(kuva Niklas Sjöblom)Museovirasto valmistelee Malmin lentokentän suojelemista. Siis koko kentän, ratoineen kaikkineen. Olen ennenkin pohdiskellut Museoviraston toiminnan motiiveja ja oheinen uutinen oli jälleen yksi lisäesimerkki siitä, miten virasto on ilmiselvästi katsonut tehtävänsä olevan kaikenlaisen kehityksen vastustamisen. Malmin lentokentän kaikkinainen suojeleminen on toimenpide, jolla on vaikea nähdä olevan mitään muuta tarkoitusta kuin Helsingin kehittämisen ja rakentamisen kaikenpuolinen ja tarkoitushakuinen jarruttaminen.
Ymmärrän täysin Malmin kentän rakennusten suojelun niiden ollessa arkkitehtonisia aarteita. Niiden purkamista uusien talojen tieltähän ei ole esittänyt kukaan. Sen sijaan minun on erinomaisen vaikeaa ymmärtää sitä, mitä arvoa kiitoradalla ja sen reunojen vesakoilla on. Museovirasto puhuu "toiminnallisen kokonaisuuden säilyttämisestä. Tuon logiikan mukaan uudisrakentaminen esimerkiksi vanhoilla teollisuusalueilla kävisi täysin mahdottomaksi, rikkovathan uudet rakennukset kiistattomasti näiden alueiden "toiminnallista kokonaisuutta".
On toki aivan totta, että Malmi on edelleen aktiivisessa käytössä. Purjelentäjät löytänevät kuitenkin tilat harrastuksilleen muualtakin kuin keskeltä kaupunkia. Näin pienen vähemmistön takia ei voida jättää yhteiskunnallisesti merkittävää hanketta toteuttamatta. Kentällä on myös pelastuskalustoa, joka voitaisiin varmastikin siirtää Helsinki-Vantaalle ilman että hätävalmius tästä suuresti kärsisi. Totta on myös se, että Helsingissä on tilaa, suuria alueita vapautuu asuntorakentamiselle Vuosaaren sataman valmistumisen myötä ja että tonttipulan todelliset syyt löytyvät muualta kuin siitä, etteikö rakentamiseen soveltuvia maa-alueita olisi olemassa. Malmi on kuitenkin poikkeus siinä mielessä, että alueen maaperä soveltuu nimenomaisesti pientalorakentamiseen.
Pientaloista on Helsingissä pulaa ja pääkaupunkiseudun vinksahtaneen kuntarakenteen vuoksi hyvätuloisista veronmaksajista joudutaan kilpailemaan. Malmi olisi erinomainen paikka rakentaa pientaloalue, joka paitsi houkuttelisi nyt ympäryskuntiin karkaavia lapsiperheitä, todennäköisesti myös parantaisi alueen imagoa. Tämän vastineeksi tehokas kerrostalorakentaminen voitaisiin keskittää muille uusille alueille kuten Pasilaan, Kruunuvuorenrantaan, Jätkäsaareen sekä Kalasataman uuden metroaseman alueelle. Monipuolinen asukas- ja asuntorakenne tarvitsee myös pientaloja, myös Helsingissä.
Rakennusten ja kulttuuriperinnön suojelu on luonnollisesti tärkeää ja sivistyneen yhteiskunnan merkki. Jossain rajan on kuitenkin tultava vastaan. Helsinkiä ei saa suojella hengiltä, nykyisenkaltainen toiminta alkaa jo vaikuttaa kaupungin houkuttelevuuteen ihmisten ja yritysten sijaintipaikkana. Omasta mielestäni Museovirasto voitaisiinkin hajasijoittaa vaikkapa Rautavaaraan. Sieltä käsin voisivat intohimoisimmat kehityksen vastustajat sitten tarkastella millaista jälki on, kun yhteisön rakentaminen ja kehittäminen pysähtyy.
Tekstit
2 kommenttia:
Hei Esa, nyt miulla on kans tällänen :)
Minusta tuntuu Esa, ettet oikein tunne aihetta, mistä kirjoitat. Sen verran paljon asiavirheitä olet saanut juttuusi mahtumaan.
