.<a style="COLOR: rgb(153,153,153); TEXT-DECORATION: none" href="http://www.talouselama.fi/uutiset/article321185.ece?s=l&wtm=talouselama/-25082009">Talouselämässä</a>. Samalla on huomioitava, että alv-korotus on muodoltaan regressiivinen, eli kohdistuu korostuneesti pienempituloisiin. Kun samalla omaisuuksien tai pääomatulojen verotus ei kiristy, ollaan Suomessa jälleen monta askelta lähempänä de facto tasaveroa, linja joka toistuu <a style="COLOR: rgb(153,153,153); TEXT-DECORATION: none" href="http://esasuominen.blogspot.com/2008/08/isojako.html">budjetista toiseen</a>.<br /><br />Taannoin valtionvarainministeri Katainen kehui budjettiensa elvyttävyyttä ja tyrmäsi opposition vaatimukset populistisiksi. Useat ekonomistit arvostelevat elvytyspolitiikkaa nyttemmin kuitenkin liian vaatimattomaksi ja liian nopeasti lopetetuksi. Aktia-pankin Timo Tyrväinen toteaa <a style="COLOR: rgb(153,153,153); TEXT-DECORATION: none" href="http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/08/quotbudjetti_luo_ja_havittaa_tyopaikkoja_samaan_aikaanquot_960127.html">YLEn haastattelussa</a> seuraavaa: "<em>Valitettavasti hallituksen suurin virhe tapahtui jo liki vuosi sitten. Elvytykseen lähdettiin liian hitaasti ja liian pienin panoksin</em>." Kuulostaa kovasti samalta kuin opposition esittämä kritiikki viime vuonna. Jossain vaiheessahan laman ei pitänyt koskea Suomea lainkaan, myöskään tämä näkemys ei juuri tukea reaalimaailmasta saa. Kaiken huipuksi Suomi ei velkaannu lisätäkseen jo nousuun lähteneen Saksan tapaan investointeja vaan laskeakseen veroja. Tämäntapaisen elvytyksen teho on huonommaksi havaittu.<br /><br />Esityksessä on toki hyviäkin elementtejä. Kiinteistöveron ylärajan nosto on tervetullut. Samaten pienenä detaljina etsivän nuorisotyön varojen nosto, joskin moni muistaa Kokoomuksen leimanneen vaaleissa koko aktiivisen työvoimapolitiikan "temppuiluksi". Viisastua kuitenkin aina saa. Myös perusvähennyksen nosto on hyvä asia. Kokonaisuutena työllisyydestä ja epätasa-arvosta huolestuneet jäivät jälleen pettyneiden joukkoon.Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-16497964309677726312009-08-16T11:53:00.011+03:002009-08-16T16:18:23.478+03:00Vaalirahaencore<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEho6I_I45N7YyabZVx-dc0MBVp1JQOo1qEdUo_QGWAYk_UJBsW4uBJGWLlN7XeKLA3yOrbqs2dAMnzLu3GfSzZKS__-KPgFaPkOxedqnoXsAzVXlyWWr1R9dZl7ZzLB0i0_ZXWr/s1600-h/moneyfloe.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5370523744987368466" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 200px; CURSOR: hand; HEIGHT: 200px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEho6I_I45N7YyabZVx-dc0MBVp1JQOo1qEdUo_QGWAYk_UJBsW4uBJGWLlN7XeKLA3yOrbqs2dAMnzLu3GfSzZKS__-KPgFaPkOxedqnoXsAzVXlyWWr1R9dZl7ZzLB0i0_ZXWr/s200/moneyfloe.jpg" border="0" /></a>Vaalirahakeskustelu on jatkunut kesän jälkeen ja saanut uutta vauhtia puoluerahoituksesta. Kaikki merkittävät puolueet ovat avanneet rahoitustaan ja keskustelu on siirtynyt lähinnä pohdintaan siitä kuka ja mikä puoluetoimintaa saa rahoittaa ja millä perusteella.<br /><br />Vasemmiston osalta merkittävä tukija on ammattiyhdistysliike. Tässä ei liene mitään uutta tai yllättävää. Eräät kommentaattorit<a href="http://www.vihreat.fi/node/4376"> </a>ovat olleet sitä mieltä, etteivät liitot saisi ohjata taloudellista tukeaan korostuneesti vasemmistopuolueille koska jäsenistö kannattaa myös muita puolueita. Tämä on useimpien vaalien kohdalla varmasti totta.<br /><br />Liitoissa järjestetään kuitenkin myös omia vaaleja, joissa valitaan liiton johdosta vastaavat henkilöt. Otetaan esimerkiksi Metalli, jonka <a href="http://www.metalliliitto.fi/portal/suomi/uutisia/?id=1439">viime vaaleissa vuonna 2008 sosialidemokraatit saivat yli 60% kannatuksen</a>. Myös Keskusta osallistui vaaleihin omalla listallaan, saaden 0,7% kannatuksen. Äänestysprosentti oli 48,9, eli selkeästi parempi kuin vaikkapa eurovaaleissa. Kysymys kuuluukin, kannattavatko he, jotka vaativat jäsendemokratian ohittamista tällaisissa kysymyksissä, myös vaikkapa eduskuntavaalien korvaamista mielipidekyselyillä?<br /><br />Kuten <a href="http://www.sdp.fi/fi/ajankohtaista/?a=viewItem&itemid=1486">todettua</a>, verovähennysoikeus jäsenmaksujen suhteen koskee vastaavalla tavalla työnantajajärjestöjä joilta tukea valuu suurissa määrin oikeistopuolueille. Mitä taas tulee yritysrahoitukseen, niin jotkut ovat kyselleet mitä eroa on vaikkapa Sammon tuessa verrattuna Tradeka-yhtymään? Tradeka-yhtymä on luonteeltaan osuuskunta, jossa siinäkin on vaalit. Joissa vaaleissa sosialidemokraatit saivat viimeksi <a href="http://www.sosialidemokraatit.fi/index.php?mid=753">55,9% kannatuksen</a>. Sammossa valtiolla on tuntuva omistus ja valtion omistamme me kaikki joiden puoluesympatiat tai niiden puute on mitattu valtiollisissa vaaleissa. Ja kyllä niissä taidettiin äänestää muitakin kuin Kokoomusta.<br /><br />Puolueiden rahoittajien laatu kertoo myös siitä millaiset organisaatiot ja ihmiset, ihmisistähän organisaatiot koostuvat, keitäkin tukevat. Ammattijärjestöt, joihin kuuluu työikäisten suomalaisten enemmistö ja jotka lienevät työelämäkysymysten parhaita asiantuntijoita, ovat tukeneet korostuneesti sosialidemokraatteja. Yksittäiset varakkaat henkilöt sekä työnantajaleiri puolestaan ylikorostuneesti oikeistoa. Kaikki nämä tahot ovat varmasti tukeneet liikkeitä, joiden katsovat ajavan parhaiten itselleen tärkeitä kysymyksiä.<br /><br />Kysymys rahoituksen moraalisuudesta koskee myös sitä miksi tukea annetaan. On huomattavan eri asia mikäli tuella ostetaan poliittisia toimijoita ottamaan perusarvojensa vastaisia kantoja kuin että halutaan tukea sellaisten kantojen voitolle pääsemistä jotka ovat jo olemassa. Toimittajat tekevät virheen mikäli he kuvittelevat puolueiden tai poliitikkojen olevan mieltä x vain siksi, että heitä on rahoitettu joltain taholta. He saattaisivat olla mieltä x aivan siitä riippumatta saavatko he rahoitusta vastaavalla tavalla ajattelevilta vai ei. Esimerkkinä SDP <a href="http://www.sdp.fi/fi/sdp-arkisto/vanhoja_ohjelmia/periaatteet_1903">ajoi työntekijöiden oikeuksien parantamista jo silloin kuin nykymuotoisen ay-liikkeen syntymiseen oli vielä vuosikymmeniä</a>.<br /><br />Puoluerahoituksen alla kulkee kuitenkin vaalitulosten kannalta huomattavasti merkittävämpi kysymys ja se on kysymys ehdokasrahoituksesta. Samaan aikaan kun puoluerahoitus on ollut otsikoissa, ovat myös europarlamenttiin valitut ja varalle jääneet julkaisseet kampanjoidensa hintoja. Erot eri ehdokkaiden välillä ovat valtavia. <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/68385-suomen-ennatys-136-000€-vaaleihin-–-jai-rannalle">Keskustan ja Kokoomuksen ehdokkaille yli 100 000 euron kampanjat ovat olleet arkipäivää</a>. Kaikille ketkä seuraavat vaaliaikojen lehti-ilmoittelua tämä on ilmiselvää, kannet hohtavat sinisenä. Eduskuntavaaleissa läpimenneiden osalta luvut antavat suuntaa, ilmoitusten perusteella keskimääräinen kokoomuslainen käytti 49 000 euroa, keskustalainen 48 000, sosialidemokraatti 31 000.<br /><br />Hyvä kysymys kuuluu, voiko rahoituksellista epätasa-arvoisuutta ja kilpavarustelua lopultakaan tehokkaasti hillitä ilman muutoksia vaalijärjestelmään? Olisiko sittenkin aika keskustella lähes kaikissa länsieurooppalaisissa valtioissa käytössä olevasta listavaalista? Tämä käytännössä lopettaisi ehdokasrahoituksen tarpeen -ja sitä kautta söisi tehokkaasti mahdollisen korruption eväät.Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-46716179091513422592009-08-04T10:15:00.007+03:002009-08-04T11:34:49.287+03:00Punaviherpohdiskelua<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4famqySsVhxACXPwkaLwNCC-vbIEZ_xn0VQGshaVlP0IgrIBf95F7PO_jsUMo_17avvadsUocz8gw8lZYXzbu08jVenZAqdlNlijKHER7JFAKKdn6RbTIMzoeDVadyTvT1yId/s1600-h/labourrose.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5366023968773079074" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 90px; CURSOR: hand; HEIGHT: 135px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4famqySsVhxACXPwkaLwNCC-vbIEZ_xn0VQGshaVlP0IgrIBf95F7PO_jsUMo_17avvadsUocz8gw8lZYXzbu08jVenZAqdlNlijKHER7JFAKKdn6RbTIMzoeDVadyTvT1yId/s200/labourrose.jpg" border="0" /></a>Kansanedustaja, entinen valtionvarain- ja opetusministeri Antti Kalliomäki teki jokin aika sitten <a href="http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=806638&avaakuva=1">Kalevassa</a> ja nyt <a href="http://www.demari.fi/content/view/6588/317/">uudelleen Uutispäivä Demarissa </a>mielenkiintoisen avauksen liittyen tulevien eduskuntavaalien jälkeiseen tilanteeseen. Hänen mukaansa SDP:n tulisi tehdä selkeä linjaus hyvissä ajoin ennen vaaleja ettei tulevaan hallitukseen mennä sen paremmin Keskustan kuin Kokoomuksenkaan kanssa. Linjaus olisi toteutuessaan suuri muutos Suomessa vallinneeseen kulttuuriin kahden kaupasta ja kolmannen korvapuustista.<br /><br />Kalliomäen ajattelussa heijastuu hänen käsityksensä poliittisen asetelman muutoksesta. Kalliomäki johti SDP:n vaalianalyysityöryhmää pieleen menneiden eduskuntavaalien jälkeen. Ryhmässä puhuttiin paljon aitojen poliittisten vaihtoehtojen puutteesta sekä demarien vaikeuksista erottua porvaripuolueista. Tästä raosta ponnistavat mm. perussuomalaiset. Kalliomäen mukaan molemmat suuret oikeistopuolueet ovat sanoutuneet irti niistä perusperiaatteista joita sosialidemokraatit ovat pitäneet tärkeänä, mm. sopimusyhteiskunnasta. Yhteistyö kävi niin kauan kuin näistä periaatteista päästiin yksimielisyyteen. Kalliomäen mukaan näin ei enää ole.