Pääministeri Vanhasen ilmoitus siirtymisestä sivuun Keskustan puheenjohtajan paikalta ei lopulta yllättänyt liiaksi, suurimmaksi yllätykseksi nousi lähinnä tekosyyn heikkous. Kuten useat pääkirjoituksetkin arvioivat, jalkaleikkauksesta toipuminen on esiin nostettuna syynä melko erikoinen mieheltä joka vielä jokin aika sitten ilmoitti jatkavansa pääministerinä aina vuoteen 2015 asti. Toistuvien vaalitappioiden, muistinmenetysten ja muiden skandaalien rasittaman Vanhasen poliittinen pääoma on syöty jo pitkän aikaa sitten eikä sinällään hyvistä linjapuheenvuoroista ollut sitä kasvattamaan. Pietarsaaren puoluevaltuustossa pidettyä puhetta kehuttiin ja se oli luontevaa jatkoa aiemmin esitellyille linjauksille, mutta uskottavuutta puheenvuoroille toisi se, että Vanhasen itsensä johtama hallitus toteuttaisi niitä.
Vaikkei välittäisikään tämän päivän sanojen ja tekojen ristiriidasta, putoaa Vanhasen puheilta pohja viimeistään kun hän samaan aikaan liputtaa vähintään puoliavoimesti porvariyhteistyön jatkamisen puolesta. 90-luvun eurooppalaisesta sosialidemokratiasta plagioitu "kolmas tie" vaikuttaakin näin olevan vain vaalivalmisteluihin liittyvä temppu jolla SDP pyritään syrjäyttämään talouspoliittisesta keskustelusta. Näillä eväillä ja kuluneella naamalla Keskusta tuskin kuitenkaan pärjäisi. Hallituspuolueen, erityisesti pääministeripuolueen on vaikea esiintyä opposition edustajana.
Keskustan perintöprinsessa on jo vuosia ollut ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Lehtomäki on ilmoittanut tulevissa vaaleissa siirtyvänsä ehdokkaaksi Uudellemaalle. Kansanedustajapaikka on toki varma, mutta saattaa olla että äänivyöry jää haaveeksi. Ympäristöarvojen merkitys korostuu Uudenmaan kaltaisessa vaalipiirissä jossa väestö on nuorehkoa ja koulutettua. Lehtomäkeä on jo pitkään arvosteltu voimakkaasti heikkoudesta ympäristökysymyksissä. Tämän päivän Helsingin Sanomien haastattelussa hän asettaa jälleen ympäristön sekä työn ja toimeentulon toisiaan vastaan. Tämän ajattelutavan soisi jo olevan historiaa.
Ympäristöasiat eivät ole Keskustan leipälaji eivätkä puolueen liepeillä pyörivien rahoittajatahojen mielenkiinnon kohteena. Siksipä nousevan keskustajohtajan huomasivat jo hyvissä ajoin myös vaalirahoittajat. Joukossa on mm. veroparatiisiyhteyksistään tunnettu Helsingin Mekaanikontalo. Lehtomäki oli niiden poliitikkojen joukossa jotka kielsivät tienneensä aiheesta mitään. Pikapuoliin hän kuitenkin joutui ilmoittamaan peräti 40 000 euron tuet. Summa on suurimpia pimitettyjä rahasummia -ja sen on vastaanottanut henkilö joka on ollut itse laatimassa vaalirahoituslakia.
On kovin valitettavaa, että monessa suhteessa Keskustan tulevaisuuden toivo muistuttaa erehdyttävästi edeltäjiään. Kaksi edellistä keskustajohtajaa ovat sotkeutuneet epätotuuksiinsa ja menettäneet nauttimansa luottamuksen -toinen eduskunnassa, toinen nyt julkisen mielipiteen paineessa. Lehtomäestä, jos valituksi tulee, uhkaa tulla uusi lenkki samaan ketjuun.
Tekstit
5 kommenttia:
Oikein hyvä analyysi Kepun tilanteesta. Ja nyt heti perään samaa kriittisyyttä peliin koskien SDP:n Jutta Urpilaista, eikö vain?
