maanantaina, helmikuuta 05, 2007

Sanoista viimein tekoihin

Ilmastopolitiikka on noussut politiikan keskiöön niin Suomessa kuin muuallakin. Tammikuun lopulla ilmastonmuutoksen todellisuuteen heräsi jopa USA, jonka presidentti nosti aiheen esiin kansakunnan tilaa koskevassa puheessaan. YKn hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportti yhdessä Sternin raportin kanssa toivon mukaan sysäävät keskustelun lopullisesti pois ilmastonmuutoksen todellisuudesta siihen, mitä itse asiassa tulisi tehdä. Tätä on odotettu jo liian kauan.

Mitä siis on tehtävä? Heti ensi alkuun on todettava ongelman ja haasteen globaalius. Helppoja ratkaisuja ei ole, jonka lisäksi oleellista edistystä olisi kyettävä saavuttamaan pian. Sitovia päästövähennysvelvoitteita on kyettävä jatkamaan myös Kioton jälkeen, tämän lisäksi on panostettava energiatehokkuuteen ja puhtaisiin energianlähteisiin sekä niiden tutkimiseen ja kehittämiseen. Tällä tavalla voitaisiin myös edistää kehittyvien maiden nopeampaa siirtymistä hiilettömään talouteen. Kansainvälisiä ympäristöveroja on pyrittävä kehittämään.

Nämäkään eivät kuitenkaan yksin riitä. Vaikutusvaltaisen norjalaisen ympäristöjärjestö Bellonan puheenjohtaja Frederic Hauge on puhunut puhdashiiliteknologian merkityksestä. Hänen mukaansa fossiilisten polttoaineiden kokonaiskulutus tulee edelleen kasvamaan erityisesti Aasian talouksien kasvun myötä, vaikka länsimaat kykenisivätkin öljyriippuvuuttaan vähentämään. Tämän vuoksi on investoitava teknologiaan, jolla hiilidioksidi erotetaan energiantuotannon päästöistä ja säilötään maaperään. Nk. carbon capture on jo nyt käytössä Pohjanmerellä ja se on herättänyt huomattavaa kiinnostusta ympäri maailman.

Huomio tulee suunnata myös Atlantin toiselle puolelle, josta saattaa olla tulossa kauan kaivattua vetoapua. Bush jr. edustaa monille ilmastopoliittista Ilmestyskirjan petoa. Tämä kuitenkin peittää näkyvistä USAssa osavaltiotasolla tapahtuvan erittäin merkittävän kehityksen. Kalifornia on vain yksi esimerkki, myös monissa muissa valtioissa ilmastokysymykset otetaan vakavasti ja alueet vaativat myös liittovaltiolta toimenpiteitä. Taustalla ovat myös, kuten Amerikassa usein, yritysten intressit, ne ovat alkaneet nähdä erityisesti fossiilisten polttoaineiden päästöjen puhdistamisessa merkittäviä liiketoimintaintressejä.

Eräs huomionarvoinen seikka on myös USAssa kasvamassa oleva mielenkiintoinen ja vaikutusvaltainen liitto ilmastopolitiikan aktivoinnin puolesta. Tähän kuuluvat turvallisuuspolitiikkakeskeisesti ajattelevat "haukat", jotka haluavat vähentää USAn riippuvuutta Lähi-idän öljystä, maanviljelijät, jotka näkevät mahdollisuuden tuetun etanolituotannon lisäämiseen sekä uskonnolliset konservatiivit. Kaikki nämä tekijät yhdessä tulevat todennäköisesti aiheuttamaan sen, että USAn ilmastopolitiikka tulee lähiaikoina tavalla tai toisella aktivoitumaan nopeasti.

Entä Suomi? Paitsi kansallisia toimia erityisesti yhdyskuntasuunnittelun ja energiaratkaisujen puolella, Suomen tulisi hyödyntää vahvuuksiaan teknologian kentällä. Tämä olisi järkevää paitsi ympäristön, myös työllisyyden ja taloudellisen kasvun kannalta. Ympäristöteknologialla on valtaisat kasvunäkymät niin Aasiassa kuin USAssa. Ikävää on se, ettei tämä ole juuri näkynyt Fortumin kaltaisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Pääomistaja voisikin ryhdistäytyä ja laittaa huulien sijasta hihat heilumaan myös tällä puolella. Eikä pieni luudalla lakaisukaan tekisi Fortumissa lainkaan pahaa.

Kolumni julkaistu Uutispäivä Demarissa 5.2.2007

2 kommenttia:

Arto J. Virtanen kirjoitti...

Naulan kantaan. Silti oli hauskaa löytää Fortumin sivuilta iso mainos, joka valistaa ilmastonmuutoksesta. Tiedostamattomia ei siis enää olla, mutta aktiivisuudessa on paljon toivomisen varaa.

Olet oikeassa, energia-alalla muhii pommi, kun toimijat tajuavat kaiken sen potentiaalin, mikä uuden teknologian ja ympäristöheräämisen liitolla on saavutettavissa.

Tapio Laakso kirjoitti...

Itse suhtaudun varsin skeptisesti hiilen talteenoton tapaisten tekniikoiden lupauksiin. Meillä on jo nyt valtavat määrät hyvää, uutta ja puhdsta tekniikkaa, tärkeintä olisi saada se käyttöön.

Tähän tarvitaan päästökauppaa sekä sitovia ja tarpeeksi tiukkoja päästörajoituksia, jotta päästöille saadaan hinta.

Keinoja päästöjen hillitsemiseen on aika paljon, olisi hauska kuulla Esa sinun näkemyksiäsi siitä, mihin niistä demareiden pitäisi sitoutua?

Ensinnäkin se, että päästöjä on vähennettävä 30% vuoteen 2020 mennessä.

Sitten keinoja:
-Syöttötariffit eli takuuhinta uusiutuvalle energialle.
-Ruuhkamaksut.
-Hehkulamppujen kieltäminen.
-Rajoitukset kotielektroniikan valmiustilojen sähkön kulutukselle.
-Investointituet pientaloille, jotta ne voivat siirtyä pois sähkölämmityksestä esim. pellettilämmitykseen tai maalämpöön.
-Ekologinen verouudistus.