<br /><br />Politiikka on blokkiutumassa useassa maassa, lähimpänä Ruotsissa, jossa tulevissa parlamenttivaaleissa toisistaan mittaa ottavat punavihreä oppositio sekä vallassa oleva <a href="http://www.alliansforsverige.se/">porvariallianssi</a>. Sama tilanne, mutta toisin päin on olemassa myös Norjassa jossa sosialidemokraatit hallitsevat vasemmiston ja sikäläisen Keskustan tuella. Blokkipolitiikasta on kyse myös selkeän kaksipuoluejärjestelmän maissa kuten Espanjassa ja ainakin toistaiseksi kahden pääpuolueen Isossa-Britanniassa.<br /><br />Selkeissä koalitioissa on avoimuutta lisäävä vaikutus. Nykyisessä tilanteessa Suomessa ei milloinkaan voida olla varmoja millaista politiikkaa vaalien jälkeen noudatetaan koska ainoa todella merkityksellinen ohjelma, hallitusohjelma, luodaan vasta vaalien jälkeen. Kukaan ei Suomessa pääse äänestämään hallitusohjelman puolesta. Päinvastoin, sisällölliset vaalit käydään usein varsin yksilölähtöisten ehdokkaiden tavoitteilla sekä puolueiden vaaliohjelmilla joista mikään ei tule sellaisenaan lopulta voimaan. Toisin on mm. edellä mainituissa pohjoismaissa, joissa kansalaiset pääsevät vaikuttamaan myös vaalien jälkeen toteutettavaan politiikkaan hallitusohjelman muodossa. Punavihreän allianssin vaaliohjelma on valmis hallitusohjelma.<br /><br />Ongelmiakin toki on. Blokit ovat pahimmillaan urauttavia. Puolueet voivat muuttua, kuten ovat muuttuneetkin jolloin blokit eivät välttämättä vastaa todellisuutta entiseen tapaan. Samaten puolueiden linjaukset saattavat olla yhteneväiset monissa asioissa mutta erota merkittävästi joissain merkittävissä kysymyksissä. Norjassa <a href="http://arbeiderpartiet.no/">sosialidemokraatit</a> ovat EU-myönteisiä kuten myös oikeiston Kokoomusta vastaava <a href="http://hoyre09.no/">Höyre</a>, mutta puolueet eivät mahdu samaan hallitukseen. Siksi Norjan EU-jäsenyyshakemusta lienee turha odottaa demarien hallituskumppanien ollessa selkeän EU-vastaisia. Lisäksi voidaan kysyä olisiko jatkuva sotatila, jollaista selkeiden blokkien järjestelmässä politiikka usein on, paras mahdollinen tila sellaiselle puolueelle joka selkeästi asettaa tavoitteekseen sopimisen ja konsensuksen?<br /><br />Onnistuisiko blokkiuttaminen Suomessa, ja kannattaisiko se? SDP:lle kyseisenkaltainen selkeä linjaus merkitsisi parhaimmillaan merkittävää profiilinkorotusta sekä hallitusvaltaan tottuneen puolueen lopullista henkistä vapautumista taktisista pohdinnoista politiikan visiointiin. Pahimmillaan se taas voisi tarkoittaa puolueen ajautumista pitkäaikaiseen paitsioon ja sitä kautta yhteiskunnalliseen marginaaliin, mahdollisuus jonka Kalliomäki myös toteaa. Sosialidemokratian keskeisten tavoitteiden merkittävä toteutuminen Suomessa on kuitenkin perinteisesti liittynyt ennen muuta yhteistyökykyyn, Britanniassa Labour vietti oppositiossa kaikkiaan 18 vuotta <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Labour_Party_(UK)#Electoral_performance">vuosina 1979-1997</a> ennenkuin nousi valtaan.<br /><br />Lopulta merkityksellisintä on politiikan sisältö. Punavihreän blokin mahdollisuus liittyy selkeästi nykyistä tasa-arvohakuisemman politiikan toteuttamiseen. Tällaiselle löytyy vankka kannatus merkittävässä osassa suomalaisia. Tarja Halosen kaksi kertaa tapahtunut valinta oikeistolaista ehdokasta vastaan osoittaa Suomessa olevan keskustavasemmistolaisen enemmistön mikäli valinnan merkitys kyetään osoittamaan. On vaikea nähdä miten tämä tapahtuisi muutoin kuin selkeillä vaihtoehdoilla. Kalliomäen vaatiman ilmoituksen toteuttaminen asettaisi SDP:n selkeästi tämän muutosvaatimuksen kärkeen.<br /><br />Kalliomäki ei mainitse avauksessaan odottaako hän sitoutumista porvaripuolueiden vastaiseen rintamaan myös muilta puolueilta. Edellä mainitun demokraattisen ulottuvuuden toteutumisen kannalta tämä olisi kuitenkin keskeistä. On valitettavan vaikea nähdä esimerkiksi liberaalien vihreiden sitoutuvan vasemmiston projektiin -ellei sitten blokkiutumisen paine pakottaisi valitsemaan puolia. Sama kysymys liittyy perussuomalaisiin. Hyväksyttäisiinkö PS hallituskumppaniksi? Vai söisikö selkeä vaihtoehto perussuomalaisten eväät ja työntäisi puolueen takaisin marginaaliin? Joka tapauksessa ilman uskottavaa ja laajaa koalitiota saattaisi toivottu johtajuus ja voittajan vankkurit-ilmiö jäädä vaaleissa syntymättä.<br /><br />Keskustelua Kalliomäen avauksesta mm.<br /><ul><li><a href="http://www.kaleva.fi/plus/juttu806828_page0.htm">Kalevan pääkirjoitus</a></li><li><a href="http://blogit.mtv3.fi/setaarkadia/2009/08/03/blogisti-on-palannut-kalliomaki-puhuu-asiaa/">Setä Arkadia</a></li></ul>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-21981532204377985732009-07-25T10:05:00.007+03:002009-07-25T10:45:30.406+03:00Nainen saa lapsen!<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4da02s-wm5tjYpxQ0lv7X9lAiNx_T6pxjFTC6N3O8GCNSj5Q3LA_xTTKnzfRQdqOPiZy3hVolfQ7LXKsIk3QwZamOQLiXWdXU1b6uxPewD_5NNVqT97jY2_woLfHvhIoc9c99/s1600-h/8534_b~Smash-the-Paradigm-Posters.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5362299297031727426" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 160px; CURSOR: hand; HEIGHT: 105px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4da02s-wm5tjYpxQ0lv7X9lAiNx_T6pxjFTC6N3O8GCNSj5Q3LA_xTTKnzfRQdqOPiZy3hVolfQ7LXKsIk3QwZamOQLiXWdXU1b6uxPewD_5NNVqT97jY2_woLfHvhIoc9c99/s200/8534_b~Smash-the-Paradigm-Posters.jpg" border="0" /></a>Eurovaalien suurelle yleisölle tuntematon yllätyskomeetta, vahvojen kummisetien ja -tätien parlamenttiin auttama Keskustan Riikka Manner <a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/eurovaalien-yllattaja-riikka-manner-jaa-aitiyslomalle/150400">kertoi pari päivää sitten raskaudestaan </a>ja kautensa alkuun sijoittuvasta äitiyslomasta. Tämä on aiheuttanut onnittelujen lisäksi kritiikkiä ja kysymyksiä siitä miksei ehdokas kertonut raskaudestaan kampanjansa aikana. Mannerin kohtaama ilmiö ei ole uusi, ja viimeaikaista mielipideilmaston kehittymistä seuratessa ei valitettavasti ilmeisesti edes poistumassa.<br /><br />Manner toimi vaaleissa kuten lähes kuka tahansa nuori nainen joutuu edelleen toimimaan pyrkiessään johonkin tehtävään raskaana ollessaan. Mikäli asia on mahdollista salata, se salataan. Helsingin Sanomien haastattelussa Manner <a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Riikka+Manner+Raskauden+ei+pit%C3%A4isi+vaikuttaa+ty%C3%B6nhakuun/1135247892727">ihmettelee miksi raskaudesta olisi pitänyt kertoa</a>. Hän kuitenkin takuuvarmasti tietää syyn kertomattomuuteen varsin hyvin. Hän olisi tuskin tullut valituksi mikäli asia olisi ollut tiedossa. Tätä voi joku halutessaan pitää äänestäjien huijaamisena, mutta paljon enemmän kyseinen asia kertoo edelleen yleisestä konservatiivisesta perhekäsityksestä sekä naisten ja miesten epäsuhtaisesta kohtelusta.<br /><br />Poliittisessa toiminnassa nuoret naiset joilla on lapsia, kohtaavat kysymyksen siitä miten he aikovat yhdistää perheen ja vaativan luottamustoimen. Tähän törmäsivät varmasti niin Pilvi Torsti, Johanna Sumuvuori, Petra Paasilinna kuin monet muut. Kuinka moni kysyi samaa asiaa eurovaalien yhteydessä vaikkapa <a href="http://ukkometsola.fi/">Ukko Metsolalta</a>, jolla on kaksi pientä poikaa, tai <a href="http://www.alexstubb.com/fi/info/">Alexander Stubbilta</a> jonka poika oli kaksikuukautinen hänen aloittaessaan europarlamentaarikkona -ja siis syntyi keskelle kampanjaruuhkaa? Tai kuten Tapio Laakso osuvasti kysyy, <a href="http://tapiolaakso.blogspot.com/2009/07/kataisen-erottava-syysvauvan-vuoksi.html">milloin syysvauvan perheeseensä saava valtionvarainministeri Katainen ilmoittaa erostaan</a>. Tämän päivän Helsingin Sanomien mielipideosastolla juristi ja äiti Riikka Uusitalo vaatii Mannerilta juuri tätä.<br /><br />Myös poliitikoilla on oikeus yksityiselämään ja vapaiden pitoon -aivan kuten muillakin ihmisillä. Samaten Mannerin tapauksessa lapsella on myös paikalla oleva isä, jota ei kuitenkaan jostain syystä näytetä pitävän kykenevänä hoitamaan parin yhteistä lasta vaimon mitä ilmeisimmin keskittyessä vapaidensa jälkeen parlamenttityöhön. Miksei?Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-66154390357041821992009-07-10T20:03:00.007+03:002009-07-10T21:03:40.197+03:00Muuttuuko mikään?<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg3SL4Wgfq8oXeLhzrEOZWP6z9IS2WM7p9-pymJ18gAvopMlnjji-6VUIfEzdfM7hgTUOJsNAeLb51321owPTGN2TpaoMOOjZMKO1QP9ZTUtizsiHQBJ-nLnhsk4fcuaaYBlZm/s1600-h/euroja.png"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 200px; height: 145px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjg3SL4Wgfq8oXeLhzrEOZWP6z9IS2WM7p9-pymJ18gAvopMlnjji-6VUIfEzdfM7hgTUOJsNAeLb51321owPTGN2TpaoMOOjZMKO1QP9ZTUtizsiHQBJ-nLnhsk4fcuaaYBlZm/s200/euroja.png" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5356879343212854738" /></a><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height: normal"><span><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Kun finanssikriisi puhkesi, todettiin monissa suunnissa kapitalismin nykyisessä muodossaan olevan tiensä päässä, sääntelemättömien markkinoiden ajan ohi sekä ennen muuta todellisuudesta irtautuneen bisneseliitin ylettömien etujen historiaa. Muun muassa Britanniassa usea pankki kaatui joko kokonaisuudessaan tai osin valtion syliin. Kansallistamisia oli määrä seurata tiukka kontrolli ja rahoitusmarkkinoiden aito uudistaminen. Tai niin ainakin oli puhetta.