Erityisesti SAK-lainen ammattiyhdistysliike saa varsin usein vihat päälleen kahdesta asiasta. Toisaalta sen ei ole katsottu toimineen pätkätyöntekijöiden hyväksi. Toisaalla sen katsotaan suojelevan liiaksi työssäkäyvien tai vain omien liittojen jäsenten etuja ja unohtaneen muut ryhmät, mm. työttömät tai matalapalkkaisemmat alat. Nämä kaksi kritiikin kärkeä nousevat usein erityisesti vihreästä liikkeestä ja ne poikkeavat muusta oikeistolaisesta kritiikistä.Keppihevoseksi keskusteluun nostetaan useimmiten paperimiesten palkat, joita vertaillaan sisar hento valkoisen palkkatasoon. Miksi koneiden hoitamisesta saa parempaa palkkaa kuin ihmisten hoitamisesta? Kysymys on sinällään toki hyvä ja legitiimi, ei se oikein olekaan. Se, onko paperi(miesten) tai metalli(miesten) ammattijärjestö oikea kohde, kun etsitään syyllisiä tilanteen aiheuttajille, ei ole kovinkaan perusteltua, elleivät syyt sitten ole poliittisia -mitä ne usein ovat.
Kuten Ville Kopra kirjoitti (EDIT: kuten myös Antti Aarnio), on vaikea ymmärtää, mitä vihreät tai muut tiedostavat ay-kriitikot oikeastaan teollisuusliitoilta haluavat. Että teollisuuden työntekijöille ei saisi maksaa kunnollisia palkkoja? Tälle Kokoomus ja elinkeinoelämä varmasti taputtavat. Miten moinen hyödyttäisi matalapalkkaisia naisaloja tai pätkätyöläisiä? Pätkätyö ei, kiitos hyvän edunvalvonnan, ole teollisuudessa vastaava ongelma kuin palveluissa tai julkisella sektorilla. Palkkojen lasku puolestaan tarkoittaisi myös pienenevää ansiotuloverokertymää -ja entistä vähemmän sitä rahaa, josta matalapalkka-alojen palkkoja toivottavasti kyetään nostamaan.
Sinällään lisääntyvän solidaarisuuden vaatimus on perusteltu. Ay-liike voisi kokonaisuutena olla näkyvämmin paitsi matalapalkka-alojen puolella, myös aktiivinen kv-tasolla jne. Monessa suhteessa se sitä onkin, mutta toiminta ei näy. Esimerkiksi SASK tekee erittäin tärkeää työtä kehityspolitiikan ja kansainvälisten ay-oikeuksien kentällä. Tämä tulisi valtavirtaistaa. Vaikka maailma on kaukana valmiista, on pätkätyöntekijöidenkin asema on parantunut monin tavoin, mm. vähimmäistyöajan säätämisellä, tai ansiosidonnaisen piiriin pääsyä helpottamalla. Se, että tälle ei anneta mitään arvoa tai perustetaan asiantuntemuksen puutteessa näkemys johonkin tv-mainokseen, kertoo enemmän kritiikin esittäjästä kuin kohteesta.
Siinä, että tässä maassa on joitain työntekijäryhmiä, jotka kykenevät työllään saavuttamaan asianmukaisen ansiotason, ei ole mitään vikaa. Päinvastoin, tähän pitäisi pyrkiä kautta linjan. Varsinkin, kun kyseisistä henkilöistä monikaan ei käytä varallisuuttaan spekulatiivisiin sijoituksiin tai kikkaile verosuunnittelun avulla. Yksityisellä sektorilla, erityisesti teollisuudessa tuottavuuden mittaaminen rahassa on helpompaa kuin vaikkapa hoiva- tai kulttuurialoilla. Tuolloin on järkevää, että tuolta puolelta syntyvää valtaisaa lisäarvon tuottoa jaetaan tuloksen tekijöille, jotka puolestaan osallistuvat yhteiskunnan toimintaan progressiivisen veron kautta. Huomionarvoista on myös se, että mm. verotuksen vuoksi käytettävissä olevien tulojen erot eivät ole lainkaan niin suuria kuin erot bruttotuloissa.
Keskustelussa olisi myös muistettava koulutuksen todellinen merkitys koko elämän kannalta. Usein duunarien palkoista marisevat korkeasti koulutetut. Koulutus kuitenkin kannattaa, useimmiten taloudellisesti, mutta erityisesti työttömyysriskin pienenemisen kautta. Moni teollisuuden työntekijä on huomattavan suuressa työttömyysvaarassa, kun katsotaan koko työuraa. Heidän vakuutuksensa koulutuksen muodossa ei ole erityisen hyvä. Lisäksi koulutus maksaa, ja se maksetaan mm. tuloveroista kertyvillä varoilla.
Ongelmia on, ja niitä tulee ratkaista. Vastuu on toki yhteinen, mutta pääsyylliset vaikkapa kuntien työntekijöiden heikkoon palkkatasoon löytyvät muualta kuin teollisuuden ammattiliitoista. Pätkätyöntekijöiden asemasta tai matalapalkka-alojen tilanteesta huolestuneiden kannattaisi pikemminkin liittyä liittoihin, aktivoitua niissä tai toimia yhteistyössä niiden kanssa, kun haukkua väärillä ovilla.
ps. Pro Urpilainen -liike nostelee päätään mm. täällä, osallistu hyvään keskusteluun. SDP:n puoluekokousohjelmatyötä puolestaan pyritään avaamaan täällä.
