Sanoista viimein tekoihin

Ilmastopolitiikka on noussut politiikan keskiöön niin Suomessa kuin muuallakin. Tammikuun lopulla ilmastonmuutoksen todellisuuteen heräsi jopa USA, jonka presidentti nosti aiheen esiin kansakunnan tilaa koskevassa puheessaan. YKn hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportti yhdessä Sternin raportin kanssa toivon mukaan sysäävät keskustelun lopullisesti pois ilmastonmuutoksen todellisuudesta siihen, mitä itse asiassa tulisi tehdä. Tätä on odotettu jo liian kauan.

Mitä siis on tehtävä? Heti ensi alkuun on todettava ongelman ja haasteen globaalius. Helppoja ratkaisuja ei ole, jonka lisäksi oleellista edistystä olisi kyettävä saavuttamaan pian. Sitovia päästövähennysvelvoitteita on kyettävä jatkamaan myös Kioton jälkeen, tämän lisäksi on panostettava energiatehokkuuteen ja puhtaisiin energianlähteisiin sekä niiden tutkimiseen ja kehittämiseen. Tällä tavalla voitaisiin myös edistää kehittyvien maiden nopeampaa siirtymistä hiilettömään talouteen. Kansainvälisiä ympäristöveroja on pyrittävä kehittämään.

Nämäkään eivät kuitenkaan yksin riitä. Vaikutusvaltaisen norjalaisen ympäristöjärjestö Bellonan puheenjohtaja Frederic Hauge on puhunut puhdashiiliteknologian merkityksestä. Hänen mukaansa fossiilisten polttoaineiden kokonaiskulutus tulee edelleen kasvamaan erityisesti Aasian talouksien kasvun myötä, vaikka länsimaat kykenisivätkin öljyriippuvuuttaan vähentämään. Tämän vuoksi on investoitava teknologiaan, jolla hiilidioksidi erotetaan energiantuotannon päästöistä ja säilötään maaperään. Nk. carbon capture on jo nyt käytössä Pohjanmerellä ja se on herättänyt huomattavaa kiinnostusta ympäri maailman.

Huomio tulee suunnata myös Atlantin toiselle puolelle, josta saattaa olla tulossa kauan kaivattua vetoapua. Bush jr. edustaa monille ilmastopoliittista Ilmestyskirjan petoa. Tämä kuitenkin peittää näkyvistä USAssa osavaltiotasolla tapahtuvan erittäin merkittävän kehityksen. Kalifornia on vain yksi esimerkki, myös monissa muissa valtioissa ilmastokysymykset otetaan vakavasti ja alueet vaativat myös liittovaltiolta toimenpiteitä. Taustalla ovat myös, kuten Amerikassa usein, yritysten intressit, ne ovat alkaneet nähdä erityisesti fossiilisten polttoaineiden päästöjen puhdistamisessa merkittäviä liiketoimintaintressejä.

Eräs huomionarvoinen seikka on myös USAssa kasvamassa oleva mielenkiintoinen ja vaikutusvaltainen liitto ilmastopolitiikan aktivoinnin puolesta. Tähän kuuluvat turvallisuuspolitiikkakeskeisesti ajattelevat "haukat", jotka haluavat vähentää USAn riippuvuutta Lähi-idän öljystä, maanviljelijät, jotka näkevät mahdollisuuden tuetun etanolituotannon lisäämiseen sekä uskonnolliset konservatiivit. Kaikki nämä tekijät yhdessä tulevat todennäköisesti aiheuttamaan sen, että USAn ilmastopolitiikka tulee lähiaikoina tavalla tai toisella aktivoitumaan nopeasti.

Entä Suomi? Paitsi kansallisia toimia erityisesti yhdyskuntasuunnittelun ja energiaratkaisujen puolella, Suomen tulisi hyödyntää vahvuuksiaan teknologian kentällä. Tämä olisi järkevää paitsi ympäristön, myös työllisyyden ja taloudellisen kasvun kannalta. Ympäristöteknologialla on valtaisat kasvunäkymät niin Aasiassa kuin USAssa. Ikävää on se, ettei tämä ole juuri näkynyt Fortumin kaltaisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Pääomistaja voisikin ryhdistäytyä ja laittaa huulien sijasta hihat heilumaan myös tällä puolella. Eikä pieni luudalla lakaisukaan tekisi Fortumissa lainkaan pahaa.

Kolumni julkaistu Uutispäivä Demarissa 5.2.2007