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height: normal"><span><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Mutta muuttuiko mikään, tai muuttuuko, ainakaan tarpeeksi? Bonuskulttuuri voidaan ottaa esimerkiksi. Vaikka bonusten osuus katastrofin kokonaisuudessa ei olekaan mitenkään erityisen suuri, on kyse sinällään tärkeästä ohjausmekanismista. Sitä tehdään mitä mitataan. Mikäli tavoitteena, toisin sanoen bonusten määrittäjänä, on tiettyyn hetkeen sidottu merkittävä kurssinousu, määrää tämä kaikkea muuta toimintaa, pitkäjännitteisyyden kustannuksella, riskejä kaihtamatta.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height: normal"><span><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Bonusten maksamisessa ei sinällään ole mitään vikaa. Hyvin tehdystä työstä tulee voi ja tulee palkita, eivätkä ihmiset nykyisellään ole sen ahneempia kuin ennenkään. Kuten Robert Reich kirjassaan </span><i><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Supercapitalism</span></i><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"> toteaa, bonuskulttuurissa ja uusien rahoitustuotteiden kehittelyssä kyse oli ennen muuta mahdollisuuksien avautumisesta ja niiden hyödyntämisestä. Sinällään toki voisi toivoa että työt tehtäisiin hyvin joka tapauksessa (usein erittäin hyvää) palkkaakin vastaan kuten tavallisilta työntekijöiltä odotetaan, tai sitten bonusten tulisi koskea koko henkilökuntaa.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height: normal"><span><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Brittiläinen esimerkki muutoksen mahdollisuudesta on varoittava. Liberaalidemokraattinen parlamentin jäsen Vince Cable kuvaa </span><a href="http://www.newstatesman.com/economy/2009/06/banks-financial-government"><span style="color:blue;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">laajassa artikkelissaan New Statesmanissa</span></span></a><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"> brittiläisten pankkien ja niiden johdon jatkavan toimintaansa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Veronmaksajien rahoilla pelastetut pankit maksavat kyseisiä varoja ulos valtaisina bonuksina, siitä huolimatta että kriisi saattaa edelleen pahentua. Tämä johtuu ennen muuta maan poliittisen johdon epäonnistumisesta kulttuurin muuttamisessa. Koska pankit ovat käytännössä valtion omistuksessa, kyse on ennen muuta poliittisen tahdon puutteesta. Ei siis siitä etteikö voitaisi tehdä, vaan siitä ettei haluta. Varsinkin kun jopa USA:ssa </span><a href="http://www.msnbc.msn.com/id/29003620/"><span style="color:blue;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">bonuksiin puututtiin niiden pankkien kohdalla jotka valtio pelasti</span></span></a><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height: normal"><span><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Pankkien ja yhteiskunnan kohdalla on tapahtumassa vanha, ennen pankkeja koskenut viisaus jonka mukaan mikäli sinulla on velkaa pankillesi tuhat euroa eikä sinulla ole rahaa, sinulla on ongelma. Jos taas olet velkaa pankillesi tuhat miljoonaa euroa eikä sinulla ole rahaa, pankillasi on ongelma. Pankit ovat kasvaneet erittäin voimakkaiksi, ja kykenevät jopa tällaisessa tilanteessa sanelemaan ehtoja hallitusten toiminnalle -<i>there is no alternative</i> -puhe toimii edelleen.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height: normal"><span><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Cable ehdottaa artikkelissaan useita toimia tilanteen parantamiseksi. Liian suuret pankit, jotka ovat hänen sanojensa mukaan "</span><i><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">too big to fail</span></i><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">" tulisi joko ottaa aidosti selvään valtion hallintaan, tai sitten pilkkoa riskien vähentämiseksi. Toinen mahdollisuus olisi valtion takuiden ulottaminen vain talletustoimintaan, investointipankkien ollessa täysin kilpailullisia. Miksi veronmaksajien tulisi toimia takaajina usein varsin spekulatiivisissa, ja kuten kriisi on osoittanut, todellisuutta vastaamattomissa sijoituksissa joiden riskit ovat valtaisat?</span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height: normal"><span><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Kaikkia ehdotuksia alleviivaa keskeinen periaate: mikäli pankit haluavat tukea veronmaksajien rahoista, niiden on suostuttava veronmaksajien edustajien vaatimuksiin. Ja on myös odotettava että veronmaksajien edustajat muistavat keitä edustavat. Tilanne, jossa voitot ovat aina yksityisiä ja tappiot yhteisiä tulee vain ja ainoastaan lisäämään riskinottoa ja spekulaatiota. Tilaisuus toimia olisi nyt, mutta muuttuuko mikään aidosti?</span></span></p> <p class="MsoNormal" style="margin-bottom:0cm;margin-bottom:.0001pt;line-height: normal"><span><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Hieman aihetta sivuten viime syksyltä: </span><a href="http://ollikoski.wordpress.com/2008/10/17/toimintaohjelma-rahoitusmarkkinoiden-uudistamiseksi/"><span style="color:blue;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">Olli Koski</span></span></a><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;"> ja </span><a href="http://esasuominen.blogspot.com/2008/09/tartu-hetkeen-jos-osaat.html"><span style="color:blue;"><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">omia ajatuksia</span></span></a><span class="Apple-style-span" style="font-size:medium;">. </span></span></p>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-7352826467095886062009-07-05T11:08:00.011+03:002009-07-05T13:27:06.007+03:00Kesäkirjoja<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTXXCLmM-6Q1eYf5tHuxACfujIyq65qJ1YZbf9iwdMWr1cjiMgsk_dW3PtgYEosOylIPZmnqJfxhlZ-sEICPnmUqiDwbCEooSOfXz8zPc6v4iLEBNXiWdPIMfrlb396TI_4ZYp/s1600-h/sorokin.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5354910115945772114" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 100px; CURSOR: hand; HEIGHT: 153px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTXXCLmM-6Q1eYf5tHuxACfujIyq65qJ1YZbf9iwdMWr1cjiMgsk_dW3PtgYEosOylIPZmnqJfxhlZ-sEICPnmUqiDwbCEooSOfXz8zPc6v4iLEBNXiWdPIMfrlb396TI_4ZYp/s200/sorokin.jpg" border="0" /></a>Kesä mahdollistaa jälleen lukuharrastuksen, ja monia hyviä niteitä on tarttunut haaviin. <em>Pyhän Venäjän palveluksessa</em> on Vladimir Sorokinin huikea dystopia 2020-luvun Venäjästä. Tulevaisuuden Venäjä on äärikansallismielisen ideologian ja propagandan kyllästämä, ulkomaailmasta eristäytynyt, naapureitaan energiansaannin katkaisemisella uhkaileva johtajavaltainen yhteiskunta.<br /><br />Tsaaria palvelevat erikoisjoukot, opritšnikat, joita myös Iivana Julmalla oli käytettävissään. Romaani kuvaa opritšnikka Komjagan päivää jonka aikana rangaistaan armotta valtion vihollisia, syöstään suosiosta pudonneita kuolemaan ja päivä päätetään veljeskunnan yhteisiin orgioihin. Pyhän Venäjän palveluksessa tarjoaa valtaisan määrän viitteitä paitsi Venäjän historiaan ja kirjallisuuteen, myös päivänpolitiikkaan. Ei siis liene sattumaa, että Sorokin kuuluu Putin-nuorten vainoamiin kirjailijoihin.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw37OhJ9iwnH1T3XmViVlByZk258t78nvr0uMs185Ba6FSY7V5XKoYbMesl_j1wYEF7RuomdbVYIDGw64YI9ox5s8Xl5oLWEoEedK0eCsG71RSgmvsuhjPfstxXP3MaFwqQ8PV/s1600-h/lipponen.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5354893943320425522" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 80px; CURSOR: hand; HEIGHT: 115px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhw37OhJ9iwnH1T3XmViVlByZk258t78nvr0uMs185Ba6FSY7V5XKoYbMesl_j1wYEF7RuomdbVYIDGw64YI9ox5s8Xl5oLWEoEedK0eCsG71RSgmvsuhjPfstxXP3MaFwqQ8PV/s200/lipponen.jpg" border="0" /></a>SDP:n entisen puheenjohtajan ja pääministeri Paavo Lipposen teos <em>Järki voittaa</em> käsittelee laajalti suomalaista identiteettiä sekä lähihistoriaa. Lisäksi hän käsittelee laajalti sivistyksen käsitettä, sen sisältöä sekä pohtii sivistyneen ihmisen määritelmää. Lipponen korostaa sosialidemokraattien ja erityisesti Väinö Tannerin merkitystä suomalaisen demokratian ja itsenäisyyden turvaamisessa.<br /><br />Kun teos julkaistiin, huomio kiinnittyi lähinnä Lipposen julkaisemaan intellektuellilistaan sekä kirjalliseen hyökkäyksiin Erkki Tuomiojaa ja Heikki Patomäkeä vastaan. Kyseisen, varsin lyhyen osion olemassaololle on, ottaen huomioon kirjan yleisen teeman, kieltämättä vaikea löytää erityisiä perusteita. Sen sijaan kyseiseen kirjan osaan sisältyvä pohdinta diktaattoreita tai epädemokraattisia menetelmiä kannattaneista intellektuelleista olisi elitismiin ja aatteelliseen fundamentalismiin taipuville lukemisen arvoista materiaalia.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjajQJTXNyMUlIga-Prgh2iWs6-Pl1HsT75tr8itZDjcuQAo6Xayz-os7i6OIz1IYERcVSaZTe2dAqyzmJtE4AS5ZCUUuqV3TD3lLbM4pHP8yPPLWRLDC7Qx5I8BUUSOXfWovAs/s1600-h/alho.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5354887289775724482" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 73px; CURSOR: hand; HEIGHT: 125px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjajQJTXNyMUlIga-Prgh2iWs6-Pl1HsT75tr8itZDjcuQAo6Xayz-os7i6OIz1IYERcVSaZTe2dAqyzmJtE4AS5ZCUUuqV3TD3lLbM4pHP8yPPLWRLDC7Qx5I8BUUSOXfWovAs/s200/alho.jpg" border="0" /></a>Poliittista luettavaa tarjoaa myös Arja Alhon tuore pamfletti <em>Kovan tuulen varoitus</em>. Alho kertoo 120-sivuisessa kompaktissa tekstissään omia näkemyksiään vasemmiston alamäen syistä sekä Lipposen hallitusten päätöksenteosta. Alho kuvaa eduskuntaryhmän sekä keskeisten ministerienkin syrjäytymistä päätöksenteosta ja keskustelusta sekä vallan keskittymistä selkeän poliittisen linjan omaavalle valtionvarainministeriön virkamiehistölle. Lisäksi hän kuvaa poliittisia pettymyksiä liittyen erityisesti vähempiosaisten aseman parantamiseen. Alhon mukaan SDP:n vaalitappion takana oli uskottavuuden menetys sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon takaajana.