tiistaina, marraskuuta 13, 2007

Kurdistan

Kurdit ovat usein toistellun näkemyksen mukaan maailman suurin kansakunta ilman omaa valtiota. Turkin, Irakin, Iranin, Armenian ja Syyrian alueille levittäytyneitä kurdeja on arviosta riippuen maailmassa noin 25-40 miljoonaa. Lisäksi erityisesti monissa Euroopan maissa on huomattavia kurdivähemmistöjä.

Kurdit ovat kautta historian kärsineet vainoa ja sortoa kotiseuduillaan. Suomalaisillekin tuttuja ovat Turkin itäosien sitkeä konflikti, sekä kurdien Irakissa kärsimä vaino. Eräs Saddam Husseinin hallinnon suurimmista rikoksista liittyi Halabjan kylään, jossa Irakin armeija taistelukaasuja käyttäen surmasi yli 5000 ihmistä vuonna 1988.

Sodanjälkeisessä Irakissa kurdien asema on nopeasti vahvistunut. Muutoin kaaoksessa olevassa maassa on yksi alue, joka nauttii suhteellisen nopeasta taloudellisesta kasvusta sekä verrattain rauhallisista oloista, ja se on Pohjois-Irakin kurdialue. Alue on edelleen osa Irakia, mutta on monessa suhteessa de facto itsenäinen valtio omine turvallisuusjoukkoineen ja hallintokoneistoineen.

Turkin mahdollinen hyökkäys Irakin puolelle tuleekin ymmärtää ennen kaikkea tätä taustaa vasten. Mikään ei pelota Ankaran hallitusta yhtä paljon kuin käytännössä itsenäisen ja vahvan kurdivaltion syntyminen Irakiin, joka antaisi aivan uutta pontta myös Turkin omien kurdien autonomiavaatimuksille. Sama koskee kansainvälistä huomiota. Voisiko itsenäinen Kurdistan ollakin joskus totta?

Virallinen peruste mahdolliselle operaatiolle on PKK ja sen toiminta Irakin kurdialueelta käsin. Tärkeämpi syy, mikäli Turkin armeija Irakin puolelle tunkeutuu, hyökkäykselle on kuitenkin Irakin kurdivaltion horjuttaminen. Omalta osaltaan kyseinen episodi kertoo siitä, miten pitkä matka Turkilla on EU:n jäseneksi, sekä siitä, miten vaikeaa on estää tuhoisalta näyttävää kehityskulkua kun aloitteentekijänä on Nato-maa ja länsimaiden tärkeä alueellinen liittolainen.

2 kommenttia:

Koobra kirjoitti...

Minun mielestäni EU:n pitäisi tukea aktiivisesti Kurdistanin muodostamista Irakin pohjoisosaan tai mahdollisesti jopa niin, että se leikkaisi myös alueita Turkin ja Iranin puolilta, niiden kurdien asuttamilta osilta. Tätähän suuri osa kurdeista haluaa ja tavoittelee, ja vainottuna kansana heillä pitäisi olla oikeus omaan valtioon ja asuttamaansa alueeseen.

Ja tätä pitäisi ryhtyä ajamaan nopealla aikataululla, nyt kun Irakin tilanne on vielä selkiytymätön ja epävakaa.

Anu kirjoitti...

Symppaan kurdeja, mutta tavallaan ymmärrän myös Turkin valtion kantaa.

Olen ymmärtänyt historiasta, että Turkin valtion muodostumiseen vaikutti erityisesti se, että maan useita kansallisuuksia yhdisti islamin usko. Ainakin valtaväestö pitää uskontoa merkittävämpänä yhdistävänä tekijänä kuin yhteistä kieltä ja muita kulttuuritekijöitä.

Rivikansalainen saa suomalaisesta mediasta kuvan, että kurdit haluvat oman valtion. Joskus kyllä mietin, miten pyhä yksimielisyys kurdeilla lopulta on asiasta. Kunnallispolitiikassa vaan jotenkin tottuu siihen, että kaikkein kovimpaan ääneen esiin tuotu mielipide ei aina ole se kaikkein yleisin.