Terveisia Luxemburgista. Vietan kesaani parin viikon ajan tassa alle puolen miljoonan asukkaan maailman vauraimmaksi valtioksi kutsutussa suuriruhtinaskunnassa, jossa vaimoni on viela toistaiseksi toissa. Vaikka inhimillinen mittakaava onkin pieni, jopa 77 000 asukkaan paakaupungissa, on Luxemburg monella tapaa merkittava valtio niin poliittisesti kuin ennen kaikkea taloudellisesti.Luxemburgin itsenaisyys suurvaltojen valissa on pieni ihme. Luxemburg oli merkittava linnoituskaupunki jo keskiajalla, taalta olivat kotoisin monet eurooppalaiset hallitsijaperheet. Nyky-Luxemburgin syntyhistoria voidaan jaljittaa 1800-luvun alkuun ja Wienin kongressiin, jossa katsottiin olevan tarpeellista luoda puskurivyohyke Ranskan ymparille. Tahan tarkoitukseen, ja Preussille tarkean Reininmaan suojelemiseksi muodostettiin itsenainen Luxemburg. Pienena maana Luxemburgissa on aina ymmarretty eurooppalaisen integraation tarkeys. Maa on jarjestelmallisesti, muutamia myohemmin esiteltavia poikkeuksia lukuunottamatta, pyrkinyt syvempaan ja pitemmalle menevaan integraatioon. Pienesta vaestostaan huolimatta perustajajaseniin kuulunut Luxemburg on nauttinut huomattavasta vaikutusvallasta unionissa.
Luxemburgin sisapolitiikkaa leimaa huomattava vakaus ja konsensushakuisuus. Suurin puolue on kaytannollisesti katsoen koko maan modernin historian ajan ollut keskustaoikeistolainen CSV. Se on osallistunut kaikkiin hallituksiin yhta kautta lukuunottamatta vuodesta 1919 lahtien. Kumppaninaan silla on ollut poliittisista suhdanteista riippuen joko oikean laidan Demokraattinen Puolue DP tai sosialidemokraattinen LSAP. LSAP palasi hallitukseen viiden vuoden oppositiokauden jalkeen vuonna 2004 lisaten kannatustaan ensimmaista kertaa kymmeniin vuosiin. Luxemburgin suuriruhtinaalla on moniin muihin eurooppalaisiin kuninkaallisiin verrattavissa oleva seremoniallinen rooli.Luxemburgin vaestosta lahes 40% on ulkomaalaisia. Joka kolmas heista on alunperin kotoisin Portugalista. Tata on vaikea olla huomaamatta kaduilla, lukuisia autoja ja ikkunoita koristavat MM-kisojen ajalta jaaneet Portugalin liput, viirit ja huivit. Rajan yli Ranskasta ja Saksasta pendeloi myos huomattava maara vakea, joka kolmas Luxemburgissa tyoskenteleva ajaa illaksi kotiin naapurimaan puolelle. Tyottomyys on pysynyt kitkatyottomyyden luvuissa nopeahkosta vaestonkasvusta ja ulkomaalaisvaeston paisumisesta huolimatta tyomarkkinoiden toimiessa tehokkaasti.
Ennen teollista vallankumousta luonnonolosuhteiltaan hammastyttavan kaunis ja monipuolinen Luxemburg oli varsin koyha maatalousmaa. Tuotantomenetelmien paraneminen johti ensi alkuun merkittavan terasteollisuuden syntymiseen, josta on jalkia vielakin mm. terasyhtioiden omistuksen muodossa. Nyky-Luxemburgin vauraus tulee kuitenkin ennen kaikkea rahoitustoiminnasta. Tama on johtanut ennennakemattomaan elintason nousuun; Luxemburgin BKT asukasta kohti, vaikka luonnollisesti kuvaakin todellista elintasoa varsin huonosti, on lahes kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja kulkee kaukana mm. USA:n ja Norjan edella.
Luxemburgilainen yhteiskunta on esimerkinomaisesti rakentanut osaamiseen perustuvaa palvelusektoria, jonka lisaarvontuotantokyky on valtava. Luxemburg ei ole vain yksityishenkiloihin keskittyvan pankkitoiminnan keskus, vaan se on talla hetkella Euroopan johtava valtio myos investointirahastojen hoidossa. Taman lisaksi maassa toimii merkittava vakuutussektori. Luxemburgiin on kertynyt valtaisa maara osaamispotentiaalia niin omien kansalaisten kuin muualta tulleiden muodossa, jonka avulla maan voidaan katsoa parjaavan myos tulevaisuudessa kilpailun kiristyessa. Merkittava on myos EU:n instituutioiden panos tyollisyydessa. Luxemburgissa toimii huomattava maara mm. komission henkilokuntaa seka EY-tuomioistuin.Osasyyna vaurauden kasaantumiseen on kuitenkin ollut myos vahemman kunnioitusta ja arvostusta herattava toiminta. Luxemburg on ollut -ja on edelleen- veroparatiisi. Maa ei itsessaan tarjoa joidenkin veroparatiisien tapaan erityisen alhaista verotusta alueellaan toimiville yrityksille, vaan Luxemburgiin rikollista rahaa houkuttelee ennen kaikkea maan erittain vahva pankkisalaisuuslainsaadanto, jonka vuoksi muiden maiden veroviranomaisten on ollut mahdotonta saada tarvitsemiaan tietoja talousrikollisiksi epailtyjen henkiloiden tileista.