Tästä blogista löytyy kyllä yhtä sun toista kriittistäkin analyysia liittyen SDP:n tilaan ja tulevaisuuteen, kannattaa vilkaista vaikkapa tuosta sivun oikean laidan SDP-tägistä.
Näin keskustalaisena oli mielenkiintoista lukea, mitä siellä naapurissa ajatellaan nykytilastamme. Pari kommenttia lausuisin.
Vanhasen kolmannen tien ohjelma on mielenkiintoinen. Onko se mielestäsi tosiaan vain Giddensin apinointia? Minä nimittäin pelkään sitä, sillä vahvan valtion korostus on noussut politiikan trendi-ilmiöksi viime aikoina. Perinteinen keskustalainen kolmannen tien talousajattelu on röpkeläistä talonpoikaistaloutta, joka asettaa koko kasvuhakuisen yhteiskuntapoliittisen ajattelun kyseenalaiseksi. Tuottavuudella ja materialle ei anneta siinä suurta arvoa, vaan siinä korostetaan henkistä hyvinvointia ja työn käsitteen laajentamista. Vihreät ovat vieneet merkittävällä tavalla jalansijaa tällaisena kolmannen tien vaihtoehtona.
Mielenkiintoisin oli myös kommenttisi siitä, ettei ympäristöpolitiikka olisi keskustan leipälaji. Suomessa on tällä hetkellä historian valistunein pääministeri ympäristöasioissa, jonka lisäksi Lehtomäki, Anttila, Pekkarinen, Vehviläinen ja Väyrynen hallinnoivat pesteillään suomalaista luonnonvara- ja ympäristöpolitiikkaa. On tuskin mikään sattuma, että keskustalaiset ovat vallanneet näin laaja-alaisesti ympäristöpolitiikkaan liittyvät pestit. Kritisoimalla keskustan toimintaa ympäristöpuolueena, voi julistaa saman tien merkittävän osan sen hallituspolitiikasta täysin epäonnistuneeksi.
Näin keskusta-aktiivina on tosin todettava, että olen pettynyt tämän aihealueen hallituspolitiikan sisältöön. Tällä hallituskaudella on otettu edistysaskelia esim. perinteisen luonnonsuojelun saralla. Toisaalta julkisuudessa ympäristöpolitiikka on yhtä kuin ilmastonmuutos ja ydinvoimakanta, jotka eivät välttämättä ole sitä keskustan policyn kovaa ydintä. Keskustan aatteeseen on kirjoitettu sisään ajatus vihreän biomassan kestävästä hyödyntämisestä ja sen toimimisesta pohjana toimivalle alue- ja kokonaistaloudelle. Tämä vaatii liberaalia aluepolitiikkaa koko maan asutettuna pitämistä, jotta saisimme luonnonvarat käyttöön. Tässä kohtaa tullaan keskustalaisen politiikan ongelmakohtaan, eli siihen ettei uskalleta järkiargumentein haastaa valtavirran ympäristöajattelua, eikä viedä eteenpäin luonnontaloudellista kokonaisuudistusta. Ei olekaan mikään ihme, jos Keskusta näyttäytyy ulkopuolelle ympäristöpolitiikaltaan harmaana mössönä.
Johtajavalintoihin sen enempää kantaa ottamatta on kuitenkin todettava, että kamppailu tulee olemaan kiivas. Suurin osa jäsenistöstä kaipaa uudistusta sekä ennen kaikkea vahvempaa linjaa ja politiikan sisältöä. Mikäli puolueen äärikeskustalainen (ts. puolueen liberaalisiipi) nostaa keväällä päätään, kuten on odotettavissa, niin puheenjohtajapelin tärkein poliittinen kysymys puolueen uudistamisen ohella tulee aivan varmasti olemaan juuri luonnonvarapolitiikka.
Lyhyt pohdiskeleva kommentti takavasemmalta; miksiköhän tuo keskustan vahva ympäristöosaaminen tuntuu jäävän ei keskustalaisille hämärän peittoon?
Esa, muista, että hankit kesäkuuksi sen marjaviinin. Jos vanhat herrat voittaa skaban, mä tuon vodkapullon sitten lantringiksi.
http://esasuominen.blogspot.com/2009/05/paniikkia-komisario-palmu.html
Lähetä kommentti