Malmilla on Suomen historiallisesti merkittävin lentokenttä. Eikä Suomessa ole toistaiseksi suojeltu ainoatakaan kenttää. Maanteitä, siltoja, kanvia ja majakoita sen sijaan vaikka kuinka paljon. Eikä Malmin lentokentän käyttökielto muihin tarkoituksiin ole millään lailla Helsingin kannalta epäedullinen määräys. Helsinki tarvitsee lentokentän. Ja Helsinki hyötyy lentokentästä. Tilanne on olennaisesti muuttunut siitä, kun esimiehesi ja oppi-isäsi Erkki Tuomioja oli laatimassa Helsingin yleiskaavaa 1992. Nyt meillä on tarvetta ja hyötyä nopeasta yksilollisestä lentoyhteydestä Tallinnaan, kun vielä vuonna 1987 Malmilta lähtenyt ja rautaesiripun läpäissyt lentokone sai Suomen poliittisen johdon ikävään välikäteen ja toivomaan, ettei moista kenttää olisi olemassakaan. http://en.wikipedia.org/wiki/Mathias_Rust
Olenpa aika lailla varma, etteivät virolaiset naapurimmekaan tykkää ajatuksesta, että Malmin lentokenttä suljetaan ja hävitetään.
Ja sitten niihin asiavirheisiin:
1. Malmin lentokentän rakennukset ovat aarteita,jotka menettävät arvonsa ilman lentokenttää, lentotoimintaa ja lentokoneita. Asemarakennuksessa on näköalaravintola ja näköalaterassit (jotka tosin 1960-luvulla purettiin, mutta olisivat helposti palautettavissa) lentoonlähtöjen, laskeutumisten ja lentokoneiden katselua varten.
2. Malmin kiitoradoilla (yhdessä rakennusten kanssa) on se arvo, että kyseessä on ehkä maailman autenttisin suurlentoasema 1930-luvulta.
3. Malmin kiitoteiden viereisillä niityillä, aidoilla ja pusikoilla on se merkitys, että kyseessä on Helsingin ainoa paikka,missä esim. isokuovi suostuu pesimään Helsingissä. Kyllä helsinkiläiselle nuorisollekin pitää tarjota joku paikka,missä pääsevät näkemään peltojen ja avosoiden lintulajeja.
http://www.etv-systeemit.fi/MBS/
4. Teollisuusalueita ja -rakennuksia otetaan asuinkäyttöön vasta kun ko. tehdas on lopettanut toimintansa taloudellisista tai muista syistä. Malmin lentokenttä ei ole lopettanut toimintaansa. Eikä lopetakaan, ellei sitä pakoteta sulkemaan kiitotiensä.
5. Malmi ei ole ollut purjelentäjien käytössä sitten vuoden 1957 jolloin Helsingin Ilmailukerho muutti sieltä Nummelaan. Ja moottoroitua harrastusilmailuakin Malilla on vain 20% kaikista lennoista. Malmi on viranomaisten ja ammattikoulujen lentokenttä. Ja niihin kouluihin ei löydy pätevää opettajavoimaa riittävästi muualta kuin Helsinki-Vantaalta. Siksi ammattilentäjien koulutus on syytä pitää Helsingissä. (mutta sitä ei kuitenkaan kannata siirtää Helsinki-Vantaalle)
6. Keski-Euroopassa on monia vanhoja lentokenttiä keskellä kaupunkia, missä ei enää lainkaan lennetä moottorikoneilla. Mutta purjelento sallitaan, koska se on äänetöntä ja visuaalisesti kaunista ja miellyttävää maassaolijoidenkin katsella. Puisto ja purjelento sopivat hyvin yhteen. Samoin kuin kuumailmapallot, joita myös Malmille laskeutuu.
