tiistaina, heinäkuuta 25, 2006

Oi maamme Suomi

Matkoilla on mukavaa, mutta muutamaa asiaa Suomessa alkaa lyhyenkin poissaolon jalkeen arvostaa. Useimmiten ne liittyvat kaytannon asioihin ja niiden hoitamiseen. Ohessa muutamia makupaloja taman matkan varrelta.

1. Juomakelpoinen vesijohtovesi: Luxemburg voi olla maailman rikkain maa ja kaupunki kuuleman mukaan suorastaan piehtaroi varoissa, mutta jostain syysta vesijohtovetta ei saada sellaiseksi, etta sita tekisi mieli juoda. Tama johtaa ymparistoa ja selkaa rasittavaan pulloveden kantamiseen harvalukuisista kaupoista kolmenkymmenen asteen helteessa. Vaikkei vesi paljoa maksakaan, tarkoittaa sen lahes jokapaivainen laivaaminen lahikaupasta (jalkamies ei montaa tonkkaa kerralla kanna) myos jonkinasteista rahanmenoa.

2. Ikkunat, joista ei veda: Kesalla tama ei juurikaan ole ongelma, mutta paikkakunnalla myos talvisaikaan vierailleena jaksaa kehno rakentaminen aina allistyttaa. Jos Suomessa talvi yllattaa autoilijat joka vuosi, taalla sateen ja tuulen ilmestyminen vaikuttaa olevan yhta kasittamaton tapahtuma rakentajille tai talojen isannoitsijoille. Tama ei luonnollisesti ole kaikkien asuntojen ongelma, mutta kauniit julkisivut ja tunnelmalliset arkkitehtuuriset ratkaisut eivat aina takaa erityisen mukavia elinoloja seinien sisapuolella.

3. Astiakaapit: Astiakaappi on Nobelin arvoinen innovaatio. Taalla niita ei ole, joka johtaa tiskatessa pohdiskeluun kahden vaihtoehdon valilla. Joko a) kasataan lautaset ja lasit ympari tiskipoytaa kuivumaan, jonka jalkeen koko asunto nayttaa lahinna basaarilta, tai b) "kuivataan" astiat tiskirattiin, joita pitaa joko olla useita tai sitten se ainoa nayttaa joltain, jolla et halua koskettaa esineita joita kaytat muuhunkin kuin jateoljyjen siirtamiseen paikasta toiseen. Voi kuinka kateva keittiovarustuksen osa onkaan kaappi, jonne astiat nostetaan katevasti kuivumaan omia aikojaan, pois silmista.

4. Toimivat lukkojarjestelmat: Kun on yksi avain talon ulko-oveen, ja toinen avain omaan ulko-oveen, ja parhaassa tapauksessa viela kellarivarastoon, ja turvalukkoon, niin arrapaita alkaa irrota konytessa ostosten (ks. kohta 5) kanssa ahdasta portaikkoa pitkin kerroksiin. Kun nama avaimet viela ovat ulkomuodoltaan toistensa kanssa taysin identtisia (tama ongelma voisi toki olla autettavissa omalla askartelulla) ja kun lukkojarjestelmat kaantyilevat kaikkialla eri suuntiin, kuluu tahan yksinkertaiseen toimenpiteeseen, siirtymiseen jalkakaytavalta sisalle asuntoon, kasittamattomia maaria aikaa ja vaivaa.

5. Kunnolliset ostoskassit: Luxemburgilaiset muovikassit ovat naurettavia hedelmapusseja, joihin voi katevasti pakata n. kolme kevytta esinetta. Tama tarkoittaa kaytannossa sita, etta mikali reppu on jaanyt kotiin (paikallisilla ei jostain syysta nae koskaan selkareppuja), niin hiemankin suuremmat ruokaostokset vaativat noin viittatoista pikkupussia, joiden kanssa sitten taiteillaan. Viela ottaen huomioon kohdan 4 edellyttamat sisaanpaasymanooverit, ovat katastrofin ainekset koossa. Paperikasseja ei ainakaan omasta lahikaupastani edes saa.

6. Kaytannolliset peseytymistilat asunnoissa: Ei ole kerta eika kaksi, kun jonkinlaisessa istuma-ammeessa peseytymista yrittaessa irtoaa napakka perkele. Takalaisessa majapaikassani on sentaan suihku, mutta jonka varustukseen kuuluu takapajuinen hanajarjestelma, josta sopivanlampoisen veden loytaminen on tarkkaa kuuman ja kylman hanan vaantamisen yhteispelia. Valtakunta portaattomasta veden lammon saantelysta.

Summa summarum: olkoonkin, etta valilla on kylmaa ja rantaa sataa vaakasuoraan, kaytannon arjen helpottamisessa Suomi kuuluu Euroopan eliittiin.

7 kommenttia:

Veera kirjoitti...