Luxemburg kuului maihin, jotka pitkaan jarruttivat EU:n tietojenvaihtoon velvoittavan saastodirektiivin voimaantuloa. Saastodirektiivi koskee tietojenvaihtoa, jolla mahdollistetaan luonnollisten henkiloiden korkotulojen verottaminen asuinjasenvaltiossa. Direktiivin tavoite on, että EU-alueella rajat ylittavat yksityishenkiloiden korot voidaan tietojenvaihdon avulla verottaa asuinjasenvaltiossa. Syyna taman avoimuutta edistavan uudistuksen jarruttamiseen oli ennen kaikkea pelko varojen katoamisesta maasta.
Suomen Attac on kiinnittanyt huomiota myos ns. etavalittajaongelmaan. Nama ulkomailta toimivat, usein Luxemburgiin rekisteroityneet valittajat aiheuttavat ongelmia porssikaupan puolella. Tutkija Matti Ylosen mukaan nama valittajat jattavat saannonmukaisesti heilta vaaditut vuosi-ilmoitukset tekematta jolloin sijoittajien henkilollisyys jaa pimentoon. Sanktioiden puutteessa nain voidaan tehda. Tata kautta mahdollistuu suomalaisten Helsingin porssissa tekema kauppa ilman verottajan valiinpaasya tai epailyksia sisapiiritiedon vaarinkaytosta.
Luxemburg tulee luultavasti myos jatkossa kohtaamaan entista suurempaa painetta veroparatiisinomaisten kaytantojensa johdosta, joiden avulla myos terroristijarjestoiksi luokitellut organisaatiot voivat hoitaa rahaliikennettaan. Muita maata kohtaavia haasteita on erityisesti elakejarjestelman kestavyys. Luxemburg kohtaa samat vaeston ikaantymiseen liittyvat haasteet kuin muutkin Euroopan maat.
Lomanviettajalle Luxemburg tarjoaa ennen kaikkea rauhaa. Pienen kaupungin elamanmeno ei jazzfestivaaleja lukuunottamatta kiihdy erityisen hektiseksi. Kuka tannepain maailmaa eksyykin, voin lampimasti suositella terassihetkea Grundissa tai kavelya kaupungin vanhoilla muureilla. Eksotiikkaa kaipaaville kuitenkin tiedoksi, paikalliset oluet muistuttavat huomattavissa maarin kotimaisia lagereita. Kuumana paivana kuitenkin aivan oivallisia.
Tekstit
5 kommenttia:
Aika häikäilemätönkin veroparatiisi, ainakin ollut. Aggressiivisia kikkoja.
Ja tuosta rahoitussektorista ja BKT:sta: onkohan LUX:in virallisissa luvuissa EIB mukana (n. 50mrd e investointisopimuksia / vuosi) Nimittäin jos on niin se - EU:n rahoitusinstituutiona - vääristää merkittävästi vertailukuvaa muihin maihin.
Ja jos veroasiat ei etene niin EU:han voisi kannustimena pohtia muitakin sijaintipaikkoja EIB:lle, esimerkiksi Alankomaissa löytyisi varmasti myös kiinnostusta majoittaa talo.
Hei Esa!
Tulipa siellä itsekin käväistyä viime kuussa. Jep, oikein mainio kohde, näppärä junamatka suunnasta jos toisesta.
Mir wölle bleiwe wat mir sin!
-Vilja A.
”Säästödirektiivi koskee tietojenvaihtoa, jolla mahdollistetaan luonnollisten henkilöiden korkotulojen verottaminen asuinjäsenvaltiossa”
Määrittely EUn säästödirektiivistä on puutteellinen. Kaikki EU valtiot paitsi Belgia, Itävalta ja Luxemburg luovuttavat tietoja keskenään. Belgian, Itävallan ja Luxemburgin kohdalla on poikkeussääntö:
1. Luonnollinen henkilö voi säilyttää pankkisalaisuuden, jolloin pankki pidättää lähdeveron (15%) jonka se tilittää viranomaisille, näin asiakkaan yksityisyyden suoja säilyy ennallaan. Direktiivinen määräämä lähdevero nousee asteittain siten, että se on vuonna 2011 35%.