<br /><br />Pamfletin tulevaisuusorientoitunutta antia on pätevä hegemonia-analyysi sekä avaukset endogeenisen kasvun teorian laajamittaisemman soveltamisen suuntaan. Alho seurailee Tuomiojan linjauksia liittyen poliittisen onnistumisen mittaamiseen, hänen mukaansa sosialidemokraattien tulisi arvioida menestystään poliittisessa työssä hallitusaikanaan sen perusteella miten heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanne ja suhteellinen asema yhteiskunnassa kehittyy. Samalla hän asettuu kannattamaan merkittävää suoran demokratian lisäämistä niin yhteiskunnassa yleensä kuin puolueissakin.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaxtbBtZwfdB5E78dHE130QXaz4SBeVgCRaPDxHetc1aj3Dpsqwewijd76TZB7wEyxgM_jtsNXHQhlZN8N9WzIaGa2EtaQ70c8h9p7hd5Tksbp0KePIUiCZwsozvT6qXhA0rH_/s1600-h/lakoff.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5354887032839585362" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 87px; CURSOR: hand; HEIGHT: 130px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaxtbBtZwfdB5E78dHE130QXaz4SBeVgCRaPDxHetc1aj3Dpsqwewijd76TZB7wEyxgM_jtsNXHQhlZN8N9WzIaGa2EtaQ70c8h9p7hd5Tksbp0KePIUiCZwsozvT6qXhA0rH_/s200/lakoff.jpg" border="0" /></a>Politiikan kielen ja käsitteiden kannalta keskeinen teos on amerikkalaisen kognitiotieteen professori George Lakoffin teos <em>Whose Freedom? The Battle over America's most important idea</em>. Lakoff kiinnittää huomiota vapauden käsitteeseen sekä kamppailua sen sisällöstä. Vapaus on keskeinen arvo amerikkalaisessa poliittisessa keskustelussa sen määritellessä hyvin vahvasti amerikkalaista kansallista identiteettiä. <br /><br />Lakoffin mukaan Yhdysvaltojen oikeisto on pitkään tietoisesti ja ohjelmallisesti pyrkinyt täyttämään vapauden käsitettä omalla sisällöllään ja osin onnistunut syrjäyttämään progressiivisen käsityksen vapaudesta. Lakoff käy perusteellisesti läpi vapauden käsitteen yhteistä sisältöä sekä kiistanalaisia tulkintoja. Hänen mukaansa erilaisia vapauskäsityksiä voidaan valaista perhemetaforan kautta (jota tukee amerikkalainen käsitys kansakunnasta perheenä), jossa vasemmistolainen, tai amerikkalaisessa kielenkäytössä progressiivinen käsitys vertautuu empatiaa korostavaan hoivaavaan perhemalliin konservatiivisen oikeiston vapauden vertautuessa vahvan isän malliin jossa keskeistä on selkeät moraalisäännöt sekä auktoriteetti. Kirja sisältää perusteellisen kuvauksen eri tavoista ymmärtää vapaus sekä käsittää riskien aiheutuminen ja olemassaolo.<br /><br />Kirja päättyy Lakoffin omiin näkemyksiin siitä miten edistyksellinen liike voi jälleen pyrkiä jälleen ottamaan haltuunsa vapauden käsitteen sekä käymään kamppailua sen sisällöstä. Hänen mukaansa omia poliittisia tavoitteita on arvioitava nimenomaan ihmisten vapauden ja autonomian lisäämisen näkökulmasta. <em>Every issue is a freedom issue</em>. Tämä ei voi onnistua, elleivät perustavanlaatuiset kehykset ja ideologiset linjat ole paikallaan. Mainostoimistoilla ei voi onnistua ellei periaatetyötä ole tehty. Lakoff myös puolustaa tietynlaista populismia sellaisessa muodossa jonka avulla pyritään luomaan tunneyhteyttä ihmisiin. Pelkkä rationaalinen argumentointi ei auta. Traagisinta mitä hänen mukaansa voisi tapahtua olisi radikaalien tavoitteiden hylkääminen. Suurin osa ihmisistä saattaa kannattaa edistyksellisiä arvoja joissain kysymyksissä -ja puolestaan konservatiivisia joissain muissa. Silloin keskeistä on kyetä politisoimaan asetelma oikeiden asioiden ympärille -omista arvoista luopumatta.<br /><br /><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWliMAzagsYliHJqr2e7yRP5WSCHO7b4VZFnINDhcJQAk6kD5_bil86bNGIWdj7ARwQEKeMp7jKViaUcfygFUFxOZe-I3K2Rk3C29CLyChrx1go9R-vU_ea5pM7s8-BTaZ8UaL/s1600-h/saviano.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5354894207790337186" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 99px; CURSOR: hand; HEIGHT: 141px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWliMAzagsYliHJqr2e7yRP5WSCHO7b4VZFnINDhcJQAk6kD5_bil86bNGIWdj7ARwQEKeMp7jKViaUcfygFUFxOZe-I3K2Rk3C29CLyChrx1go9R-vU_ea5pM7s8-BTaZ8UaL/s200/saviano.jpg" border="0" /></a>Karumpaa luettavaa tarjoaa puolestaan italialaisen tutkija-toimittaja-kirjailija Roberto Savianon Italiassa bestselleriksi noussut <em>Gomorra</em>, joka kuvaa dokumenttiromaanin omaisesti Napolin alueen mafian toimintaa. Saviano käy piinallisen yksityiskohtaisesti läpi mafian soluttautumista kaikkeen taloudelliseen ja poliittiseen toimintaan, väkivallan ja toivottomuuden kehien syntymistä sekä yksittäisten ihmisten toivottomilta tuntuvien vastarintayritysten päättymistä usein joko kuolemaan tai unohdukseen.<br /><br />Etelä-Italian lohduton köyhyys sekä siirtolaisten virta mahdollistaa toivottomien nuorten värväämisen camorran riveihin "sotilaiksi". Nämä lapsisotilaat saavat mafian kautta taskurahaa ja arvonantoa. Kun muodollinen yhteiskunta ei samaan aikaan kykene tarjoamaan heille juuri mitään, riittää mafian riveihin tulijoita -siitä huolimatta että varsinaiset hyödyt kerääntyvät harvoille ja valituille. Rikosbisnes on aidosti globaalia ulottuen Kiinasta Albanian kautta Latinalaiseen Amerikkaan. Kouriintuntuvimpia esimerkkejä ovat kertomukset valtaisasta jätebisneksestä jonka puitteissa vaarallisia jätteitä käytetään mm. lannoitteina, rakennusmateriaalien joukossa tai sitten vain hylätään luontoon.Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-20621186383555096762009-06-29T10:09:00.011+03:002009-06-29T11:58:40.842+03:00Arhinmäen aika<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfHT5T2k0hCO2SFLfhz-r82EB-LZUqia_Q8VLGTPPGhLIPq9bBcHjBGQmRocz4HNNIVZB6FbrBxco209hYMY8l6eR6TsOe4Me216I_EVGHQ8Bm8c9jTvMtbSTHSlTm9dr6adES/s1600-h/vasemmistoliitto-logo%5B1%5D.gif"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5352655948806434610" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 200px; CURSOR: hand; HEIGHT: 69px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfHT5T2k0hCO2SFLfhz-r82EB-LZUqia_Q8VLGTPPGhLIPq9bBcHjBGQmRocz4HNNIVZB6FbrBxco209hYMY8l6eR6TsOe4Me216I_EVGHQ8Bm8c9jTvMtbSTHSlTm9dr6adES/s200/vasemmistoliitto-logo%5B1%5D.gif" border="0" /></a>Vasemmistoliiton eurovaalikatastrofi nopeutti jo tiedossa ollutta muutosta puoluejohdossa. Martti Korhonen luopui ja pitkäaikainen perintöprinssi <a href="http://www.vasemmistoliitto.fi/politiikka/tiedotteet/tiedotteet_2009/fi_FI/1246101562638/">Paavo Arhinmäki valittiin</a> Vasemmistoliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Yllättävää valinnassa oli oikeastaan vain vastaehdokas Merja Kyllösen saama varsin suuri äänimäärä, siitä huolimatta että hänen aikomuksistaan edes asettua ehdolle puoluejohtoon ei ollut vielä hetki sitten mitään käsitystä. <div><br /></div><div>Vasemmistoliitto on kauan nojannut vaalikannatuksessaan erittäin ikääntyneeseen perusäänestäjäkuntaansa. Nuorempiakin äänestäjiä ja kannattajia on olemassa, mutta aktiivi-ikäisiä vasemmistoliittolaisia todella vähän. Arhinmäen haastetta lisää se, että hänen valintansa, vaikkakin oli kauan tiedossa, on ehkä muita johtajavaihdoksia enemmän selkeä katkos menneeseen. Sukupolvien kuilu graffiteista, maahanmuuttajamyönteisyydestä, kansalaistottelemattomuudesta ja henkilökohtaisen poliittisuudesta perinteisiin duunaritaustaisiin entisiin SKDL-aktiiveihin on melkoinen ja sen silloittaminen valtava työ joka ei ole toistaiseksi ottanut onnistuakseen. Ja kun tämä tulisi samalla yhdistää niiden nuorten, erityisesti miesten, tavoittamiseen jotka nyt valitsevat kannattaa perussuomalaisia tai sitten olla täysin välinpitämättömiä koko politiikkaa kohtaan, riittää tehtävää. </div><div><br /></div><div>Voiko Arhinmäki onnistua? <a href="http://www.punajuuri.net/?id=9412&tmp=1">Linjapuhe</a> ei tarjonnut mitään uutta. Vaatimus ansioturvan sisältävästä perustulosta on sekin keksitty aikoja sitten. Ay-kumppanuus olisi varmasti toivottavaa, joskin Metallin vasemmistoliittolaiset tekivät juuri erään suurimmista karhunpalveluksista ay-liikkeen vaikutusvallalle Suomessa pitkään aikaan <a href="http://www.metalliliitto.fi/portal/suomi/uutisia/?id=1915">kaatamalla jäsenäänestystuloksen vastaisesti TEAM-hankkeen</a>. Näkemys siitä, että Vasemmistoliitosta muodostuisi se vahva ay-liikkeen tavoitteita tukeva poliittinen voima voi toki olla tavoite, mutta kuulostaa varsin epärealistiselta. Puheen perusteella Arhinmäki ei näytä laskevan SDP:tä ay-liikettä ymmärtäväksi vasemmistopuolueeksi. Tämä taas jatkaa jo vuosia epäonnistunutta linjaa käydä kampanjaa erityisesti demareita vastaan.</div><div><br /></div><div>Mutta mahdollisuuksiakin on. Hieman vasemmistopopulistisille "äijille" vaikuttaa taas olevan tietynlaista poliittista kysyntää. Samalla Arhinmäki tarjoaa erään harvinaisen samaistumiskohteen, politiikassa jo menestyneen, katu-uskottavan nuorehkon vasemmistolaisen miehen. Samalla hän saattaa kelvata myös erityisesti vihreisiin valuneille, varsin radikaaleille nuorehkoille ihmisille kaupungeissa. Vihreät ovat toistaiseksi onnistuneet säilyttämään kannattajiensa joukossa kasvonsa siitä huolimatta että heidän vahtivuorollaan on mm. säädetty Lex Nokia tai että heidän työministerikaudellaan nuorisotyöttömyys räjähti käsiin. Hyvä imago auttaa pitkälle. Arhinmäen Vasemmistoliitto, mikäli onnistuu myös uusimaan muita kasvojaan, saattaa kuitenkin miellyttää jossain vaiheessa radikaalimpia nykymenoon tympiintyviä. Tätä tukee hänen luonteva ja aito yhteytensä ei-perinteisempiin kansalaisjärjestöihin. </div><div><br /></div><div>Arhinmäen kompastuskiveksi saattaa koitua puolueen perinteisempi siipi, joka tosin hupenee, mutta joka edelleen muodostaa eduskuntaryhmän ehdottoman enemmistön. Esimakua mahdollisesta ongelmasta saatiin <a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Auts+Arhinm%C3%A4ki/HS20081115SI1YO0149o">viime vuoden lopulla</a>. Kysymys kuuluu, ovatko nämä kaksi linjaa yhdistettävissä? Mahdotonta sen ei pitäisi olla. Martti Korhonen yritti ja epäonnistui. Yrittääkö Arhinmäki, vai ottaako hän riskin lähtemällä tavoittelemaan nimenomaan uusia kannattajia luottaen siihen että perinteiset äänestäjät pysyvät mukana? Mitään merkittävää menetettäväähän hänellä tai hänen puolueellaan ei toisaalta enää ole.