Kun yksityisiä hyvinvointipalveluita halutaan laajentaa, perustellaan tätä usein valinnanvapauden lisäämisellä, julkisen sektorin kuormituksen vähentämisellä ja muulla mukavalla. Lisäksi aina muistetaan todeta, etteivät yksityiset palvelut oikeastaan kilpaile vaan mukavasti täydentävät yhteistä palvelutarjontaa. Yhteistyöstähän on kysymys.Mainitun mantran yhteydessä unohtuu usein, että yksityinen palvelutuotanto on liiketoimintaa jolle tarpeellista on mainonta, markkinointi ja voitonteko. Ja mikäpä olisikaan parempaa mainosta kuin pyrkiä tosiasioista tai seurauksista välittämättä leimaamaan de facto kilpaileva julkinen palvelu huonoksi ja heikoksi. Edellä kuvatulla tavalla toimii mm. yksityinen neuvola (kyllä, yksityisiä neuvoloitakin on) Onnenpotku, joka perustaa markkinointinsa julkisen sektorin palveluiden mollaamiseen.
Paitsi, että neuvolapalveluiden kohdalla erityisen perusteeton julkisten palveluiden leimaaminen on mautonta ja halpahintaista markkinointia, se on myös hyvä esimerkki siitä, miten luottamusta yhteisiin palveluihin ja sitä kautta myös veronmaksuun kannattaa liikevoiton toivossa rapauttaa. Tämänkaltaisen touhun yhteiskunnallisesta mielekkyydestä voi sitten ollakin montaa mieltä. Erityisen irvokkaaksi tilanteen tekee se, että vau.fi -palvelun, jonka sivuilla yksityisen neuvolan autuutta julkiseen verrattuna hehkutetaan, esitettä jaetaan missäpä muualla kuin Helsingin kunnallisissa neuvoloissa.
Ellei yhteistyöstä tule mitään ja kyse on kilpailullisista markkinoista joilla tuli on vapaa, on julkisen sektorin syytä ottaa yksityisen markkinan keinot käyttöön. Esiin voidaan kaivaa ehdotus parin vuoden takaa. Veronmaksun hyvistä puolista voisi entistä enemmän kertoa ihmisille myös markkinoinnin keinoin. Kiitos kunnallinen neuvola, meidän kohdallamme olet tehnyt upeaa työtä.
Tekstit
5 kommenttia:
Kirjoitin tähän juttuun kommentin omaan blogiimme:
http://www.domnik.net/blogi/index.php/2009/04/yksityiset-neuvolat/Yleisempänä lukijapalautteena mainittakoon, että olisin tietysti voinut kommentoida suoraan tännekin, mutta ennakkomoderoitu keskustelu on tuskastuttavaa. Jos on yhtään enempää sanottavaa kuin jokin yksittäinen heitto, niin on parempi kirjoittaa jonnekin, missä kunnollinen keskustelu on mahdollista.
Kiitokset kommentista. Joo, tuon ennakkotarkistuksen voisi ehkä pikku hiljaa jättää pois. Se on jäänyt päälle ajalta jolloin keskustelu blogissa eteni sille tasolle, että vihapuheluita tulvi kotiin saakka. Näinhän ei enää ole. Korjataan tilanne.
Minusta kunnallisen neuvolatoiminnan leimaaminen "liukuhihnaksi" ja huonoksi työksi vailla erityisen kestäviä perusteluita ei ole korrektia eikä asiaankuuluvaa markkinointia. Varsinkin kun neuvolatoiminnassa tämä harvemmin edes pitää paikkaansa. "Kahvihetkiä" en pidä sellaisena toimintana joiden puuttuminen tarkoittaa sitä että kunnallinen palvelu on heikkolaatuista.
Varsinainen pointtihan ei liity vain tällaiseen yksittäistapaukseen vaan laajempaan ilmiöön, jossa yksityinen sektori pyrkii valtaamaan markkinoita hyvinvointipalveluiden kentällä. Se on toki yksityisen sektorin logiikan mukaista ja palvelee yhteiskuntaa hyvin monilla aloilla. Peruspalvelut eivät kuitenkaan välttämättä näihin aloihin kuulu.
Luottamuspointti on oleellinen ja julkisen sektorin toiminnassa on paljon elementtejä jotka aivan "omana työnä" rapauttavat luottamusta. Minusta on kuitenkin oleellista huomata, että tämän luottamuksen tarkoituksellisella rapauttamisella voi olla muitakin tarkoitusperiä kuin vilpitön halu kehittää asioita.
