Lahi-idan jalleen kiristynyt konflikti osoittaa, ettei alueella vuosikymmenia tehdyista virheista naemma opita mitaan. Vakivalta on aina ennenkin synnyttanyt alueella lisaa vakivaltaa ja levottomuutta, on vaikea nahda miten tama kerta muuttaisi asiaintilan toiseksi.Konfliktin aloittanut israelilaissotilaiden kaappaus oli luonnollisesti tuomittava teko, kuten myos sotilaallisesti vahvistuneen Hizbollahin raketti-iskut. Jonkinasteinen reaktio Israelin puolelta oli odotettu. Voimankayton aste, jossa sadat siviilit ovat saaneet surmansa, tuli kuitenkin yllatyksena eika sita voida pitaa oikeutettuna. On myos vaikea ymmartaa iskujen summittaiselta vaikuttavaa kohdistamista libanonilaisiin siviilikohteisiin ja perusinfrastruktuuriin kuten teihin ja muihin liikennesolmuihin. Selitykseksi on tarjottu, etta talla tavalla kyetaan estamaan siepattujen israelilaissotilaiden kuljettaminen pohjoiseen ja mahdollisesti Syyrian puolelle, mutta tama ei kuulosta erityisen uskottavalta.
Libanonin hallitus ja tavalliset libanonilaiset ovat ahkeroineet useita vuosia rakentaakseen maataan vuonna 1990 paattyneen viisitoistavuotisen sisallissodan jalkeen. Monet allekirjoittaneen ikaiset muistavat Libanonin paakaupungin Beirutin lapsuuden uutisista kappaleiksi pommitettuna aavekaupunkina. Tata ennen, ja jalleen 2000-luvun puolella Beirut oli tunnetumpi Lahi-idan Pariisina, jota luonnehtivat leveat puistokadut seka vilkas seura- ja elinkeinoelama. Vuosien tyon jalkeen turistit ja investoijat olivat viime vuosina jalleen palanneet Beirutiin. Nyt pommitukset tekevat jalleen kaikkea uurastusta tyhjaksi. On syyta kysya, palveleeko tamankaltainen toiminta Israelin pitkan tahtaimen turvallisuutta alueella? Itse en tahan usko.
Kuvassa israelilainen haupitsi, kuvalahde Wikipedia
Tekstit
3 kommenttia:
Ei tässä tilanteessa taida olla kuin surkimuksia ja epäonnistujia. Eikö ole nimittäin niinkin, että Israel on jätetty "yksin" Syyrian varustaman Hizbollahin kanssa? YK sai hoidettua aikanaan rauhan Libanoniin, mutta Hizbollahin toimintaa ei ole pystytty tukahduttamaan.
Syyria ja Israel käyvät Etelä-Libanonissa vaarallista varjonyrkkeilyä. Alueelle tarvitaan pikaisesti kansainväliset rauhanturvajoukot ja YK olisi -ainakin periaatteessa-paras ratkaisu.
Voittajia ei ole, mihin ikinä tapahtumat sitten johtavatkin. Jos libanonilaiset nyt pitkälti joutuvat sijaiskärsijöiksi, tuskin Israelinkaan väestö ensi sijassa sodasta haaveili äänestäessään kadiman ja työväenpuolueen valtaan.
Minusta näyttää siltä, että tämän katastrofin yksi tekijä oli USA:n ja EU:n päätös Hamasin eristämisestä. On jotenkin surkeaa, että maat, jotka elämöivät demokratiasta, eivät kunnioita demokraattisten vaalien tulosta. Hamasin johtamalle hallitukselle ei annettu lainkaan aikaa tai mahdollisuuksia uudistaa linjaansa vaan se ajettiin täysin nurkkaan.
Sota on aina hyvä tapa pitää omat linjat kasassa - kuten Israelissakin hyvin tiedetään.
Lähetä kommentti