</div><div><br /></div><div>Valintoja on joka tapauksessa tehtävä. Arhinmäki katsoi itse Vasemmistoliiton pyrkivän hankkivan kannattajia joka suunnasta. Äänet toki kelpaavat tulevat ne mistä hyvänsä, mutta jonkinlaisen <a href="http://esasuominen.blogspot.com/2008/04/vasemmalta-vapun-alla.html">selkeän suunnan löytäminen</a> -tai mielellään jo valmiiksi ajateltuna esiin nostaminen- nopeasti valinnan jälkeen olisi erittäin tarpeen. Mikäli merkittäviä uudistuksia halutaan tehdä -ovat ne sitten millaisia tahansa, poliittisia tai järjestöllisiä- ne on järkevää tehdä nopeasti valinnan tapahduttua. Ellei tätä kyetä tekemään, voi suuri lupaus paremmasta tulevaisuudesta raueta pian eikä nuori puoluejohtaja saa nopeasti kasvavassa paineessa montaa mahdollisuutta. </div>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-59984182901688448392009-06-25T08:28:00.008+03:002009-08-16T16:18:49.138+03:00Virkkeitä vaalirahoista<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrIJxaaX0u7LIARR5lrwFAU5AOiMNqIvaHIacye3y3An3djqtIm2W6gUbkx-vWCtjcLMy7vq4OdDaJXNacZUKyOCCtDml_FqSwh7WP9Kz57a7encPB-gIjCiqDm-upZPXGQO7M/s1600-h/Byt_statsminister%5B1%5D.gif"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5351156362966002258" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 200px; CURSOR: hand; HEIGHT: 200px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrIJxaaX0u7LIARR5lrwFAU5AOiMNqIvaHIacye3y3An3djqtIm2W6gUbkx-vWCtjcLMy7vq4OdDaJXNacZUKyOCCtDml_FqSwh7WP9Kz57a7encPB-gIjCiqDm-upZPXGQO7M/s200/Byt_statsminister%5B1%5D.gif" border="0" /></a>Yhteiskunnallinen toiminta katkeaa Suomessa yleisesti juhannukseen, mutta tänä vuonna vaalirahoituskeskustelu pitää vireyttä ainakin hetken normaalia korkeammalla tasolla. Ja syystä.<br /><br />On päivänselvää, että Suomen pääministeri valehtelee tietoisesti ja harkiten. Puolueen johtaja tietää takuuvarmasti keitä on tavannut ja missä merkeissä. Tätä tosiasiaa vain vahvistaa muistin palautuminen matkan varrella. Tipoittain tihkuva tieto, uusimpana käänne jonka mukaan Vanhanen olisi itse ollut mukana <a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/IL+Vanhanen+j%C3%A4rjesti+vaalitukea+Merikukka+Forsiukselle/1135247168683">valitsemassa jopa tuensaajia</a>, vain vahvistaa jo varmaksi tiedettyä. Kysymys kuuluu: miten tällainen henkilö voi jatkaa maan korkeimpiin kuuluvassa asemassa kun emme sentään elä Valko-Venäjällä?<br /><br />Oppositio ja media voivat grillata pääministeriä mielensä mukaan, mutta tällä ei välttämättä ole merkitystä. Vanhanen ja hänen asemansa on hallituskumppaneiden, erityisesti Kokoomuksen, varassa. Edellisen keskustalaisen pääministerin Anneli Jäätteenmäen kaatoi aikoinaan koalitiopartneri SDP, joka ei halunnut tehdä yhteistyötä kyseenalaisia keinoja käyttäneen pääministerin kanssa. Nykyisessä hallituspohjassa tämänkaltaiset kysymykset eivät näytä häiritsevän menoa. Edes <a href="http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/vanhanen_nauttii_viel%C3%A4_vihreiden_luottamusta_1908062.html">vihreistä ei ole veneen keikuttajiksi</a> vaikka Sinnemäeltä olisi voinut odottaa jotain sanottavaa aiheesta.<br /><br />Enemmän kuin solidaarisuudesta Vanhasta kohtaan kyse on kuitenkin peliteoreettisesta asetelmasta. Kokoomus haluaa antaa Keskustan upota sekoilevan puoluejohtonsa mukana. Tämänpäiväiset <a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Miltei+joka+kymmenes+%C3%A4%C3%A4nest%C3%A4isi+perussuomalaisia+eduskuntavaaleissa/1135247160902">gallupit</a>, joihin koko vaalirahacase ei ole ehtinyt edes vaikuttaa, osoittavat Keskustan olevan SDP:n eurovaalituloksesta johtuvasta alamäestä huolimatta kannatukseltaan selkeä kolmonen. Kokoomus laskee varmasti oikein Vanhasen ja Korhosen toiminnan ja jatkuvan läsnäolon vähentävän Keskustan mahdollisuuksia nousta takaisin kisaan suurimman puolueen asemasta. Mikäli Keskusta vaihtaisi johtoa, voisi toipuminen olla mahdollinen. Toistaiseksi julkisuuden kannalta tarpeellista eroa Keskustaan onkin tyydytty tekemään <a href="http://www.vapaavuori.net/?blogi&id=360&y=2009">kakkosketjun voimin</a>.<br /><br />Kokoomus ottaa kuitenkin myös riskin. Mikäli hallituksen poliittinen johtaja on selkeästi kyvytön hoitamaan tehtäviään ja menettää lopullisesti kansalaisten ja muiden poliittisten toimijoiden luottamuksen, ei tämä voi olla säteilemättä koko hallitukseen, ainakin sen keskeisimpiin toimijoihin. Vastuuta, joka myös Kokoomukselle aiheessa kuuluu, ei voi loputtomiin pakoilla. Myös laajempi kysymys, eli koko rahoitusskandaali lisää ihmisten epäluottamusta politiikkaan yleensä, eikä yksikään suurista puolueista hyödy millään tavalla niin kauan kun keskusteluissa voidaan kysyä niiden oman rahoituksen perään -ja tämä aivan siitä riippumatta onko niissä epäilyksiä herättäviä kytköksiä vai ei.Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-10037348610506433482009-06-23T18:56:00.004+03:002009-06-23T19:49:12.875+03:00Comeback<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipB398bDIXUSxVA4CbB3oZ1GFI1kitUMJKnn1mr9McyrQE18Y_Ch_vIkcMFOiGq_gCkWXGpA6EAnmaEBGymCfiIRkSaMCqTNx6EsCudDugfLMor4t3LCuQAgCxq81cYZIn4fkL/s1600-h/zombie.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5350561278527010402" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 137px; CURSOR: hand; HEIGHT: 82px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipB398bDIXUSxVA4CbB3oZ1GFI1kitUMJKnn1mr9McyrQE18Y_Ch_vIkcMFOiGq_gCkWXGpA6EAnmaEBGymCfiIRkSaMCqTNx6EsCudDugfLMor4t3LCuQAgCxq81cYZIn4fkL/s200/zombie.jpg" border="0" /></a>Bloginpito on niin allekirjoittaneelta kuin monelta muulta jäänyt viime kuukausina vähemmälle. Valitettava ilmiö, joka liittynee osaltaan keskustelun ja erityisesti yleisen verkko-olemisen siirtymisestä "kevyeen sosiaaliseen mediaan" kuten Facebookiin. Toisin sanoen ikuisesti jatkuva jankutus "sisältöjen" korvautumisesta hömpällä saa jatkoa nyt myös omaehtoisen verkkosisältöjen tuotannon puolella. Nyt vika ei kuitenkaan ole muissa vaan ihan itsessä.<br /><br />Blogi on ollut itselleni tärkeä kanava omien ajatusten ymmärrettäväksi saattamiseen, testaamiseen, muistiin merkitsemiseen ja ennen muuta kehittämiseen. Nyt kun pariin-kolmeen viikkoon ei ole saanut ajatuksia siirrettyä "paperille", tuntuu kuin olisi jäänyt ajastaan jälkeen. Kirjoittamiseen tottuu ja sen laiminlyöminen harmittaa ja jopa haittaa omaa ajattelua. Ja toki jossain määrin tulee surtua hyväksi ja käydyksi osoittautuneen alustan laiminlyöntiä.<br /><br />Nyt loman alettua ja varsin tekniseen suorittamiseen suuntautuneen viimeaikaisen työnteon korvautuessa ajalla joka toivon mukaan kasvattaa ihmisenä vähintään kahta henkilöä sekä sallii pitkästä aikaa keskittymisen myös johonkin henkisempään, blogikirjoittelu saa taas vauhtia. Aiheistahan ei ole puutetta, ei päivänpoliittisen tilanteen osalta, eikä syvemmän ideologisen keskustelun tai aikalaisanalyysin puolella. Eurovaalituloksen taustat, Iran ja vaalirahakysymys nousevat ensimmäisinä mieleen.<br /><br />Muutamia lukemisen arvoisia juttuja näin kesähelteillä ovat mm:<br /><br /><ul><li>Pilvi Torstin blogissa <a href="http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/2009/06/08/mita-demarit-ovat-tehneet-ja-jattaneet-tekematta/">laadukasta keskustelua sosialidemokraattien tulevaisuuden haasteista</a></li><li>Jarkko Tontti <a href="http://www.vihrealanka.fi/node/4688">nuijii lapsuuden klassikkoa upean provosoivasti</a></li><li>GSDn blogin <a href="http://gsdsuomi.wordpress.com/2009/06/09/historian-loppu/">vaalianalyysi</a></li></ul>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-60648716697149515612009-06-08T23:26:00.004+03:002009-06-09T01:19:19.972+03:00Eurovaaleista eteenpäin<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFYpuQwG8I6iRpVJDURy9FuyFFQ01KZCfXCjcCobavbqalk6x3s3UjS_LgQsHNmeVqsKKgxu1BHWVoxQ9rAJojtmktgPulVyfLzquNdicNLOLf2c4EoUXRXqIpcWR1WB1oQCYD/s1600-h/getred.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5345084389433707778" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 150px; CURSOR: hand; HEIGHT: 113px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFYpuQwG8I6iRpVJDURy9FuyFFQ01KZCfXCjcCobavbqalk6x3s3UjS_LgQsHNmeVqsKKgxu1BHWVoxQ9rAJojtmktgPulVyfLzquNdicNLOLf2c4EoUXRXqIpcWR1WB1oQCYD/s200/getred.jpg" border="0" /></a>Vaalit veivät eurovaalien viimeisiltä metreiltä kirjoitusaikaa ja tämän päivän mediakattaus tarjoaa paljon hyvää materiaalia vaalituloksen analysointiin. <a href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/8088309.stm">Eurooppalaisella tasolla </a>oikeisto menestyi hyvin sosialistien jäädessä muutamassa maassa, erityisesti Ranskassa, tapahtuneiden merkittävien pudotusten vuoksi entistä selkeämmin toiseksi suurimmaksi ryhmäksi. Suomen tulos oli suurten puolueiden tappio sekä perussuomalaisten rökälevoitto. Vasemmistoliitto menetti europarlamentaarikkonsa ja vihreät nostivat oman paikkamääränsä kahteen.