Tekstit
7 kommenttia:
Niin tai näin, huomaan esittelytekstisi muuttuneen. YTM! Onneksi olkoon! t, FM
Niin, ja vieläpä YTM alle 3-kymppisenä! Hienoa!
T: oblomov_jr, YTM vm-90(meitsillä ikää oli 39 vee)
Kiitoksia paljon. Kuten aiemmin mainittua, tuotos ei kummoinen ole, mutta onpahan paperi taskussa. :) Yksi risti vähemmän tänä vuonna.
Onpa taas ikävä lukea ystävän puhuvan tyhmyyksiä. ;-)
Mitenkähän se kokoomusta ilahduttaa, että paperimiesten palkat laskisivat? Juuri tuollaisten keksittyjen vihollisten ja niiden kimppuun hyökkäämisen takia hävisitte viime vaalit. Aina kun tekee mieli kirjoittaa "kokoomus", mieti "What would Juho think?"
BTW eikö se solidaarisuus tarkoita jostakin omasta luopumista toisen hyväksi?
SDP:n yksi ongelma on, että sen solidaarisuus-käsite on muuttunut.
Nyt ei luovutakaan jostakin omasta toisen hyväksi, vaan vaaditaan jonkun muun luopuvan vaatijan itsensä tai kolmannen osapuolen hyväksi.
Jos demareilla on olemassa ay-kytkentänsä, niin Kokoomuksen EK-kytkennät lienevät nekin olemassa. Tätä ei Juho(kaan) varmasti kieltäisi. :) Ja vaatimukset palkkatason alentamisesta varmasti saisivat tukea työnantajakentässä, eikö vain?
Solidaarisuutta lienee vaatia kansantalouden kakusta oikeudenmukaista osaa kaikille sekä pyrkiä luomaan ja rahoittamaan sellaisia yhteisiä hyviä, joista kaikki voivat nauttia. Niinkuin nyt vaikka palvelut. Ja oikeudenmukaista lienee, että ne, jotka kykenevät menestymään yhteiskunnassa suhteellisesti parhaiten, myös osallistuvat suhteellisesti eniten sen rahoittamiseen. En oikein näe, miten kirjoitukseni olisi tämän kanssa ristiriidassa. Ellei Juhon käsitys solidaarisuudesta ole toisenlainen. Niinkuin se voi hyvin ollakin. ;)
Tiedä sitten tuleeko se bloggerin järjestelmästä mitenkään esiin blogin omistajalle, että näin pitkän aikaa sitten kirjoitettua merkintää on kommentoitu. Mutta kommentoinpa silti.
Anteeks nyt, mutta mitä v*ttua sä selität? Älä jauha kapulakieltä vaan kerro suomen kielellä, miten se on oikeudenmukaista, että joku kouluttamaton, rasistinen öykkäri aivokääpiö saa napin painelemisesta paperitehtaassa enemmän palkkaa kuin suurin osa (75% ?) maamme korkeakoulutetuista. KERRO MITEN SE OIKEUDENMUKAISTA!!
Juuri tämän takia en ikinä voisi äänestää SDP:tä.
Terveisin,
akateeminen mies, joka on työskennellyt myös tehtaassa, ja tietää kuinka valtavan "vaativaa" hommaa se on
Tulihan se, tosin Blogger ei näytä mihin tekstiin. Löytyi kuitenkin kun vähän kaivoin.
Muutama kommentti näkemyksiisi anonyymi. Mitäköhän sinä hyötyisit siitä, että paperimiesten palkkoja laskettaisiin? Omistaja saisi tuolloin suuremman osan -yhdessä tehdystä- tuotosta. Pääoma- ja ansiotuloverotuksen epäsuhdan vuoksi tuollaisen muutoksen jälkeen rahaa rahoittaa niitä valtiolla työssä olevia hoiva-alan ihmisiä tai humanisteja olisi entistä vähemmän.
Ehkä kyseessä oli vain provo, mutta jos ei, niin kohdallasi taitaakin olla kyse vanhasta kunnon kateudesta. Vai oletko sitä mieltä, että paperitehtaasta pitäisi ulosmitata jonkinlainen erillinen osuus suoraan valtiolle, jota ei kierrätettäisi palkkojen kautta? Mihinkähän tuo raja sitten vedettäisiin, ketä koskemaan, millä perustein ja millainen poliisivaltio noista sitten päättäisi? Paperiala on luonteeltaan sellainen, että siellä on -toistaiseksi- ollut työntekijöillä voimaa vaatia reilua osuutta tuotosta. Tämä pitäisi laajentaa muuallekin, ei poistaa sieltä missä se toimii.
Viittaat myös palkkataulukoihin. Kannattaa tutkia niitäkin ennen kuin hutkii. Koulutus kannattaa Suomessa erittäin hyvin, jopa poikkeuksellisen hyvin muihin maihin verrattuna. Näin on ennen muuta työttömyysriskin pienenemisen kautta, mutta myös taloudellisesti. Tästä löydät faktaa ainakin OECDn luvuista. Eli aika turha niitä paperimiehiä on pitemmän päälle kadehtia.
Mitä tulee "rasistisiin älykääpiö-öykkäreihin" niin niitä löytyy (MOT) joka yhteiskuntaluokasta. Vaikken minäkään sellaisista ihmisistä pidä, en silti usko että tuon asian pitäisi muiden määrittelemänä vaikuttaa palkanmuodostukseen. Ajatuspoliisia en tänne kaipaa, et ehkä sinäkään.
Lähetä kommentti