Päivähoitomaksut

Eräs hyvinvointivaltion keskeisimpiä palveluita on päivähoito. Juuri tämä kyseinen palvelu on mahdollistanut parhaiten työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ja luonut huomattavan määrän työpaikkoja, jotka ovat työllistäneet nimenomaan naisia. Toivon mukaan tulevaisuudessa alalle hankkiutuisi myös entistä enemmän miehiä.

Päivähoitojärjestelmän kehittäminen ja subjektiivinen päivähoito-oikeus ovat ennen kaikkea lasten oikeuksia, mutta tasa-arvotekona erityisen merkittäviä. Niiden avulla moni nainen on voinut osallistua työelämään tasa-arvoisemmalta pohjalta, luoden omaa uraa ja asemaa yhteiskunnassa myös työn kautta. Siksi näitä palveluita pitää arvioida myös sukupuolinäkökulmasta. Onkin ollut yllättävää, miten nopeasti tämän päivän keskustelussa on unohtunut se, miten naiset yli puoluerajojen taistelivat päivähoito-oikeuden puolesta. Nyt keskusteluissa on esiintynyt lähinnä kyseisen oikeuden rajoittaminen.

Päivähoitoa rahoitetaan osin päivähoitomaksuilla. Tämänkaltaisessa rahoituksessa on omat ongelmansa. Ensinnäkin julkisen palvelun ajoittain korkeahko käyttömaksu on ongelmallinen. Meillä on jo nyt olemassa progressiivinen verotus, joista palveluita rahoitetaan. Siksi voidaan perustellusti kysyä, miksi palveluista peritään vielä erikseen progressiivista maksua? Syy on luonnollisesti taloudellinen, mutta voidaan käsittää myös eräänlaisena lisäverona. Toinen päivähoitomaksujen ongelma on niiden joissain tapauksissa luoma kannustinloukku. Myös päivähoitomaksun periminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa työstä saatu taloudellinen hyöty kutistuu pieneksi.

Päivähoitomaksujen poistaminen tai merkittävä alentaminen tulisi kalliiksi ja vaatisi valtiolta huomattavia valtionosuuksia vajeen paikkaamiseksi. Tätä ei aivan heti ole näköpiirissä. Silti sitä tulisi mielestäni mahdollisuuksien puitteissa harkita ja edetä kevennysten suuntaan. Tämän voisi nähdä myös vaihtoehtona muille veronkevennyksille. Se olisi suora, taloudellisesti merkittävä kädenojennus lapsiperheille ja kannuste perheen vanhemmille osallistua työelämään.
Sinällään on totta, että euromääräisesti päivähoitomaksujen poistamisesta tai alentamisesta hyötyisivät eniten suurituloiset. Suhteellisesti etu voisi kuitenkin nousta suurimmaksi pienituloisten kohdalla. Tämä myös selkeyttäisi ajatusta julkisesta palvelusta, jotka maksetaan ennen kaikkea veroilla, ei käyttömaksuilla.