7. Puhut pienestä vähemmistöstä. Kuitenkin tuore tutkimus osoittaa, että 65% pääkaupunkiseudun asukkaista pitää Malmilla mieluummin lentokentän kuin muuntaa sen asuinalueeksi.
http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/gallup05.html
8. Kentällä on Helsingin pelastusasema, jota taatusti ei pidä siirtää mihinkään nykyiseltä paikaltaan, koska se palvelee kentän ympäristön asutusta. kts. http://www.hel2.fi/pel/
Tarkoittanetkin "kalustolla" Rajavartioston pelastushelikoptereita. Niitä ei voida siirtää Helsinki-Vantaalle. Tästä on sekä Ilmailulaitoksen että Rajavartiolaitoksen johto täysin yksimielisiä. Siirto nimittäin vaikeuttaisi sekä pelastustoimintaa että lentoaseman normaalia liikennettä.
9. Tonttipulan todelliset syyt löytyvät muualta kuin siitä, etteikö rakentamiseen soveltuvia maa-alueita olisi olemassa. Malmi on kuitenkin poikkeus siinä mielessä, että vaikka lentotoiminta lopetettaisiinkin, niin alueen maaperä ei sovellu minkäänlaiseen rakentamiseen. Ellei sitten tarkoiteta sellaisia pelti- tai kuplahalleja, joita löytyy Tattarinsuon teollisuusalueelta, ja jotka eivät tarvitse mitään perustuksia. Huomattakoon, että lentokentälle rakennettaviin taloihin ei voisi tehdä edes kellareita, koska pohjavesi on niin korkealla. Tattarinsuo valittiin aikanaan (1930-luvulla) lentokentän paikaksi juuri siksi, että se ei kelpaa mihinkään muuhun rakentamiseen.
10. Helsingissä on lapsiperheiden kannalta pulaa monesta muustakin asiasta kuin pientaloista. Ennen muuta täältä puuttuu luontoa ja ulkoilumahdollisuuksia. Vinksahtaneen kuntarakenteen vuoksi ei pidä tuhota kansallisaarteitamme. Hyvätuloisista veronmaksajista ei tarvitse eikä pidä kilpailla, vaan pääkaupunkiseudun palvelujen rahoitus pitää järjestää rikkaiden ihmisten asuinpaikoista riippumattomaksi. Malmi on erinomainen paikka lapsiperheiden käydä katsomassa ilmailua ja lintuja. Jos suomalainen perhe muuttaa asuinpaikkaansa, se ei ole karkaamista, vaan heidän vapaan harkintansa tulos. Ja Malmin imagoon kuuluu hautausmaa, lentokenttä ja mustalaiset. Jos niistä mikä tahansa poistuu, niin alueen imago köyhtyy eikä parane.
11. Monipuolinen asukas- ja asuntorakenne tarvitsee myös pientaloja, myös Helsingissä. Ja niitä (rikkaiden ihmisten pientaloja) täällä jo on ihan tarpeeksi. Edulliset, suurella tontilla sijaitsevat lapsiperheiden pientalot kuuluvat pääkaupunkiseudun laidoille, eli nykyisen Helsingin ulkopuolelle.
12. Rakentaminen ja asuntojen lisääminen on luonnollisesti tärkeää ja sivistyneen yhteiskunnan merkki. Jossain rajan on kuitenkin tultava vastaan. Helsinkiä ei saa asuttaa ja täyttää hengiltä, nykyisenkaltainen toiminta vaikuttaa jo selvästi kaupungin houkuttelevuuteen lapsiperheiden asuinpaikkana (ilman luontoa) ja yritysten sijaintipaikkana (ilman lentokenttää).
13. Omasta mielestäni Malmin grynderit ja kauppakeskusyrittäjät voitaisiinkin lähettää opintomatkalle vaikkapa Pariisiin, Lontooseen tai New Yorkiin. Sieltä voisivat intohimoiset "kehityksen" kannattajamme sitten oppia, mitä suurkaupungille merkitsee erillinen pienkoneille omistettu lentokenttä. Ja mitä tarkoittaa ilmailuhistoria.
Lähetä kommentti