torstaina, lokakuuta 19, 2006

Oikean ja vasemman laidan osaamista

Suomessa vallitsee lähes liikuttavan yksimielinen käsitys siitä, että osaaminen ja sen parantaminen on kansakuntamme ainoa mahdollisuus selviytyä globalisaation ja väestön ikääntymisen haasteesta. Tämä onkin kiistaton fakta. Erimielisyyksiä sen sijaan alkaa syntyä, kun puhutaan siitä, miten osaamispanostuksia tulee kohdentaa ja keiden tulee osata ja mitä.

Itseään suurimpina osaamisen puolustajina markkinoivat tahot ovat usein niitä tahoja, jotka haluaisivat rajoittaa koulutukseen hakeutumista. Edunvalvontaintressinäkökulmasta tämä on varsin ymmärrettävää, yhteiskunnallisesta sen sijaan ei. Kyky- ja osaamispuolue Kokoomus on kunnostautunut lähinnä vaatimuksillaan vähentää työttömien koulutukseen varattuja aktiivisen työvoimapolitiikan varoja. Tämä on täysin väärä suunta. Suomi laahaa edelleen kaukana takana vaikkapa Tanskan osaamispanostuksista kyseisiin toimenpiteisiin. Tanskan työttömyys on pieni, Suomen suuri. Olisiko työvoimakoulutuksen tasolla ja resurssoinnilla jotain tekemistä asian kanssa?

Osaamisen pitää kuulua kaikille, ei vain muutamille harvoille. Tämän vuoksi osaamispanostuksia tulee suunnata myös muualle kuin korkeakouluihin. Yhtä tärkeää kuin panostaa muutamiin huippuyksiköihin ja -yksilöihin, joiden pysymisestä maan rajojen sisäpuolella ei ole takeita, on huolehtia koko kansan osaamisesta. Tässä on olennaisin ero sosialidemokraattisen ja kokoomuslaisen osaamispolitiikan välillä. Oikeisto vaatii väestöryhmien välisten koulutuksellisten erojen kasvattamista, vasemmisto niiden vähentämistä. Voidaan perustellusti kysyä, kumpi on Suomen ja suomalaisten kannalta parempi tie? Mahdollisuuksia kaikille, vai vain muutamille harvoille? Kerran huti, aina ulkona. Uutta mahdollisuutta ei tule.

Tulevaisuuden työelämä tulee olemaan aina kiivaammassa muutoksessa. Yhdellä ammatilla ei pärjää, tarvitaan oppimisvalmiuksia ja jatkuvaa kouluttautumista. Tämän vuoksi osaamispolitiikan kohteena tulee olla koko kansa. Sillä, että niiltä, joiden valmiudet kohdata muutos ovat olleet heikoimmat, halutaan mukaanpääsymahdollisuudet viedä, ei palvele kenenkään etua. Tuloksena ovat suuret kulut pidemmällä aikavälillä sekä entistä suurempi syrjäytyneiden joukko.

5 kommenttia:

Ville Kopra kirjoitti...

Ihmettelen myös suuresti minkälainen lääke on EK:n esittämä toisen asteen ammatillisen koulutuksen "modulointi", kts. tämän päivän HS.

Eli ensin nuoret sisälle oppilaitokseen, pari kurssia jotain mikä vaikuttaa kiinnostavalta ja saman tien ulos ja töihin. Mitä osaamispolitiikkaa tämä on?

Arto J. Virtanen kirjoitti...

Just näin. Pohja nykyiselle menestykselle on luotu nimenomaan kouluttamalla kansa, ei ainoastaan eliitti. Tämä on ihan perusfilosofiaa tietenkin oikealla ja näkyy myös esimerkiksi heidän työllisyyspoliittisissa linjauksissaan. Jos et jostain syystä pärjää, niin voi voi. Mahdollisuuksien tasa-arvoa..

Johannes kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Johannes kirjoitti...

Se, mitä oikeisto haluaa, on työvoiman täsmäkoulutus tiettyjä vallitsevassa elinkeinorakenteessa tarpeellisia tehtäviä varten. Samalla kuitenkin unohtuu, että ellei yhteiskunnan aivan välttämättä tahdota jämähtävän stagnaation tilaan, työelämän muutos tulee pikemmin kiihtymään kuin hidastumaan.

Oikeiston opit tarkoittaisivatkin itse asiassa institutionaalisen rakennetyöttömyyden muodostumista pysyväisluonteiseksi ja alati kasvavaksi ilmiöksi yhteiskunnassamme.

Sosialidemokraattista koulutuspolitiikkaa, monipuolista ja kaikille tarjolla olevaa koulutusta on usein kritisoitu. Kritisoijilta kuitenkin unohtuu, ettei suomalainen koulutuspolitiikka tähtää kapea-alaisten yhden työtehtävän osaajien generoimiseen vaan siihen, että koulutus antaisi väestölle yleisluonteisempiakin valmiuksia, jotta suurikaan rakennemuutos ei jättäisi ketään tyhjän päälle. Kaikille, ei vain harvoille ja valituille tai kauniille ja rohkeille, on annettava mahdollisuus selviytyä myös tulevien vuosikymmenten haasteista.

Mikko Koskinen kirjoitti...

Ehkäpä Suomen Kokoomus ottaa mallia Ruotsin porvarihallituksesta, joka tähtää omaisuusveron poistoon ensi vaalikaudella ja rahoittaa sen leikkaamalla työttömyysturvaa ja aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja. Äärimmäisen lyhytnäköistä ja pitkässä juoksussa äärimmäisen kallista touhua.