2. Luonnollinen henkilö voi allekirjoittaa ns. disclosure agreement luvan, jossa hän luovuttaa tietonsa, koskien hänen varojaan.
Yllämainituista vaihtoehdoista johtuen Luxemburgin kohdalla EU:n säästödirektiivi EI velvoita tiedonvaihtoon.
Veroparatiisi käsitys ei ole niin yksinkertainen. Harvan henkilön mielessä 15% lähdevero tuo mieleen veroparatiisin, ottaen huomioon, että vero on 5 vuoden päästä 35%, kun se on Suomessa 28%, niin onko Suomi veroparatiisi vuonna 2011?
Väite että Luxemburg houkuttelee rikollista rahaa on kaukana tämän päivän todellisuudesta. Luxemburg on edelläkävijä rikollisen rahan liikkeiden estäjänä. Mikäli verrataan Suomea ja Luxemburgia, niin rikollisen kannalta rahanliikuttaminen ja pesu onnistuu huomattavasti helpommin Suomessa kuin Luxemburgissa. Syitä tähän on useita:
- Suomessa pankki on periaatteessa velvollinen avaamaan pankkitilin luonnolliselle henkilölle, joka omaa Suomalaisen sosiaaliturvatunnuksen. Sen sijaan Luxemburgissa vaatimus on, että pankki täyttää ns. Know Your Client (KYC) kriteerit. Pankki selvittää tilinavaajan taustat ja rahan-alkuperän tarkasti. Tilejä ei avata, eikä rahaa oteta vastaan, mikäli potentiaalisen asiakkaan taustoissa tai rahan alkuperässä on jotain epäilyttävää.
- Luxemburgissa pankit pyrkivät estämään rikollisen rahantulon ennen kuin se on pankkijärjestelmän sisällä. Suomessa ei ole vastaavia toimivia toimenpiteitä.
- Luxemburgissa pankeissa on lukuisia sisäisiä tarkastuksen menetelmiä, joiden avulla epäilyttävät rahaliikkeet huomataan nopeasti ja niihin voidaan reagoida välittömästi. Suomessa on myös toimenpiteitä, mutta niiden toimeenpanemin on hidasta.
- Suomessa resurssit valvontaan ovat erittäin heikot, sekä pankkien sisältä, että RATA:n puolelta. Luxemburgissa sen sijaan panostetaan koko ajan ns. compliance ja control toimintaan. Verrattuna Suomalaisiin pankkeihin Luxemburgilainen tarkistustoiminta on huomattavasti suurempaa. Tämä ilmenee mm. Luxemburgilaisten pankkien rekrytointi toiminnassa, suurin osa avoimista paikoista ovat sisäisen tarkastuksen tehtävissä.
- Suomessa ei panosteta rikollisen rahan estämisen koulutukseen läheskään tarpeeksi. Sen sijaan Luxemburgissa panostetaan tähän toimintaan huomattavia resursseja.
”Luxemburg tulee luultavasti myös jatkossa kohtaamaan entistä suurempaa painetta veroparatiisinomaisten käytäntöjensä johdosta, joiden avulla myös terroristijärjestöiksi luokitellut organisaatiot voivat hoitaa rahaliikennettään”
Luxemburgissa ei missään vaiheessa, eikä missään tilanteessa sallita terroristijärjestöiksi luokiteltujen järjestöjen toimia pankkien kautta. Epäilykin terrorismin rahoituksesta johtaa välittömiin toimenpiteisiin pankilta ja paikallisten viranomaisten taholta.
On syytä muistaa, että Luxemburgilaisia pankkeja valvoo tarkasti paikalliset viranomaiset. Pankkisalaisuuden rikkominen ulkomaalaisten toimesta on tunnetusti Luxemburgissa vaikeata, mutta väite, että se on ’mahdotonta’ rikkoa ei pidä paikkaansa. Luxemburgissa on useasti luovuttu pankkisalaisuudesta, toisen maan pyynnöstä, jos kyseessä on ollut mahdollinen rikollinen toiminta.
Useat ’avoimen’ tiedonannon puolestapuhujat perustelevat pankkisalaisuuden purkamista mm. Terrorismin ja rikollisen rahan estämisellä. Tämä on ollut myös USA:n hallituksen kanta syyskuu 11 jälkeen. Meidän Eurooppalaisten tulee suhtautua erittäin varauksellisesti siihen ajatukseen, että ottaisimme mallia GWB:n toimintatavoista. Tällainen ajattelumalli johtaa siihen, että ”jos et ole tehnyt mitään väärin niin sinulla ei ole mitään pelättävää”.
