Suomalaisen hyvinvointivaltion suurin ongelma on edelleen työttömyys. Työttömyyden ratkaisuksi on usein poliittisen oikeiston taholta tarjottu tuttuja lääkkeitä, työttömyysturvan leikkauksia, palkkajoustoja ja työolosuhteiden heikennyksiä. Tämä on valitettavaa ymmärryksen ja mielikuvituksen puutetta. Joustavuutta työmarkkinoille toki tarvitaan, mutta mihin on unohtunut vanha viisaus; talous on ihmisen tarpeita varten, eikä ihminen talouden? Työllisyyttä on mahdollista parantaa ja työmarkkinoiden toimintaa parantaa myös tavoilla, jonka ei tarvitse johtaa katkeroitumiseen, sosiaalisen turvallisuuden heikkenemiseen ja epätasa-arvoon.
Miten tähän voitaisiin päästä? Keinoja on monia. Suomessa julkisen sektorin osuus työllisistä ei ole erityisen korkea, erityisesti kun verrataan muihin pohjoismaihin. Mm. hoivatyössä ja opetustoimessa tarvittaisiin lisää tekeviä ihmisiä. Kuntapuolelle suoritettavaan palkkaamiseen voitaisiin saada lisävaroja mm. korvamerkittyjä valtionosuuksia lisäämällä, valtiollistamalla joitain toimenpiteitä, kuten esim. erikoissairaanhoito sekä lisäämällä tehokkuutta erityisesti hallinnossa. Tilaa valtion menojen kasvulle on luotava erityisesti vähentämällä maatalouden tukemiseen kuluvia menoja. Lisää varoja tarvitaan myös aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, tämä on myös Tanskan mallin menestyksen takana.
Toisena keinona voitaisiin nähdä palvelusektorin tietoinen kasvattaminen. Tämä on alue, jossa veroporkkanalla voisi olla todellista käyttöä. Kuinkahan monta työpaikkaa syntyisi, mikäli jokainen suomalainen kävisi vaikkapa kerran kuussa ulkona syömässä? Jotta tämä olisi kuluttajille taloudellisesti mahdollista, mm. ravintolaruokailun verotusta tulisi keventää. Koska emme halua Suomeen working poor-luokkaa, tulee palvelualojen työntekijöiden asemaa parantaa. Tehokkain tapa olisi kannustaa opiskelijoita siirtymään enenevissä määrin opintojensa pariin. Tämä vähentäisi joustavan työvoiman määrää palvelualoilla, avaten näin työpaikkoja työttömille ja parantaen vakituisten työntekijöiden neuvotteluasemaa. Opintotuen nostoa ajavien opiskelijajärjestöjen tulisikin löytää yhteys palvelualojen työntekijöiden ammattiliittoihin, tässä olisi yhteistyön paikka.
Kolmantena työllisyyttä edistävänä tekijänä on nostettava esiin työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminta. Luulisi, että eläkeyhtiöiden intresseissä olisi nimenomaisesti Suomeen investoiminen ja suomalaisten työpaikkojen luominen. Mikäli työttömyys lisääntyy ja ihmiset ajautuvat turhan aikaisin eläkkeelle, menot kasvavat. Sen sijaan työllisyysasteen nosto parantaa laitosten maksukykyä. Tätä taustaa vasten kritiikki sijoitusten kotimaisuusastetta nostamista vastaan on mielestäni vaikeasti ymmärrettävissä. Kotimaisten yritysten tuotto-odotukset ovat aivan riittävällä tasolla, usein verrokkimaita korkeammatkin.
