Löytöretkiä

On siis kevät, kuljen Hakaniemen rantaa ja niin poispäin. Moisina päivinä on suorastaan syntiä olla töissä, vaikka vaalien jälkeen normaalimpi elämä tuntuukin jopa viihtyisältä. Tiedän, yksityisautoilu on syntiä ja turmelee maapallon, mutta siitä huolimatta päätin eilen viihdyttää itseäni ajamalla Turusta Helsinkiin pitemmän kaavan mukaan.

Vaalituloksia silmäillessäni havaitsin saaneeni kaksi ääntä Dragsfjärdistä. Kiitos! Koskaan en eläissäni ollut kyseisellä paikkakunnalla vieraillut. Vapaa ja kiireetön sunnuntai, aurinko paistaa ja auto alla, miksen ajelisi katsomaan. Maaseudun teiltä löytyy yhtä sun toista. Pertti Hemmilän ja Esko Kivirannan tienvarsikauppaaminen oli saanut antaa tietä mm. lampaantaljojen mainostamiselle Sauvon-Kemiön tien varressa. "West rock ranchille" en uskaltautunut, joskin olisi kiinnostanut mitä metsäautotien päästä olisi löytynyt.

Kemiön saarella on toistaiseksi kolme kuntaa, jotka ovat valmistelemassa yhdistymistä. Tämän lisäksi siellä sijaitsee entisen itsenäisen Angelniemen kunnan kirkonkylä. Saarella on vanhojen kirkkojen ja hienojen maisemien lisäksi upeita ruukkimiljöitä kuten Björkboda ja Taalintehtaan vanha masuuni. Taalintehtaalla valmistauduttiin jo täyttä vauhtia kevään tuloon, muutoin hiljaisessa taajamassa veneitä kunnostettiin ahkerasti. Kemiön keskustasta löytyi pitsapaikka, jonka pitsassa oli enemmän juustoa kuin missään aiemmin syömässäni lätyssä. Nälkäisenäkään ei siis maakuntamatkalta tarvinnut lähteä. Suosittelen.

Kuvassa Kemiön kirkko