<br /><br />Mitä tapahtui? Olisi helppo sanoa että eurovaalit noudattelivat <a href="http://esasuominen.blogspot.com/2008/10/ruumiinavaus.html">kunnallisvaalien</a> trendejä. Poikkeavuuksiakin kuitenkin löytyy. Näistä merkittävin on Kokoomuksen putoaminen kolmeen paikkaan. Perussuomalaisaalto osui näissä vaaleissa myös Kokoomukseen vaikka Kai Pöntisellä pyrittiinkin vuotoa paikkaamaan. Samaten talouden nopeasti heikkenevä tila kanavoitui jos nyt ei suoranaisena kritiikkinä kokoomuslaista taloudenhoitoa kohtaan, kuitenkin mahdollisesti jonkinlaisena passiivisuutena sekä sinisen "hypen" laantumisena. Hymyt alkoivat hyytyä. Myös Vatasen älyttömät ilmastonmuutoslausunnot siirsivät joitakuita sinivihreitä äänestäjiä vihreille.<br /><br />Vihreiden menestys jatkaa puolueen hyvää trendiä ja näyttää miten vahva asema vihreillä suomalaisissa kaupungeissa on. Tämä antaa paljon ajateltavaa erityisesti demareille. Eräs seikka kannattaa kuitenkin muistaa. Vaikka vihreästä vaalivoitosta, luonnollisesti, nyt puhutaan "käänteentekevänä", ehkä kuitenkin eräs seikka selittää tulosta enemmän kuin mikään muu ja se on äärimmäisen hyvä lista. Kaksi entistä puolueen puheenjohtajaa joista toinen väistyvä ministeri alueelta jolta ei ollut muita raskaan sarjan ehdokkaita, istuva MEP sekä näkyviä kansanedustajia. Mikäli tuolla listalla ei kahta paikkaa olisi tullut, oltaisiin pikemminkin voitu puhua vihreän aallon jäämisestä ikuiseksi lupaukseksi. Mikäli Suomen piraattipuolue olisi ehtinyt eurovaaleihin, olisi potista lohjennut myös ääniä. Nyt niin ei käynyt.<br /><br />Timo Soinin valtaisa äänimäärä kertoo ihmisten turhautumisesta politiikkaan ja luottamuksen rapautumiseen. Soinilta ei ole kuultu ainuttakaan avausta, ei minkäänlaisia ehdotuksia lainsäädännön parantamiseksi ja kaikki asioita vähääkään seuraavat tietävät että hänen merkityksensä parlamenttityössä tulee olemaan olematon. Soini käy parlamentissa kaksi vuotta näkyvää mediakampanjaa ja lehdistö painaa hänen sutkautuksiaan hänen kokemistaan "EU:n älyttömyyksistä". Huomionarvoinen seikka on Jussi Halla-ahon suositteleman <a href="http://www.sampoterho.net/">Sampo Terhon</a> nousu Soinin varamieheksi ohi mm. kansanedustaja Virtasen. Terhon äänimäärä oli odotettua pienempi, mutta riittävä. Nuori koulutettu mies perussuomalaisten listalta Euroopan parlamentissa saattaa olla merkittävä päänavaus koulutetummassa kentässä. Tämä alkaa näkyä nopeasti erityisesti Kokoomuksen kannattajissa joissa on paljon tätä ryhmää.<br /><br />Suomalaisen vasemmiston tulos oli murheellinen. Vasemmistoliiton kuihtuminen marginaalipuolueeksi sai tuntuvaa vauhtia ainoan edustajan pudotessa. Toisaalta tulos antaa tulevalle puheenjohtajalle täysin vapaan mandaatin toimia. Arhinmäellä on vain voitettavaa ja puoluekokous tulee mitä todennäköisimmin antamaan uudelle johdolle vapaat kädet toimia. Peruskannattajien menettämistä vasurien ei tarvitse pelätä. Heitä ei enää juurikaan ole jäljellä.<br /><br />Myös SDP otti takkiinsa. Perusongelmat ovat edelleen jäljellä. <a href="http://www.tuomioja.org/">Erkki Tuomioja</a> vaatii kotisivuillaan paneutumista tavoitteiden syvempään määrittelyyn. Tämä pitää paikkansa. Sosialidemokraattien fokus vaalikamppailussa oli työllisyydessä ja talouspolitiikassa. SDP pyrki osoittamaan talouspolitiikan suunnanmuutoksen tarpeen niin kotimaassa kuin Euroopassa. Resepti ei vain toiminut vaaleissa, joissa asiakysymyksiin keskittynyt poliittinen jännite jäi syntymättä ja jossa agenda määrittyi -taantumasta huolimatta- ennen kaikkea kulttuuristen ja identiteettiin liittyvien kysymysten mukaan sosioekonomisen tasa-arvon kysymysten sijasta. Ongelmaksi muodostui myös se, että vaaleissa menivät autuaasti sekaisin Suomen ja EU:n poliittiset kysymykset. Kuvitteellinen "Suomen etu" sopii kyllä agraaripuolueelle, muttei välttämättä uusia kannattajia kaipaavalle maltilliselle vasemmistopuolueelle.<br /><br />Politiikan asialistan muuttuminen ja sen vaikutus puolueiden kannatukseen on kysymys joka on erityisen keskeinen tulevaisuuden ymmärtämiselle (aiheesta mielenkiintoisesti mm. <a href="http://marttitulenheimo.fi/2009/06/2000-luku-on-viimein-alkanut/">Martti Tulenheimo</a>). Keskeisiä trendejä ovat epävarmuus nopean muutoksen maailmassa, identiteettien moninaistuminen ja yksilökeskeisyys, jota ei pidä nähdä negatiivisena kehityskulkuna. Päinvastoin, juuri hyvinvointivaltion palvelut ja turvaverkot, yhdessä sosiaalisen luottamuksen kanssa, ovat mahdollistaneet yksilöllisen elämän entistä useammalle ihmiselle. Riskien hallintaa voidaan harjoittaa joko yksilöiden omasta toimesta markkinaperiaatteella, tai sitten voidaan pyrkiä lisäämään kaikkien vapautta yhteiskunnan toimin. Keskeinen jakolinja, johon linkittyvät myös kysymykset sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, syntyy tälle akselille -vapausteemojen varaan.<br /><br />Kyetäkseen jälleen menestymään SDP:n tulee rakentaa tuleva ohjelmansa syvästi määriteltyjen arvotavoitteiden varaan joiden tulisi olla laaja-alainen tasa-arvo sekä jokaiselle kuuluva vapaus. Tästä voidaan johtaa kestäviä konkreettisia linjoja yhteiskuntapolitiikkaan - linjaukset rakennetaan ja perustellaan sen varassa miten ne toteuttavat ja edistävät määriteltyjä arvoja. Kyse on viestin kestävyydestä -ja aitoudesta. Hyvätkin avaukset jäävät päiväperhoiksi, mikäli niitä ei määrätietoisesti toisteta, syvennetä, jalkauteta ja pidetä hengissä. Pieniä pallonriistoja -tai menetyksiä- medioissa voi saavuttaa joka päivä, mutta pelin painopisteen muutos on kestävyyslaji.Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-65047172542956877002009-05-29T21:14:00.007+03:002009-05-29T21:44:33.355+03:00Loppusuora<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEht8PLvx9yeFg-yfXywWuJCEdmQf1P2t-qnqJ90AQAblEr9UBo82R43PEtxDYvyC7R72pLo4zF1oA8ceayGghiBAQxYDDXvUk88rZFjJXRKh9iOiy6sLB0ADD16PpsvQgr-eqVZ/s1600-h/trak.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5341318358782893490" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 150px; CURSOR: hand; HEIGHT: 113px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEht8PLvx9yeFg-yfXywWuJCEdmQf1P2t-qnqJ90AQAblEr9UBo82R43PEtxDYvyC7R72pLo4zF1oA8ceayGghiBAQxYDDXvUk88rZFjJXRKh9iOiy6sLB0ADD16PpsvQgr-eqVZ/s200/trak.jpg" border="0" /></a>Aktiivinen ennakkoäänestys on käynnissä, josta on syytä olla iloinen. Saattaa kuitenkin käydä niin, että myös nämä eurovaalit jatkavat trendiä jossa ennakkoäänien osuus kaikista äänistä lisääntyy eikä sinällään positiivisista vilkkausuutisista voi vielä tehdä johtopäätöstä sen suhteen että lopullinen äänestysprosentti paranisi.<br /><br />Eurovaaleista piti tulla Timo Soinin näytöstä, mutta mitä tapahtuikaan? Soini on edelleen takuuvarma äänikuningas, mutta muutoin mies on miltei kadonnut julkisuudesta. Sen sijaan viime päivinä huomiota ovat keränneet Kokoomuksen ehdokkaat ja Keskustan kampanja. Kai Pöntisen <a href="http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Katainen+tyrmää+puoluetoveri+Kai+Pöntisen+EU-vaalimainoksen/1135246338637">sosiaalipummi-maahanmuuttajamainonta</a>, Ari Vatasen <a href="http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1689778">ilmastonmuutoslausunnot</a> sekä Eija-Riitta Korholan <a href="http://www.uusisuomi.fi/videot/61254-kaksintaistelu-alho-vs-korhola">käsittämätön asiantuntemattomuus</a> liittyen työaikadirektiiviin levisivät nopeasti verkossa ja uutisissa heti ilmestyttyään.<br /><br />Onko Pöntinen sattumaa? Kokoomus irtisanoutui näyttävästi rasistisena pitämästään mainonnasta, mutta Pöntisen mielipiteet tiedettiin jo ennalta. Voisiko pikemminkin olla niin, että Kokoomus on tarkoituksella nostanut listalleen henkilön joka pystyy keräämään nopeasti vahvistuneen maahanmuuttokriittisen liikkeen ääniä joita Halla-ahon ehdokkuuden torppaamisen jälkeen on paljon liikkeellä ja jotka eivät hevillä anna Soinille hänen temppuaan anteeksi? En väitä, mutta kysyn. Nyt Kokoomus hakee voittoa molemmissa suunnissa - sillä, että maahanmuuttajavastaiset piirit eivät pidä Kataisen ulostulosta ei ole mitään merkitystä niin kauan kun he haluavat osoittaa tukensa Pöntiselle äänestämällä häntä. Aiheesta kirjoittaa osuvasti myös <a href="http://www.vihreat.fi/node/4294">vihreiden puoluesihteeri</a>.<br /><br />YLEn viimeisin gallup antaa <a href="http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/05/keskustan_kannatus_noussut_765300.html">mielenkiintoisia lukuja</a>. Nousussa ovat Kokoomus ja Keskusta, joista ensimmäisen ehdokkaiden joukossa on Pöntisen kaltainen hahmo, jälkimmäisen kampanjan nojatessa vahvasti kuvitteellisen "Suomen edun" ajamiseen sekä haikailuun menneestä maailmasta. Mitään totuuspohjaa suhteessa Euroopan parlamentin toimivaltaan tai toimintatapohin ei tällaisessa kampanjoinnissa ole, mutta tätä ei pidetä ongelmallisena niin kauan kuin suuri osa äänestäjistä uskoo moisen "kansallisen edun" olevan olemassa. Impivaaralla on tämän gallupin pohjalta vetoa.<br /><br />Tuleva viikko kuitenkin ratkaisee. Kokoomuksen neljä paikkaa näyttävät ehdokkaiden kompuroinnista huolimatta suhteellisen varmoilta, SDP ja Keskusta kamppailevat kolmesta paikasta, jälkimmäisen yhden paikan menetys on kuitenkin uusilla paremmilla luvuilla lähes varma. Vihreillä on vahvan listansa, jonka keskeinen vahvistaja Tarja Cronberg pääsee katastrofaalisen ministerikautensa synneistä aivan liian helpolla, ansiosta mahdollisuus kahteen paikkaan, kuten myös PS-KD -vaaliliitolla. Vasemmistoliitto on kysymysmerkki. Kun räyhäävät EU-skeptikot mallia Seppänen ovat poissa, riittääkö kannattajia nostamaan vasurit yli 6% rajan jolla paikka varmistuu? Vastaus saattaa olla kielteinen, nyt kun unionia voi vastustaa tykimmin muiden listojen kautta.Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-74277335309554770272009-05-24T21:31:00.004+03:002009-05-24T22:00:44.658+03:00Eroja Euroopasta<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBJvwv2GRysUvZ8dCX9BOY9YZ2sZETUS-iv9tBDMKaVBrQ11wbf0ilZ6qrPmR1G9vi3cu_2VSIDEn3Exgnj6CPr6-ssqRZlCk8cCPCQDrOHInO5StwpyeCil_YafVmhMIjPR4G/s1600-h/womenhistory-390-Anti-suffrage_photo.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5339466754980142962" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 180px; CURSOR: hand; HEIGHT: 200px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBJvwv2GRysUvZ8dCX9BOY9YZ2sZETUS-iv9tBDMKaVBrQ11wbf0ilZ6qrPmR1G9vi3cu_2VSIDEn3Exgnj6CPr6-ssqRZlCk8cCPCQDrOHInO5StwpyeCil_YafVmhMIjPR4G/s200/womenhistory-390-Anti-suffrage_photo.jpg" border="0" /></a>Eurovaalikeskusteluissa kaivataan eroja ja sisältöjä. Onkin harmillista, ainakin joidenkin puolueiden kannalta, etteivät eurooppalaiset erot näy erityisen hyvin kansallisessa julkisuudessa. Eroja kuitenkin on, kuten Kokoomuksen ehdokas Ari Vatanenkin osoittaa pitämällä <a href="http://www.hs.fi/urheilu/moottoriurheilu/artikkeli/Europarlamentaarikko%20Ari%20Vatanen%20Iso%20hiilijalanjälki%20on%20merkki%20menestyksestä/1135246183829">ilmastonmuutosta turhana puheena</a>.<br /><br />Euroopan parlamentissa eräs viime aikojen merkille pantavista päätöksistä koski direktiiviehdotusta liittyen raskaana olevien naisten ja vastasynnyttäneiden turvallisuuden ja terveyden parantamista. Kyseessä oli minimilainsäädäntö, jota täydennetään suosituksin. Komissio esitti äitiysvapaan pituudeksi 18 viikkoa, parlamentin raportoijana toiminut Edite Estrela (sd.) teki muutosesityksen jolla pituus olisi lisätty 20 viikkoon.<br /><br />Tähän asti ei mitään ihmeellistä. Mutta. Kokoomuksen europarlamenttiryhmä teki kyseiseen esitykseen muutosehdotuksen, jolla äitiysvapaan kestoksi olisi lähtökohtaisesti määritelty 16 viikkoa. Suomessa taso on tällä hetkellä 17,5 viikkoa, useissa jäsenmaissa 18. Estrelan muutosehdotuksiin kuului myös pykälämuutos, jonka mukaan parlamentti olisi vaatinut jäsenmailta toimia 2 viikon automaattisen isyysvapaan tai jaetun äitiysvapaan toteuttamiseksi työntekijöille joiden elämänkumppani on saanut lapsen. Tällä tavoiteltiin työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvon lisäämistä. Myöskään tätä eivät eurooppalaiset kokoomuslaiset olleet valmiita hyväksymään.<br /><br />Sosialidemokraatit vaativat äänestystä lakipaketista, mutta parlamentin oikeisto onnistui saamaan kasaan riittävän määrän ääniä palauttaakseen esityksen valiokuntaan. Lopputulos: asia ei toistaiseksi edennyt. Rintamalinjat olivat kuitenkin selkeät. Vapaan pidennyksiä sekä työmarkkinoiden tasa-arvon lisäämiseen tähtääviä toimia kannattivat sosialidemokraatit ja vastustivat oikeistolaiset. Muut ryhmät ovat tässä keskustelussa statisteja.<br /><br />Vastaavia esimerkkejä riittää, ja vaikkei Suomessa aiheesta liikoja puhuta, niillä on todellista merkitystä. Kuten Kokoomus itse kuntavaalikampanjassaan viimeksi totesi, teot ovat kauneinta puhetta. Pitää paikkansa. Siksi puoluevalintoja tehtäessä onkin syytä tarkastella tekoja, ei puheita.Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-41206107950594513772009-05-16T15:50:00.007+03:002009-05-16T16:51:35.435+03:00KevätkirjojaParhaita syitä odottaa kesää ja lomaa on se, että silloin, mahdollisesti, saattaisi riittää aikaa lueskeluun. Vauva saattaa muuttaa suunnitelmia näiltä osin tänä kesänä, mutta jää nähtäväksi kun vanhempainvapaat alkavat juhannuksen jälkeen. Kevään kirjasato on jäänyt omalta kohdalta ohueksi, mutta muutamia huomionarvoisia niteitä on ehtinyt lueskella.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9L6pzeTwkbzL89pmH-DdEsR1hStBGtDYVkRchjehqt3yUWQ9-ehANEa7uxUCcXtKQXiomoNsSvi_j-0rF809aPubbnOnOp4xvE8J3RZ1F3IM1YL_nUrHkxjU7MfCZ9pY7T_6b/s1600-h/englander.jpg"><img style="margin: 0pt 10px 10px 0pt; float: left; cursor: pointer; width: 78px; height: 116px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9L6pzeTwkbzL89pmH-DdEsR1hStBGtDYVkRchjehqt3yUWQ9-ehANEa7uxUCcXtKQXiomoNsSvi_j-0rF809aPubbnOnOp4xvE8J3RZ1F3IM1YL_nUrHkxjU7MfCZ9pY7T_6b/s200/englander.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5336408879729029394" border="0" /></a>Nathan Englanderin teos <span style="font-style: italic;">Erikoistapausten ministeriö</span> sijoittuu Argentiinan nk. likaisen sodan aikaan. Vuosina 1976-1982 Argentiinassa valtaa piti sotilasjuntta, jonka vallankäyttöön kuului olennaisena osana väestön järjestelmällinen terrorisointi sieppauksia ja kidutusta käyttäen. Likaisen sodan aikana katosi jäljettömiin arvioiden mukaan jopa 30 000 ihmistä, useimmiten nuoria.<br /><br />Englanderin romaani kuvaa pienen juutalaisperheen sisäisiä ristiriitoja, erityisesti isän ja pojan välisiä kamppailuja, jotka katkeavat pojan sieppaukseen hänen ilmaisemiensa radikaalien mielipiteiden vuoksi. Sieppauksesta ja katoamisesta lähtee liikkeelle toinen tarina, kamppailu kafkamaista byrokratiaa vastaan. Äiti ei hyväksy poikansa kohtaloa, vaan odottaa häntä palaavaksi kotiin. Isä alistuu vaimonsa tahtoon ja odottaa, vaikka tietää ettei poika enää koskaan palaa. Tänä päivänä Buenos Airesin Plaza de Mayoa kiertävät kadonneiden äidit vaatien tietoja rakkaistaan joita ei enää koskaan nähty.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCDqFhwdqz7XYBEsJZKC3VxPWyTOwjjsEO9Ij7-EZqofBUuC_yMwE_YcZvLeOk5Zn0FaBwjd5tIKyJm5gQZ1DbXCx1vP_FSVkFVNZ7W_JhYR-AlFcr2d4ZFL9NM4V722Q3spGu/s1600-h/hensel.jpg"><img style="margin: 0pt 10px 10px 0pt; float: left; cursor: pointer; width: 70px; height: 101px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhCDqFhwdqz7XYBEsJZKC3VxPWyTOwjjsEO9Ij7-EZqofBUuC_yMwE_YcZvLeOk5Zn0FaBwjd5tIKyJm5gQZ1DbXCx1vP_FSVkFVNZ7W_JhYR-AlFcr2d4ZFL9NM4V722Q3spGu/s200/hensel.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5336409061058240882" border="0" /></a>Kadonneen kotimaan ja identiteetin kohtaloa kuvaa puolestaan Jana Hensel, jonka dokumenttiromaani <span style="font-style: italic;">Zonenkinder - eilisen aatteen lapset</span> kertoo DDR:ssä syntyneistä nuorista joiden lapsuuden maa katosi. Itä- ja Länsi-Saksa eivät yhdistyneet, vaan Länsi-Saksa nielaisi Itä-Saksan. Samalla kaikesta siitä joka kuului itäsaksalaiseen tapaan kasvaa aikuiseksi tuli arvotonta ja naurettavaa -tai vähintään irrelevanttia uudessa tilanteessa. Aikuiset vanhenivat hetkessä, tulivat tarpeettomiksi, nuorten maailma muuttui täysin toiseksi kuin heidän vanhempiensa.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUZdz5oL2Q1a6zS-4T06HXAI2yCjwajSWbpt0C_XR2J_-qw7I3QW50JXz0HLNucmvtz72yfrWtIqIFMZGj5k50XXp_0GE99FGxfPjAyL8LQQvLNDiVfkkCqk_kT2dLeNRVrLUB/s1600-h/sofi.jpg"><img style="margin: 0pt 10px 10px 0pt; float: left; cursor: pointer; width: 97px; height: 123px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUZdz5oL2Q1a6zS-4T06HXAI2yCjwajSWbpt0C_XR2J_-qw7I3QW50JXz0HLNucmvtz72yfrWtIqIFMZGj5k50XXp_0GE99FGxfPjAyL8LQQvLNDiVfkkCqk_kT2dLeNRVrLUB/s200/sofi.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5336409239196711010" border="0" /></a>Joululahjaksi saatu Sofi Oksasen <span style="font-style: italic;">Puhdistus</span> ehti maata hyllyssä puoli vuotta ennen kuin siihen sai tartuttua. Heti aloittamisen jälkeen harmitti ettei ollut aloittanut lukemaan teosta jo aiemmin. Poliittisesta vainosta, vallasta ja sen väärinkäytöstä, rakkaudesta, traagisesta historiasta ja petoksesta kertova romaani tekee taitavia leikkauksia nykypäivän uuteen sortoon ja orjuuteen joka on vain muuttanut muotoaan. Kaiken kruunaa Oksasen upean kaunis kieli ja karmiva tarina, joka pitää otteessaan viimeiseen riviin asti. Ehdoton lukuelämys, joka kannattaa kokea ellei ole jo ehtinyt suosikkiteosta selata.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEoOzQcZSBN0jc3c98K_JcqT3sfbz6HwD9Tnb2iofTbFD62ot9bJnub4v1Py1qkj3t5ctjN81I7e3hUKwqPQ7sHApRLpPHhrgbxBgD9mm6neo9WS4wUACPprUdN9zgMBbMLUWw/s1600-h/kurssinmuutos.jpg"><img style="margin: 0pt 10px 10px 0pt; float: left; cursor: pointer; width: 99px; height: 130px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEoOzQcZSBN0jc3c98K_JcqT3sfbz6HwD9Tnb2iofTbFD62ot9bJnub4v1Py1qkj3t5ctjN81I7e3hUKwqPQ7sHApRLpPHhrgbxBgD9mm6neo9WS4wUACPprUdN9zgMBbMLUWw/s200/kurssinmuutos.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5336409423321016914" border="0" /></a>Asiapuolelta kannattaa ehdottomasti mainita <a href="http://www.tsl.fi/">Työväen sivistysliiton TSL</a>:n erinomainen ja ajankohtainen artikkelikirja <span style="font-style: italic;">Kurssin muutos: kestävään kasvuun ja hyvinvointiin</span>. Laaja teos kattaa 17 artikkelia Suomen johtavilta sosiaali- ja taloustieteilijöiltä ulottuen hyvinvointivaltion oikeutuksesta ja taloudellisesta kestävyydestä verotuksen kehittämisratkaisuihin sekä eriarvoistumiskehitykseen köyhyyden ja terveyspolitiikan näkökulmista päättyen keskeiseen kysymykseen yhteiskunnallisesta hegemoniakamppailusta.<br /><br />Heikki Taimion toimittama teos sisältää vakuuttavaa argumentaatiota sekä paljon taustoittavaa ja vakuuttavaa tutkimustietoa liittyen tapahtuneeseen eriytymiskehitykseen sekä sen ei-toivottaviin seurauksiin tarjoten samalla myös rakentavia ja hyvin perusteltuja vaihtoehtoja. Sosiaalisesti oikeudenmukaisempi politiikka on mahdollista, kannattavaa ja se voidaan perustaa koville faktoille sekä kansalaisten arvoille. TSL:n teoksen pitäisi kulua jokaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta kiinnostuneen käsissä.Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-7234754096268919382009-05-10T20:37:00.006+03:002009-05-10T21:34:28.645+03:00Turkki Unioniin<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4v-HeQXEiGOQZ_n4QW3AD8tD-4-eeEUuEkxTLVfc3NRkhlvy-zlneEgT6vkcL7ZfKKILS8tCi1_Qkab1GblSuDg9K9s7LA57OyohoIJmfZlSIk1orEUQRrcWWH4sBaiqHtDr3/s1600-h/turkey-flag.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 177px; height: 200px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4v-HeQXEiGOQZ_n4QW3AD8tD-4-eeEUuEkxTLVfc3NRkhlvy-zlneEgT6vkcL7ZfKKILS8tCi1_Qkab1GblSuDg9K9s7LA57OyohoIJmfZlSIk1orEUQRrcWWH4sBaiqHtDr3/s200/turkey-flag.jpg" border="0" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5334262798754025826" /></a>Kun EU viimeksi laajentui, on useassa yhteydessä todettu erityisesti Romanian ja Bulgarian saaneen jäsenyyden liian aikaisin. Yhteiskunnallinen kehitys laahaa monessa suhteessa edelleen perässä ja jäsenyyden saavuttamisen jälkeen edistys monessa suhteessa pysähtyi. Tätä taustaa sekä unionin omia ongelmia sopimustensa voimaansaattamisen osalta vasten ei ole ihme, että keskustelut laajentumisesta ovat jääneet taaemmas. Laajentumisesta olisi kuitenkin syytä näissäkin vaaleissa keskustella.<div><br /></div><div>Balkanin alueen vakauden kannalta EU-jäsenyys tilanteessa, jossa maiden yhteiskunnalliset olot pikku hiljaa vakiintuvat, on erittäin tavoiteltavaa. EU saattaisi olla se voima, joka lopettaa vuosisataiset konfliktit alueella, vähintään se <a href="http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/2009/03/30/balkan-ja-bosnia-edelleen-eun-suuri-tehtava/">kannustaa pyrkimään kohti oikeusvaltiota</a>. On hyvä kysymys olisiko Serbiassa tapahtunut niitä muutoksia joita siellä on tapahtunut, ellei unionijäsenyyden ja yhteistyön mahdollisuus näkyisi horisontissa? EU on lupaus paremmasta elämästä, turvallisuudesta sekä taloudellisesta menestyksestä. </div><div><br /></div><div>Balkanin osalta Turkin kysymys on keskeinen. USA:n uuden presidentin Barack Obaman vierailu Turkkiin jäi Suomessa verrattain vähälle huomiolle vaikka hän otti vierailullaan erittäin näkyvästi kantaa <a href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7984762.stm">Turkin EU-jäsenyyden puolesta</a>. Obaman kanta sai osakseen välittömästi <a href="http://www.dw-world.de/dw/article/0,,4154379,00.html">vastarintaa</a> erityisesti Ranskasta, mutta myös Saksasta. Suomalaisista europarlamentaarikoista erityisen näkyvästi Turkin jäsenyyttä on vastustanut Kokoomuksen Ville Itälä. </div><div><br /></div><div>Mitä Turkin jäsenyydestä tulisi ajatella? On selvää, ettei Turkki ole nykyisellään valmis EU:n jäseneksi. Naisten ja toisinajattelijoiden oikeuksissa on parantamisen varaa, kurdien asema on edelleen heikko ja Kyproksen kysymys on ratkaisematta. Kaikkiin kysymyksiin on saatava selvyyttä ja selkeää edistystä ennen kuin jäsenyys voi olla mahdollinen. Siitä huolimatta typerintä mitä EU voisi tässä tilanteessa tehdä olisi sulkea ovet Turkin jäsenyydeltä. </div><div><br /></div><div>Syitä Turkin EU-oven pitämiseen avoimena sekä jatkuvan edistymisen ylläpitoon on lukuisia. Yhdet syyt ovat strategisia. Georgian sota osoittaa Kaukasuksen alueen olevan erinomaisen keskeinen Euroopan turvallisuuden kannalta. Turkki on alueellinen suurvalta, jolla on merkitystä myös Iranin ja Irakin suhteen. Vaihtoehtoiset energiankuljetusreitit mm. kaasun suhteen Eurooppaan kulkevat pääosin Turkin kautta. On mielenkiintoista kuulla miten naapuruuspolitiikkaa tai energiaturvallisuutta aiotaan edistää mikäli turkkilaiset pidetään näkyvästi porttien ulkopuolella. </div><div><br /></div><div>On olemassa myös muita, monin tavoin tärkeämpiä syitä. EU-jäsenyyden houkuttelevuus on paras kannustin Turkille jatkaa reformeja. Samalla Turkki voisi merkittävin osin maallistuneena yhteiskuntana ehkä luomaan positiivista esimerkkiä islamilaiseen maailmaan tavasta jolla länteen voi integroitua. Puhe siitä, ettei Turkki ole Eurooppaa on melko historiatonta ottaen huomioon sen miten Turkki on ollut läsnä Balkanin alueella vuosisatoja ja miten koko alue on ollut erittäin keskeinen osa antiikin eurooppalaista sivilisaatiota. </div><div><br /></div><div>Yhden asian Turkin jäsenyystoiveiden kategorinen hylkääminen tekisi kuitenkin selväksi yli miljardille muslimille ympäri maailmaa. Te ette kelpaa, ettei milloinkaan ettekä missään tilanteessa. Voidaankin kysyä, halutaanko tällainen viesti todella heille antaa?</div>Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-15032066.post-18664215326390977852009-05-02T10:38:00.005+03:002009-05-02T11:47:04.185+03:00Paniikkia, komisario Palmu<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkveZmBC9yHN4uXV2prL7MVXZJ3bdh9UY3v8eiIfB9grU97jVkvRJZCO4KcHUwj4ZtUxCPSpMDMkfjRueVTVxjQCkvEOMQgNgO8elhyphenhyphenwiSlBIWwRJlNQHaXmiuytK3ifXVWBky/s1600-h/maalaiset.jpg"><img id="BLOGGER_PHOTO_ID_5331143630681457410" style="FLOAT: left; MARGIN: 0px 10px 10px 0px; WIDTH: 112px; CURSOR: hand; HEIGHT: 150px" alt="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkveZmBC9yHN4uXV2prL7MVXZJ3bdh9UY3v8eiIfB9grU97jVkvRJZCO4KcHUwj4ZtUxCPSpMDMkfjRueVTVxjQCkvEOMQgNgO8elhyphenhyphenwiSlBIWwRJlNQHaXmiuytK3ifXVWBky/s200/maalaiset.jpg" border="0" /></a>Suomalaisen politiikan kevättä kohti EU-vaaleja on kannatusmittausten osalta värittänyt ennen muuta Keskustan kannatuksen romahtaminen yhdessä jatkuvasti epäsuositummaksi käyvän pääministerin uskottavuuden rapautumisen kanssa. Viimeisimmässä <a href="http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/04/keskustan_kannatus_laskussa_712290.html?origin=rss">YLEn julkaisemassa mittauksessa</a> Keskustan kannatus on enää 18,6%, jo kolme prosenttiyksikköä kannatustaan hitaasti kasvattavan SDP:n jäljessä ja todella kaukana Kokoomuksesta.<br /><br />Jos kyseiset luvut toteutuisivat vaalikannatuksessa joka tosin EU-vaaleissa on epätodennäköistä, Keskusta olisi lähellä menettää puolet EU-parlamenttipaikoistaan. Samalla puolueväen kestokyky mitä todennäköisimmin loppuisi ainakin puoluesihteeri Korhoseen ja mahdollisesti myös puolueen puheenjohtajaan. Tilannetta ei ainakaan paranna käsittämätön Urho Kekkos- ja pekkarointikampanja. Aitovierille ja jo kuopatuksi luullulle YYA-kaudelle haikaillaan täyttä vauhtia ja voisi kuvitella viimeistenkin nuorten ja liberaalisti ajattelevien hylkäävän Keskustan.<br /><br />Kun vapaa pudotus uhkaa, on näkyvyyttä revittävä mistä tahansa ja huomio pyrittävä suuntaamaan johonkin muuhun kuin puolueen surkeaan tilaan. Ensin Jarmo Korhonen yritti vaalirahakeskustelulla. Keskustan uskottavuus kyseisessä aiheessa on kuitenkin melkoisen hataralla pohjalla. Sukarin vaalirahoitus, jota kaavalinjauksilla kiitettiin, kun ropisi korostuneesti keskustapoliitikkojen laariin. Pääministeri Vanhanen ilmoitti tuolloin olevansa "tietämätön" vaalirahojensa alkuperästä, perintöprinsessa Lehtomäki jätti ilmoitukset tekemättä ja niin edelleen ja niin edelleen.<br /><br />Seuraava yritys oli omien kannattajien mobilisoimisyritys epäilemällä hallituskumppania selän takana vehkeilystä ja sinipunahallituksen rakentamisyrityksistä. Tätä temppua yrittivät <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/200904309506856_uu.shtml">sekä Korhonen</a> että <a href="http://www.urhoutta.fi/Suomeksi/Ajankohtaista.iw3?showmodul=149&newsID=07ef1233-c8c6-4c1f-929c-0b32f850b428">alue- ja kuntaministeri Kiviniemi</a>. Keskustalle tiedoksi, että tappiollisten viime eduskuntavaalien alla demarit puhuivat paljon mahdollisesta porvarihallituksesta. Ja mitä tapahtui? Ihmiset alkoivat itse asiassa kiinnostua aiheesta. Mitä tulee Kiviniemen näkemyksiin valtiontaloudesta, olisi hyvä muistuttaa että juuri hän on vastuussa viime vuoden älyttömimpiin kuuluvista ulostuloista liittyen kuntatalouden tilaan ja että Keskustan vaatimuksesta valtio heittää 500 miljoonaa euroa vuodessa taivaan tuuliin ruuan alv:n laskun myötä. Tästähän puhuvat <a href="http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1679940">muutkin kuin demarit</a>.<br /><br />Vappupaniikin osalta epätoivon korkein aste oli ehkä kuitenkin yritys siirtää huomio eurovaaleissa muhivasta tappiosta seuraaviin vaaleihin. Korhosen ajatuspaja <a href="http://www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/3729.html?view=tpn">sylki ilmoille myös Anneli Jäätteenmäen presidenttiehdokkuuden</a>. Tämä olikin operaatioista siinä mielessä onnistunein, että se nousi vappu-uutisoinnin kärjeksi ohi työllisyydestä puhuneiden vasemmistojohtajien. Jäätteenmäki on varmasti todennäköinen ehdokas, mutta ajoitus pikemminkin söi hänen ehdokkuutensa uskottavuutta. Nyt lanseeraus tehtiin paniikinomaisesti julkisuudenhakumielessä, ei huolellisesti pohjaten. Ei paras alku kampanjalle.<br /><br />Summa summarum, ei hyvältä näytä. Murheellisinta koko kuviossa Keskustan kannalta on se, että kun Matti Vanhanen on julkisesti ilmoittanut aikovansa istua valtioneuvoston linnassa pääministerin ominaisuudessa vielä vuonna 2015, ei vaihtoakaan voi ilman hirvittävää pyykinpesua kovin helposti tehdä. Ja keneen vaihtaisi? Lehtomäki alkaa olla ryvettynyt ja vuoroaan odottaessaan kulunut, Kiviniemi kävelevä katastrofi väärästä vaalipiiristä ja realistiset miesvaihtoehdot urhoutta.fi -kaudelta. Mutta ehkä joku on. Lyön pullollisen pohjalaista valkoviiniä vetoa, että 2011 tappiovaalien jälkeen historian tunkiolle siivottavan Vanhasen korvaa <a href="http://www.anuvehvilainen.fi/">hän</a>.Esa Suominenhttp://www.blogger.com/profile/17946288211494673980noreply@blogger.com4