Nämä ovat vain muutamia työmarkkinoiden toiminnan ja työpaikkojen luomiseen liittyviä ajatuksia. Keskeistä on ymmärtää kotimaisen kysynnän rooli talouskasvua omalta osaltaan ylläpitävänä tekijänä. Mikäli palkat laskevat, työolosuhteet heikkenevät ja sosiaaliturvajärjestelmää murennetaan, murtuu myös kuluttajien luottamus. Tällä taas on pahimmillaan turmiollisia vaikutuksia. Taloudellisen kehityksen onkin aina edistettävä myös kansalaisten hyvinvoinnin kasvua.
perjantaina, elokuuta 05, 2005
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Yllättäen haluan kommentoida tuota kotimaista sijoittamista:
Suomen sijoitusmarkkinat ovat äärettömän herkkiä. Ne ovat täysin ulkomaalaisten sijoittajien armoilla, jotka eivät koe mitään lojaalisuutta Härmälää kohtaan. Tämä on ihan ok. Bisnes is bisnes.
Lisäämäällä sijoitusta kotimaahan saadaan kaksi erittäin tärkeätä positiivista vaikutusta:
1. Vakautta Suomen markkinoille (huom. tähän tarvitaan huomattavasti suurempaa sijoitusta kotimaisiin markkinoihin). Suomalaiset sijoittajat eivät ole niin herkkiä irtautumaan sijoituksistaan, jos pari synkkää pilveä ilmestyy taivaalle.
2. Lisääntynyt sijoitus vahvistavaa markkinoita ja luo lisää likviditeettiä (likviditeetti=kauppa käy). Tämä puolestaan tuo lisää sijoittajia. Sijoittajat tykkäävät siitä että sijoituksia on helppo tehdä JA niistä on helppo irtaantua. Näin ollen saisimme tupla-edun: Vakaammat markkinat ja enemmän sijoituksia Suomeen.
Olikos pojilla liian vähän leluja lapsena, kun tällaista soopaa nyt?
Lapsena oli liian vähän. Aivan liian vähän. Etsi minulle lapsi jolla on tarpeeksi leluja.
Kyllä heitä onneksi on ja on ollut paljon - muutenhan demareita olisi vieläkin nykyistäkin enemmän. Yäk.
Hyi hyi pahat demarit yäk, suorastaan yök, eli pyhyi. Herää kysymys että mitä omassa lapsuudessa meni pieleen kun jaksat tällaista "soopaa" lukea.
Nimettömänä täällä kirjoittavan soisi tarjoavan esitettyjä parempia vaihtoehtoja keskustelun pohjaksi, eikä ainoastaan kutsuvan meidän tarjoamiamme "soopaksi". On murheellista ampua piilosta, varsinkin, jos ei ole ammuksia.
Pari kommenttia:
En voi itse allekirjoittaa sitä, että työttömyys olisi hyvinvointivaltiomme ykkösongelma tällä hetkellä. Työllisyys sen sijaan on. Työttömyyden hoidossa on merkittävämpää sosiaalipoliittinen ote ja nimenomaan työttömien itsensä elintason parantaminen töiden
kautta. Suoria kansantaloudellisia vaikutuksia työttömyysasteen pienenemisellä ei ole lainkaan samassa määrin kuin työllisyysasteen nousemisella. Yhtä kaikki, työttömyysongelma on erittäin vakava yhteiskunnallinen murheenkryyni.
Sijoittamisesta sen verran, että Suomeen kannattaisi sijoittaa suomalaisten itsensä yksityishenkilöinä, ei työeläkeyhtiöiden kautta. Saattaa kuulostaa älyttömältä idealta, mutta on äärimmäisen tärkeätä että työeläkeyhtiöt turvaavat sijoitustensa tuoton ja riskin kylmästi ilman kotimaisuuspreferenssejä; suomalaiset sijoitukset tod.näk. lisäisivät niiden riskejä kohtuuttomasti. Tavallisten kansalaisten pitäisi sen sijaan keksiä miten järkevää sijoittaminen osakkeisiin, ml. suomalaiset firmat, on. Tähän olen itse ehdottanut porkkanoita valtiovallalta ja myös ay-liikkeellä voisi olla rooli työntekijöiden valistamisessa rahojensa hoidossa.
Soopa auttaa suodattamaan asioista motiivit ja muut olennaisuudet, ja tietysti siinä sivussa kehittyypi se kovasti kaivattu arvostelukyky.
... muttei selkäranka
Lähetä kommentti