Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tanja Karpela. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tanja Karpela. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, heinäkuuta 25, 2006

Kesäsatu pilipaliministeristä

Elelipä aikoinaan eräässa pienessä pohjoisessa maassa kauneudestaan tunnettu nuori nainen Taina Hienonen-Kampela-Saavila. Menestymällä mainiosti kyseisen pohjoisen maan kansallisen itsetunnon kannalta keskeisissa itsensäesittelykisoissa hän oli kohonnut nuorena maan edustavaan eliittiin. Täältä on vain lyhyt hyppäys parhaan tarjouksen esittäneeseen poliittiseen ryhmään ja kansanedustajaksi. Naispulassaan kärvistellyt, vaikutusvaltainen, mutta turpeeseen juuttunut Konservatiivinen Isäntäpuolue näki hänessä mahdollisuutensa saapua vihdoin niille seuduille, joilla liikennevalot kuuluvat vakiovarustukseen ja värväsi nopeasti tarinamme sankarittaren. Ja katso, pian hän oli jo ministeri!

Eipä aikaakaan kuin ministeri Hienonen-Kampela-Saavila valloitti tältä uudelta paikaltaan kansalaisten sydämet. Hän esitteli auliisti vaatekaappiaan ja kertoi henkilökohtaisesta elämästään. Monet kansalaisia vaivaavat kysymykset saivat vastauksensa naistenlehtien tai keltaisen lehdistön palstoilla, joskin edustajatoverien kysymykset kyselytunneilla jäivät useimmiten vastausta vaille. Hienonen-Kampela-Saavilan ollessa ikävä kyllä kovin usein joko sairaana tai virkamatkalla, useimmiten joidenkin uskonnollisten johtajien luona. Toisaalta asioiden hoitoa tämä ei juuri haitannut, paperien lukemista vartenhan kulttuuriministerin raskasta salkkua kantava sankarittaremme oli saanut riviministereistä ensimmäisten joukossa itselleen toisenkin erityisavustajan.

Myöskaan ministerin omikseen väittämät aloitteet eivat hallituksessa juurikaan edenneet. Pahat kielet tiesivät kertoa, ettei ministerin oma ryhmä ottanut hänen aloitteitaan erityisen todesta. Tästä ei sankarittaremme kuitenkaan pahoittanut mieltään, maailmahan oli täynnä hyviä ideoita vaikkapa opiskelijoiden toimeentulon parantamisesta, joita jotkut toiset olivat ajaneet jo vuosien ajan. Näissä asioissa tapahtuneita edistysaskeleitahan voisi aina väittää omaksi ansiokseen ja arvostella muita ryhmiä kyseisten asioiden unohtamisesta. Ja näin hän tottavie tekikin, toimittajasuhteensa hyvinä pitäneellä ministerillähän oli julkisuus puolellaan. Valheista kiinni jääminen ainakaan julkisesti ei kansakunnan prinsessa Dianaa juuri uhannut.

Mutta miten tarina päättyykaan? Ikävä paljastuminen tyhjänpuhujaksi ja putoaminen parlamentista? Ei suinkaan, silla jatko-osa on odotettavissa. Jo hetken lööpeissa vanhentuneet vaikeudet voitetaan! Uusi parisuhde, ihana loma, kaunis rusketus ja säteileva hymy roskalehden kannessa. Huolestunut puheenvuoro kaiken mitä kaikki kannattavat, puolesta. Ja katso, kaikki on hyvin taas, mukavasti vaalien alla! Tulevalla vaalikaudella ohjelmassa ainakin uusi harrastus, masennuksen voittaminen Jeesuksen avulla, dramatiikkaa parisuhteessa seka luonnollisesti poliittisia avauksia suoraan mielipidetiedusteluiden ja poliittisten vastustajien ohjelmien karjesta. Sen pituinen se.

Kolumni julkaistu Uutispäivä Demarissa 24.7.2006