Maailma on pullollaan pienenpieniä, mutta merkitykseltään ah! niin suuria käytännön kikkoja, joita oppii matkaillessa arvostamaan kummasti.
Esimerkiksi ulospäin aukeavat vessanovet. Kun mukana on muumimammamallinen käsilaukku, johon mahtuu puoli maailmaa, on erityisen kätevää, kun ei tarvitse nousta pöntön päälle seisomaan päästäkseen vessasta ulos.
Englanissa, tuossa erillisten kylmä- ja kuumavesihanojen (eri puolille allasta sijoitettuna, tottakai!) luvatussa maassa olen törmännyt sellaiseenkin ihmetykseen, että molemmanlämpöiset vedet tulevat kyllä samasta hanasta, mutta kuuma putken oikealta ja kylmä vasemmalta puolelta. Siinä saa käsiään vispata melko rivakkaa tahtia, ettei polta tai jäädytä itseään.
Vaan oi sitä ilonkiljahdusten määrää, kun viime sunnuntaina erinäisten enemmän ja vähemmän mielenkiintoisten espanjalaisseikkailujen jälkeen Brysselin lentokentältä löytyi Oraksen automaattihana, josta tulee vain sopivanlämpöistä vettä sekä ulospäin aukeavat ovet!
Matkustaminen avartaa.

Mustakallio Pete kirjoitti...

Itse arvostan Suomessa yhä eniten sitä, että _kunnollisten_ mukavasti istuttavien vessanpönttöjen esiintymistiheys on täällä huippuluokkaa.

Jaana Leppäkorpi kirjoitti...

Niinpä niin Suomessa asutaan ahtaammin kuin muualla Euroopassa, mutta asunnon ovat paremmin varusteltuja (enkä tarkoita vain astiakaappia tai kunnollisia lukkojärjestelmiä) kuin muualla. Ja jos näistä kahdesta pitää valita niin pientä tyytyväisyyttä tunnen kun katelen omassakin asunnossa ympärilleni. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asumisväljyyttä pitäisi lisätä. Se on meillä tärkein laatukysymys.

Katri Söder kirjoitti...

Palattuani juuri Japanista olen myös sitä mieltä, että Suomessa asuminen on ihan näppärää. Kuulin, että Japanissa kieli on niin monimutkaista, että yläasteen lopettavat eivät vielä pysty lukemaan sanomalehteä. No, se ei tietysti tursitia rassannut yhtä paljon kuin esimerkiksi vessanpönttöjen puuttuminen. Jos paikka oli edistyksellinen ja siellä oli pönttö, se muistutti enemmän avaruusalusta kuin pönttöä. Yhdestä napista voi säätää istuimen lämpötilan, toisesta huuhteluäänen volyymin, kolmannesta sai erilaisia kylmiä ja kuumia suihkuja eri suunnista ja yksi nappi aiheutti sellaisen metakan, ettei ulkopuolinen voinut kuulla muita vessakäynnin mahdollisesti aiheuttamia ääniä. Käy siinä sitten vessassa...

Jaana Leppäkorpi kirjoitti...

WC-pönttöjen anatomiaan olemme mekin kiinnittäneet erityistä huomiota viime aikoina. Olimme vähän aikaa sitten risteilyllä ja laivoissa ja junissahan vessat ovat tunnetusti aika kamalia tai ainakin äänekkäitä. Aikuinen sen vielä kestää, mutta oli siinä suostuttelemista, että sain meidän pojan Väinön pytylle.

Tänäänkin kun käytiin Peten työpaikassa ja piti käydä vessassa, poika ensiksi tarkisti millainen se pytty on ennen kuin pissasi. Onneksi kotona on sellainen pytty, että siinä kelpaa käydä ilman rohkaisuakin!

Viljaa kirjoitti...

Hehee, mainio aihe!
Muovipussit ja etenkin kauppojen ostosten pakkaamis -laarit ovat jännä asia. Onko parempi, että asiakas lappaa ostoksensa suoraan pusseihin myyjän niitä käsitellessä -ja maksaessa kaikki on pakattu (jos on) kuin että maksamisen jälkeen pakataan. Kallistun jälkimmäiseen, koska pienen pienet pakkauslaarit ovat toudella epäkäytännöllisiä. Heh, vuodatusta..

Veeran mainitsema Brysselin lentokentän hyvä hana on sinänsä aika poikkeus, koska muualle Belgiaan mentäessä eivät ne hanasysteemit niin hyviä enää oikein olekaan. Ehkä kummallisimpia (ja karmeimpia)vessoja ikinä juuri siellä nähneenä..!

Henry kirjoitti...

Parasta Suomessa, yleisemmällä tasolla siis, on maahanmuuttajien vähyys. Tämä näkyy esimerkiksi koululuokkien rauhallisuutena ja hyvänä oppimisympäristönä verrattuna vaikkapa Ruotsin maahanmuuttajaenemmistöisiin kouluihin.
Suomi on pysynyt kauniina ja turvallisena, kunniakkaalla tavalla tylsänä maana, johon on aina mukava palata. Valitettavasti löytyy tahoja, niin oikealta kuin vasemmaltakin, jotka haluavat rikkoa sen, mikä toimii.