Postilaatikosta kolahti aamulla Hesarin välissä jokaperjantainen NYT-liite. Kannessa komeili tuttu kaveri, Keskustanuorten puheenjohtaja ja Suomen nuorin kansanedustaja Tuomo Puumala. Sisäsivuilta löytyy kolmesivuinen juttu, jossa NYTin "nuorekas" toimittaja vain vaivoin kykenee verhoamaan ylenkatseensa huumoriin.NYT-liitteen Puumala-jutussa on puolensakin, siinä on hauskoja pätkiä ja se kiinnittää aivan oikein huomiota nuorten marginaaliseen asemaan politiikassa, mutta päällimmäiseksi jää jälleen kerran hapan maku. Vaikkei mitään sanota aivan suoraan, käy ilmi, että on olemassa vain yksi oikea tapa olla nuori aikaansa seuraava aikuinen ja sen tavan määrittelevät Punavuoressa asuvat freelance-journalisti-taiteilijat, jotka dominoivat keskeisiä "nuorten aikuisten" medioita City-lehdestä Voiman ja Imagen kautta NYTiin. Kaikki, ketkä näistä Helsinginniemen herttuoista joko mielipiteiltään, ulkonäöltään tai poliittisilta aatteiltaan poikkeavat, ovat joko sukupolvensa pettureita tai sitten vain muuten naurettavia.
Jutun clue kulkee siinä, että Tuomo Puumala näyttää ikäistään vanhemmalta ja ettei hän ole nuorekas. Pitää paikkansa, mutta so what? Samalla hänen tarjoamilleen motiiveilleen olla mukana politiikassa hieman naureskellaan. Tosin mikäli ne tulisivat muodikkaasti pukeutuvan ja poliittisesti oikeaoppisen helsinkiläisedustajan suusta, niitä todennäköisesti ihasteltaisiin maanläheisinä ja aitoina.
Kysymys kuuluu, miksi Tuomo Puumalan pitäisi miellyttää helsinkiläisiä vanhempiensa rahoilla punaviiniä litkiviä, individualismissaan ja omassa erinomaisuudessaan rypeviä vihreitä tai kokoomuslaisia? Puumala sai Keski-Pohjanmaan vaalipiiristä 7335 ääntä, ja eiköhän niiden joukossa ollut myös huomattava määrä nuoriakin. He ovat siis ilmeisesti vain sokeita ja tyhmiä äänestäessään "autokauppiaan oloista kaveria" eivätkä "fruittareita ja gootteja", kuten toimittaja Valtteri Väkevä vaatii.
Itse olen varmasti monissa asioissa poliittisesti lähempänä punavihreää joukkoa kuin Puumalaa. Silti minua on kauan sapettanut se massiivinen ylimielisyys, jolla osa kyseisestä porukasta tarkastelee maailmaa. Tyypit joiden omat saavutukset rajoittuvat roikkuviin valtiotieteen opintoihin sekä naamavippiin johonkin "sukupolvemme Tulenkantajat" -kokoavaan kapakkaan, josta kukaan ei ole Töölön ulkopuolella kuullutkaan, suhtautuvat liian usein masentavan ahdasmielisesti ja suorastaan rasistisesti jo pelkällä ulkonäöllään itsestään poikkeaviin ihmisiin. Ja kuvittelevat, että heidän elämänsä ongelmat tai oman identiteettinsä rakentamisessa kohtaamansa haasteet ovat ainoita oikeita nuoren sukupolven ongelmia. Eikä tämä ole vain Aikaisin Kaljuuntuneiden Poliittisten Broilerien Solidaarisuusrintaman havainto ja "älähdys kalikan kalahtaessa".
Toimittaja Väkevä kirjoittaa "systeemin olevan mätä", mikäli vain "valmiiksi vanhat" nuoret nousevat eduskuntaan. Juu ja ei. Tottakai olen itse tavoitteesta samaa mieltä, olisin itse halunnut nähdä vaikkapa Iisakki Kiemungin tapaisen kaverin demariryhmässä. Kaukana se ei ollut nytkään, ensi kerralla toivottavasti totta. Voisiko kuitenkin olla myös niin, ettei moni nuori ole valtteriväkevien kanssa samaa mieltä siitä, millainen on oikea äänestysvalinta ja kuka on oikea henkilö heitä edustamaan? Ymmärrän, että tätä voi olla tiedostavasta norsunluutornista varsin vaikea hahmottaa. Mutta kannattaa silti kokeilla, vaikka sitten "tutkivan journalismin" hengessä.
Kirjoitus julkaistu lyhennettynä NYT-liitteessä 5.10.2007
Tekstit
7 kommenttia:
Aivan loistava kirjoitus. Minuakin on hyvin pitkään kummastuttanut se kuinka nuoret toimittajat mieltävät käsitteen "nuori" tarkoittavan (omasta mielestään) tiedostavaa ja trendikästä joko puna- tai sinivihreää vaihtoehtoilijaa.
