keskiviikkona, helmikuuta 08, 2006

Toiselle kaudelle ja punamullan tulevaisuus

Ohessa Kaarina-lehdessä pienellä viiveellä julkaistu kolumni.

Toiselle kaudelle ja punamullan tulevaisuus

Kansa puhui ja valitsi Tarja Halosen toiselle kaudelle tasavallan presidentiksi. Yllättävänkin tiukaksi mennyt vaali keskusteluttanee kuitenkin politiikan kulisseissa vielä pitkään. SDP:n riveissä voidaan luonnollisesti iloita vaalivoitosta, mutta samaan aikaan on syytä melkoiseen itsetutkiskeluun aiheesta miten virassaan ylivoimaisen suosittu presidentti joutui näin tiukoille ja mitä johtopäätöksiä tuloksesta on syytä vetää. Eräs niistä on varmasti se, että Halosen kampanjaa luonnehtinut varovaisuus ja "kieli keskellä suuta" -linja ei tule käymään päinsä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Niinistön nousu vahvaksi haastajaksi hyvän kampanjan avulla on varmasti huomattu muissakin puolueissa.

Mielenkiintoista on nähdä, kuinka syvät naarmut vaalikampanja sekä Keskustan ja Kokoomuksen näkyvimpien hahmojen vaalienaikainen halailu on punamultaan jättänyt. SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma ehti jo varoitella laajasta porvariyhteistyöstä, kun taas ulkoministeri Tuomioja vakuutteli nettisivuillaan hallitusyhteistyön jatkuvan samoilla varmoilla raiteilla kuin tähänkin asti. Jonkinlaista keskustelua kuitenkin syntynee, eikä luottamusilmapiiri hallituksen sisällä varmasti tästä parane. Hallitusohjelman toteutumisen kannalta tilanne on kaksijakoinen, toisaalta suurin osa ohjelmasta on jo toteutunut, toisaalta ehkä koko vaalikauden tärkein hanke; kunta- ja palvelurakenneuudistus, on vielä pahasti kesken. Eripura uudistuksen suunnasta saattaa pahimmillaan uhata koko elintärkeää hanketta.

Tulevia hallituspohjia on turha rakennella tilanteessa, jossa vaaleihin on toista vuotta aikaa. Tietynlaista asemiin ajoa voidaan kuitenkin jo havaita. SDP ja Kokoomus olivat ne puolueet, jotka kiistatta hyötyivät presidentinvaalien aiheuttamasta tilanteesta Keskustan jäädessä sivuun. Oppositiopuolueena ja hyvän vaalimenestyksen siivittämänä Kokoomus tulee muodostamaan poliittisen jännitteen toisen navan eduskuntavaalien alla. Kumpi nykyisistä hallituspuolueista lähtee vahvemmin tähän haasteeseen vastaamaan, vahvistaa omia asemiaan. Vuonna 2007 ei kukaan halua neljän vuoden takaisen Ville Itälän osaa.

Kolumni julkaistu Kaarina-lehdessä 8.2. 2006

1 kommentti:

antton kirjoitti...

tre!

treveiset viety torevi.

Tiedä sitten mitä mieltä kirjoituksesi aiheesta olisi oltava.

Suomeen tarvitaan uusi arvoliberaalien ja ympäristötietoisten eettis-eurooppahenkisten oikeistovasemmistolaisten puolue - AY-EO.