Hellinna-Talsinki

Tämän aamun Hesarin kaupunkiosastossa on Tallinnan tulevan kaupunginjohtajan, Viron politiikan veteraani Edgar Savisaarin haastattelu. Savisaar on Viron kunnallisvaaleissa erinomaisesti menestyneen, nimestään huolimatta vasemmistopuolueeksi laskettavan Keskerakondin puheenjohtaja. Keskerakond sai Tallinnassa valtuustopaikoista yli puolet, se on erityisesti eläkeläisväestön ja Viron huomattavan venäjänkielisen vähemmistön suosima puolue.

Savisaar esittää haastattelussa Helsingin ja Tallinnan yhdistämistä eräänlaiseksi kaksoiskaupungiksi. Idea ei ole uusi, mutta silti mielenkiintoinen ja on saamassa taakseen myös huomattavia valtakunnan tason vaikuttajia ainakin etelänaapurin puolella. Savisaaren kaksoiskaupungissa mm. kaupunkien valtuustot olisivat yhteiset ja katukilvet olisivat molemmin kielin lahden kummallakin puolella. Monilta osin näitä ajatuksia voi pitää varsin rohkeina ja melkoisen epätodennäköisinä, mutta niihin voidaan silti usein myös yhtyä.

Vaikkei yhteinen vaakuna koskaan toteutuisikaan, tulee yhteistyötä tiivistää mm. yhteisin infrastruktuurihankkein, elinkeinoelämän yhteyksin sekä opetuksen, kulttuurin ja terveydenhuollon alalla. Tuloksiakin on jo saavutettu. Vuonna 2004 ilmestyneessä kansainvälisessä vertailussa Helsinki-Tallinnan alue nostettiin yhdeksi kilpailukykyisimmistä ja kasvavimmiksi teknologiateollisuuden keskittymäksi koko maailmassa. Vaikuttavia tekijöitä olivat toimiva infrastruktuuri, väestön korkea koulutustaso, Helsingissä vallitseva korkea osaamistaso sekä Tallinnan nopea integroituminen lähialueensa kaupunkien kanssa.

Yhteistyön lisäämisen tulee lähteä liikkeelle konkreettisista hankkeista sekä suunnittelun keskittämisestä yhteisiin elimiin, joissa on syytä huolehtia myös poliittisesta edustuksesta. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok.) ajatus yhteisestä korkeakoulusta, jolla olisi olemassa kampus molemmissa maissa, on kehittämisen arvoinen. Tallinnasta puuttuu tällä hetkellä valtiollinen monialayliopisto virolaisen yliopistokoulutuksen keskityttyä pääosin Tarttoon. Tallinnan yliopistoa kehitettäessä tulee Suomen puolelta löytyä valmiutta yhteisten opetusohjelmien ja yhteistutkintojen rakentamiseen.

Oman huomionsa saa silloin tällöin keskusteluihin nouseva ajoneuvotunneli Helsingin ja Tallinnan välillä. Toteutuessaan tunnelilla, johon toivottavasti kuuluisi myös tila yhteisen raideliikenteen kehittämiselle, olisi huomattavaa merkitystä erityisesti kaksoiskaupungin identiteetin synnylle. Samalla se avaisi suomalaisille luontevan reitin Baltian maanteille ja rautateille. On selvää, että moinen tunneli voisi olla käytössä vasta pitkän ajan kuluttua ja sen rahoituksen tulee perustua yksityisen sektorin huomattavaan osuuteen rakennuskustannusten noustessa korkeiksi. Ajatusta kannattaa kuitenkin pitää yllä, jo yksin Suomenlahden jatkuvasti kasvavien liikennemäärien vuoksi.

Viron suuntaan tehtävällä yhteistyöllä tulee olla huomattava rooli koko pääkaupunkiseudun kasvutekijöitä vahvistavana toimintana. Samalla tulee lisätä myös valtiollisia yhteistyösuhteita erityisesti EU-kysymyksissä ja Itämeren suojeluun liittyvissä asioissa. Myös virolaista ammattiyhdistysliikettä tulee tukea ja vahvistaa, jotta myös Virossa kansalaiset voivat jatkossa tasa-arvoisemmin nauttia nopean taloudellisen kasvun aikaansaamista hedelmistä. Tässä suomalaisella ay-liikkeellä ja kansalaisyhteiskunnalla tulee olla vahva ja näkyvä rooli. Suomalaisten yritysten harjoittama työehtojen polkeminen ja epäeettinen käyttäytyminen lahden eteläpuolella tulee vihdoinkin saada kuriin.