Tästä toiminnasta on esimerkkinä pari kuukautta sitten paljastuneet USA:n viranomaisten salaiset urkinnat kansainvälisiin tilisiirtoihin. Perustelu silloinkin oli, että lainkuuliaisilla kansalaisilla ei ole mitään pelättävää, viranomaiset kuulemma tutkivat silloin terrorismia. Onko todellakin näin että USA:n valtion taholta tehdyt urkinnat Eurooppalaisten ja muiden maiden kansalaisten tilisiirtoja kohtaan oli oikeutettua? Kyseessähän oli USA:n viranomaisten mukaan terrorismin estäminen.
Urkinta ihmisten pankkitoimintaan luonnollisesti herättää kysymyksen kansalaisten oikeusturvasta. Miten esim. Suomen kansalainen voi valvoa omia oikeuksiaan, ja miten hän voi puolustaa itseään? Otetaan kuvitteellinen esimerkki: Bulgarian viranomaiset pyytävät pankkitietoja Suomalaisesta henkilöstä. Eikö ole täysin perusteltua kysyä, että miten Bulgarian viranomaiset toimivat tietojen kanssa, kun ne ovat heidän hallussaan. Miten yksittäinen kansalainen voi puolustaa itseään maarajojen yli, kun häntä on vastassa toisen maan viranomaiset?
Tästä tuli nyt erittäin pitkä vastaus, mutta aihe on monimutkainen ja siihen liittyy useita erilaisia asioita joita tulisi ottaa huomioon.
Suurin syy väärinkäsityksiin liittyen Luxemburgiin ja sen pankkitoimintaan on tietämättömyys. Koska toiminta on salaista, julkista tietoa on vähän, tämä tekee Luxemburgista helpon poliittisen kohteen. ”Jos joku on salaista niin silloinhan siinä on oltava jotain mätää”
Suurimpia huolia EU:n sisällä, pankki-alan kannalta, on rikollinen raha. Kaikkeen laajamittaisempaan rikolliseen toimintaan liittyy rahanpesu. Rahanpesua vastaan taistelemalla voimme vaikuttaa huumekauppaan, asekauppaan ja ihmiskauppaan. On erittäin huolestuttavaa jos yksi niistä maista, joka on todellinen edelläkävijä rikollisenrahan liikkeiden estäjänä, maa joilta kakkien EU:n valtioiden olisi syytä oppia, saa jatkuvaa negatiivista kritiikkiä. Siitä hyötyvät rikolliset ja terroristit.
Kiitos Jukalle valistavasta vastineesta. Luxembourgin maine veroparatiisina ei kuitenkaan perustu veroprosentteihin, vaan verotuskäytäntöihin. OECD:nkin määrittelemää 'haitallista verokilpailua' on nimenomaan tiettyjen alojen, yritysten tai tietyntyyppisten henkilöiden verotuksellinen suosiminen ja tätä kautta houkuttelu maahan. Eli verotus ei ole tasapuolista eri elinkeinojen kesken.
Tietysti ALV:ssa suositaan monissa muissakin maissa esim. painotuotteita tai palvelualoja, mutta Luxembourgin räätälöidyt veroedut rahoitusalan yrityksille ovat kuitenkin OECD:n ja EU:n hampaissa kilpailuolosuhteita vääristävinä. Asiasta oheinen linkki jos se toimii.
http://www.investorsoffshore.com/asp/story/storyinv.asp?storyname=24290
Ville. Ehdotuksesi EIB:n muuttamisesta Alankomaihin oli varsin mielenkiintoinen. Mikäli haluamme Luxemburgin laittaa kuriin, niin kaikin mokomin pistetään Eurooppalaisten veronmaksajien piikkiin muutto. Mutta Alankomaihin?
- Alankomaat on tunnettu erittäin kalliista transaktio- ja hoitokuluista rahoitusalalla. Siinä missä esim. Luxemburgissa tai vaikkapa Suomessa kustannukset ovat 1% luokkaa otetaan Hollannissa helposti 5%.
- Linkittämä artikkelisi liittyen Luxemburgilaisiin holdingyhtiöihin oli mielenkiintoinen, kiitos siitä. Oletan, että vastustat ns. holding yhtiöiden veroetuja. Täysin perusteltu näkemys ja olen kanssasi samaa mieltä. On hyvä, että näitä porsaanreikiä suljetaan. Tästä syystä ihmettelenkin ehdotustasi EIB:n siirrosta Alankomaihin. Alankomaat ovat nimenomaan kuuluisia holding yhtiöidensä (Dutch Holding Company) verohyödyistä.
Lähetä kommentti