Kun tuo moderointi näkyy olevan nyt pois päältä, niin jatketaan täällä.
Kysehän ei ollut pelkistä kahvihetkistä. Mutta eivät nekään mikään täysin mitätön asia ole - kyllä minä ainakin jutustelen mieluummin teekuppi kädessäni. Lisäksi oli kyse aukioloajoista iltaisin ja viikonloppuisin, puhelinpalvelusta, kodinoloisista vastaanottotiloista, käynneistä asiakkaan kotona.
Kirjoitit siitä, ettei tosiasioista välitetä. Esimerkkisi liittyy kuitenkin mainintaan liukuhihnasysteemistä, joka on ennemminkin mielikuva. Missä ne tosiasiavirheet ovat?
"Minusta on kuitenkin oleellista huomata, että tämän luottamuksen tarkoituksellisella rapauttamisella voi olla muitakin tarkoitusperiä kuin vilpitön halu kehittää asioita."
Tyylisi on vihjailevaa. Aivan kuin et jostakin syystä haluaisi avata argumenttejasi auki.
Katselemme asiaa näemmä eri näkökulmista. Minusta nuo tuolla mainitut sinällään varmasti tosiasiallisesti olemassa olevat "lisäpalvelut" eivät oikeuta kutsumaan julkisen sektorin palvelua "liukuhihnapalveluksi", jossa ei kyetä tai haluta kohdata ihmistä ihmisenä. Omat kokemukseni kun ovat täysin päinvastaisia. Kun perheessämme oli synnytyksen jälkeisiä ongelmia, palveluverkko toimi joustavasti, erittäin yksilölähtöisesti ja tehokkaasti.
Yksityisiä neuvolapalveluita tarjoavan yrittäjän bisneksen kannattavuuden kannalta on varmasti tarkoituksenmukaista kertoa tarinoita kylmistä odotushuoneista ja persoonattomasta kohtelusta julkisella sektorilla sen toivossa että vanhemmat valitsisivatkin suoraan hänen tarjoamansa palvelun. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että joku tarjoaa yksityistä neuvolapalvelua (joskin siitä voidaan olla montaa mieltä pitääkö yhteiskunnan moista subventoida, itse keksisin paljon parempaakin käyttöä yhteiselle rahalle), mutta markkinointi voisi perustua vaikkapa pelkästään noiden lisäpalveluiden nostamiselle esiin, ei julkisen sektorin palveluiden mollaamiselle.
Siitä, että tuon artikkelin kirjoittaja on nostanut yrittäjän sanomisista kärkeen lauseen "Minulla ei ole liukuhihnasysteemiä" on aika yliampuvaa väittää, että kyseisen yrittäjän markkinointi perustuisi nimenomaisesti "julkisen sektorin palveluiden mollaamiseen." Eikä tuossakaan edes suoraan syytetä julkista sektoria yhtään mistään, vaan luonnehditaan yrittäjän omaa palvelutarjontaa.
Sitä paitsi, jos hakee Googlella sanoja "neuvola" ja "liukuhihna", niin sieltä löytyy esimerkkejä, joissa asiakkaat pitävät julkista neuvolapalvelua liukuhihnamaisena. Ja moni on varmaan valittanut samantapaisista asioista, mutta käyttänyt eri kielikuvaa. Eli ei tuo väite edes ole tuulesta temmattu, vaan perustuu ainakin joidenkin vanhempien kokemuksiin.
Entä sitten tuo sensuuriasia, josta kirjoitin omassa blogissamme:
"Vau.fi-sivustolla näyttää olevan varsin paljon erilaista vauva-asiaa, josta luulisi olevan iloa ja hyötyä pienten lasten vanhemmille. Ei kai siinä mitään pahaa ole, että julkisissakin neuvoloissa jaetaan tietoa tuollaisen sivuston olemassaolosta.
Onko Esa Suominen siis oikeasti sitä mieltä, että julkisen sektorin täytyy parhaansa mukaan vaieta sellaisista tahoista, jotka eivät esitä sen toimintaa kritiikittömän myönteisessä valossa? Ainakin tuossa hänen linkittämässään artikkelissa kritiikki oli niin maltillista, että on hyvin vaikea ymmärtää, mikä Suomista siinä kyrsii."
Oletko todella tuota mieltä, vai tulkitsinko väärin?
Lähetä kommentti