Samaa sukua - samaa maata

Pääministeri Vanhasen ilmoitus siirtymisestä sivuun Keskustan puheenjohtajan paikalta ei lopulta yllättänyt liiaksi, suurimmaksi yllätykseksi nousi lähinnä tekosyyn heikkous. Kuten useat pääkirjoituksetkin arvioivat, jalkaleikkauksesta toipuminen on esiin nostettuna syynä melko erikoinen mieheltä joka vielä jokin aika sitten ilmoitti jatkavansa pääministerinä aina vuoteen 2015 asti.

Toistuvien vaalitappioiden, muistinmenetysten ja muiden skandaalien rasittaman Vanhasen poliittinen pääoma on syöty jo pitkän aikaa sitten eikä sinällään hyvistä linjapuheenvuoroista ollut sitä kasvattamaan. Pietarsaaren puoluevaltuustossa pidettyä puhetta kehuttiin ja se oli luontevaa jatkoa aiemmin esitellyille linjauksille, mutta uskottavuutta puheenvuoroille toisi se, että Vanhasen itsensä johtama hallitus toteuttaisi niitä.

Vaikkei välittäisikään tämän päivän sanojen ja tekojen ristiriidasta, putoaa Vanhasen puheilta pohja viimeistään kun hän samaan aikaan liputtaa vähintään puoliavoimesti porvariyhteistyön jatkamisen puolesta. 90-luvun eurooppalaisesta sosialidemokratiasta plagioitu "kolmas tie" vaikuttaakin näin olevan vain vaalivalmisteluihin liittyvä temppu jolla SDP pyritään syrjäyttämään talouspoliittisesta keskustelusta. Näillä eväillä ja kuluneella naamalla Keskusta tuskin kuitenkaan pärjäisi. Hallituspuolueen, erityisesti pääministeripuolueen on vaikea esiintyä opposition edustajana.

Keskustan perintöprinsessa on jo vuosia ollut ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Lehtomäki on ilmoittanut tulevissa vaaleissa siirtyvänsä ehdokkaaksi Uudellemaalle. Kansanedustajapaikka on toki varma, mutta saattaa olla että äänivyöry jää haaveeksi. Ympäristöarvojen merkitys korostuu Uudenmaan kaltaisessa vaalipiirissä jossa väestö on nuorehkoa ja koulutettua. Lehtomäkeä on jo pitkään arvosteltu voimakkaasti heikkoudesta ympäristökysymyksissä. Tämän päivän Helsingin Sanomien haastattelussa hän asettaa jälleen ympäristön sekä työn ja toimeentulon toisiaan vastaan. Tämän ajattelutavan soisi jo olevan historiaa.

Ympäristöasiat eivät ole Keskustan leipälaji eivätkä puolueen liepeillä pyörivien rahoittajatahojen mielenkiinnon kohteena. Siksipä nousevan keskustajohtajan huomasivat jo hyvissä ajoin myös vaalirahoittajat. Joukossa on mm. veroparatiisiyhteyksistään tunnettu Helsingin Mekaanikontalo. Lehtomäki oli niiden poliitikkojen joukossa jotka kielsivät tienneensä aiheesta mitään. Pikapuoliin hän kuitenkin joutui ilmoittamaan peräti 40 000 euron tuet. Summa on suurimpia pimitettyjä rahasummia -ja sen on vastaanottanut henkilö joka on ollut itse laatimassa vaalirahoituslakia.

On kovin valitettavaa, että monessa suhteessa Keskustan tulevaisuuden toivo muistuttaa erehdyttävästi edeltäjiään. Kaksi edellistä keskustajohtajaa ovat sotkeutuneet epätotuuksiinsa ja menettäneet nauttimansa luottamuksen -toinen eduskunnassa, toinen nyt julkisen mielipiteen paineessa. Lehtomäestä, jos valituksi tulee, uhkaa tulla uusi lenkki samaan ketjuun.

Keskustan seuraava puheenjohtaja?

Maikkarin Haapala heitti kesälomalle lähtiessään Setä Arkadia-blogissaan mielenkiintoisen ajatuksen. Entäpä jos Paavo Väyrynen tähtääkin Keskustan seuraavaksi puheenjohtajaksi? Äkkiseltään absurdi ajatus, mutta sellainen oli ajatus Väyrysen ministeriksi nousustakin vielä maaliskuussa. Kun asiaa kuitenkin pohtii, niin moni asia puhuu Haapalan analyysin puolesta.

Paula Lehtomäkeä on pidetty itsestäänselvänä perintöprinsessana. Monella tapaa hän olisi täydellinen valinta Keskustalle. Lähes SDP:n veroisessa imago-ongelmassa erityisesti kaupungeissa painivalle kepulle nuori koulutettu nainen, yksi harvoista, joita koko puolueessa on jäseninä, on houkutteleva vaihtoehto lisäkannatuksen keräämiseksi. Lehtomäen energialinja sopii sekin puolueelle, joka käytännössä kannattaa ydinvoimaa, mutta tarvitsee viikunanlehtensä miellyttääkseen peruskannattajiaan -ja kosiskellakseen vihertäviä kehyskuntalaisia. Maakunnasta tulleena hän kykenisi ylittämään ne esteet, jotka koituivat Mikko Alkiolle ylivoimaisiksi.

Lehtomäki on kuitenkin siitä harvinainen keskustalainen, että hänellä saattaisi olla jotain käyttöä ja mahdollisuuksia myös politiikan (ja kepun ollessa kyseessä Persjärven kunnantalon) ulkopuolella. Hän on myös ainakin allekirjoittaneen muistin mukaan maininnut joissain haastatteluissa harkitsevansa politiikan ohella myös "jotain aivan muuta". Ellei Lehtomäki jostain syystä ole käytettävissä, aukeaa Keskustan pakka pahemman kerran. Vanhasta rasittavat tappiollisten vaalien sarja sekä henkilökohtaisen elämän kommervenkit. Tuohon rakoon voisi Väyrynen iskeä.

Väyrysen suosio omissa joukoissa, ja Keskustassa jäsenten mielipiteillä on jopa merkitystä, on monelta osin edelleen käsittämättömän korkea. Moni kaipaa Keskustalta konservatiivisempaa ja EU-skeptisempää linjaa, jota Väyrynen jos kuka edustaa. Jarmo Korhonen puolestaan on käyttänyt julkisuudessa huomattavan määrän puheenvuoroja, joissa nykyistä linjaa kyseenalaistetaan. Vahvan puoluesihteerin tukemana, vahvalla kentän mandaatilla Väyrynen voisi aiheuttaa melkoisen maanjäristyksen.