Tämä kirjoitus ansaitsisi kyllä paikkansa NYT-liitteessä. Ei muuta kuin hieman hiomaan ja postia menemään.
Mainio kirjoitus, Esa! Aika lailla tuli samanlaisia ajatuksia mieleeni. "Kiitän luojaani hyvästä tuurista", että en ole Väkevän kuvailema/ihannoima oikeaoppinen, paljasjalkainen urbaani kaksvitonen. On todella naurettavaa määrittää "nuori" fakki-idiootin tavoin - varsinkin kun kyseessä on kaupunki, jonka nuorisodiversiteetti lienee tämän maan suurin.
Hannu S.
Niin, no. Mielipiteitähän löytyy aina, laidasta laitaan ja se on ihan hyvä. Ja se että asioita kritisoidaan, on vallan mainiota. Luin NYT liitteen kyseisen jutun ja en lähde ruotimaan sitä samalla tavalla. NYT liitteen haastattelut, "uutisoinnit" jne. Ovat kaikki Image/Voima tasoa joten turha älähtää, nimittäin se koira älähtää johon kalikka kalahtaa.
Valtteri Väkevän kommentti on varteen otettava, Imago kun on politiikassa SE juttu, eikä ympäripyöreillä kaikkia miellyttävillä vastauksilla saada mitään aikaan. Siksi tällaiset 25 vuotta / mutta nelikymppisen näköiset Puumalat jäävät taka-alalle. KUN ollaan kriittisiä, eikä Arvosteta Valtteri Väkevien kommentteja, eivät nuoret äänestä, Eikä Eduskunnan väestö tule päivittymään seuraavaan kolmeenkymmeneen vuoteen !
Kysehän ei ole siitä, etteikö itse tavoitteesta oltaisi samaa mieltä Väkevänkin kanssa. Ainoastaan koko artikkelista henkivä oman ylivertaisuuden tunne oksettaa. Eikä varmasti saa aikaan toivottua vaikutusta. Täysin epäpoliittisetkin ystävät ovat olleet jutun besserwisserismistä täysin pöyristyneitä. Kyseinen porukka tulee vielä yllättymään kuinka moni monia samoja ajatuksia symppaava kääntää tuolle porukalle selkänsä vain siksi, että heistä osa on ahminut ja ottanut käyttöön stallarityylin etujoukkoajatteluineen.
Ja todettakoon vielä, etten ko. tekstissä tai tässä kommentissa viittaa jutussa esiintyvään, kapakassa istuskelevaan Tulenheimoon, joka on HYYn vihreiden keulahahmoja ja oman kokemukseni mukaan hyvä ja mukava mies. Tarkoitus on puhua ilmiöstä yleisellä tasolla. Tosin metkaa miten Puumala ja toimittaja sattuvat osumaan juuri tuohon pöytään.
Ihan sukupolvikokemuksen vuoksi: minä haluan keskipohjalaisen, anorektisen hujopin hammaslääkärin, jolla on pitkä tukka ja joka pitää punkista ja räpistä, kun menen ensi kerran tarkastukseen. Muutoinhan voi mennä amalgaamit solmuun, jos toisenlainen tyyppi sorkkii mun suuta. Eihän sellaiseen voi luottaa. Image is everything.
Hyvä kirjoitus, Esa.
(Allekirjoittaneella oli siis nuorempana isot sammarit ja lähemmäs metri tukkaa)
HS-imperiumin tarjoama palstatila ylipäänsä on päätynyt surullisen yksipuolisesti ajattelevien haltuun.
Välillä olen ajatellut, että on oikeiston esiinmarssista Suomessa edes se hyöty, että taistolaisuus ja siihen liittyvä totuuden vääristely, narsismi ja pohjaton ylimielisyys vihdoin siirtyy menneisyyteen. Nyt minusta kuitenkin tuntuu, että jos taistolaisuus onkin menneisyyttä, monet siihen liittyvät kielteiset piirteet jatkavat elämäänsä.
Puumala voi hyvin olla vähän omanlaisensa verrattuna minkäänlaiseen "tavalliseen" nuoreen, mutta siinä että NYT-liitteen toimittajat nostavat itsensä jonkinlaisiksi nuoren sukupolven malliyksilöiksi on oksettavuudessaan rajatonta. Tuon porukanko pitäisi toimia neljäntenä valtiomahtina, kansanvallan vahtikoirana? Narsismi ja kriittisyys eivät mahdu yhteen pakettiin.
Kiitos Esalle hienosta kirjoituksesta. Ja onnea ja menestystä Puumalalle.
Lähetä kommentti