maanantaina, heinäkuuta 03, 2006

Turun kauppakorkeakoulu ja yliopisto yhdistettävä

Turun seutu tarvitsee entistä enemmän elinvoimaisia yrityksiä erityisesti korkean osaamisen alueille. Tällä hetkellä kaupunki ei ole kyennyt luomaan vastaavaa taloudellista menestystarinaa kuin Oulu tai Tampere, joissa tietoteknologinen klusteri on huomattavan voimakas. Näin on käynyt siitä huolimatta, että Turussa toimii kolme yliopistoa ja Suomen suurimpiin kuuluva ammattikorkeakoulu. Turun seudulla ei korkeakouluja olekaan toistaiseksi kyetty hyödyntämään täysimääräisesti aluekehityksen vetureina.

Ongelmia on myös koko suomalaisella korkeakoulukentällä. Oppilaitosverkko on pirstaleinen ja kärsii tehottomuudesta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lukumäärä on liian suuri, jotta laadukas tutkimus viiden miljoonan ihmisen maassa olisi mahdollista kaikkialla. Aluekehityksen kannalta on luonnollisesti järkevää, että meillä on vahvasti profiloituneita korkeakouluja eri puolilla maata. Liiallinen hajautuneisuus kuitenkin tarkoittaa voimavarojen valumista seinien ylläpitoon eikä opetukseen ja tutkimukseen. Keskittämistä ja resurssien kokoamista tarvitaan.

Kun seinistä siirrytään toimintaan, on luontevinta aloittaa pienten yksialayliopistojen liittämisestä osaksi samalla paikkakunnalla toimivia suurempia monialayliopistoja, joko tiedekuntina tai muunlaisina yksiköinä. Turun kauppakorkeakoulu tarjoaa tästä hyvän esimerkin. Opetusministeriö julkaisi 8.3.2006 muistion, jossa pohdittiin Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhdistämistä. Ammatti-identiteetistään huolestuneet toki torjuivat esitykset yksikäteen kovan kohun saattelemana, ikävä kyllä liikoja miettimättä.

Kauppakorkeakoulun olemassaolo erillisenä yksikkönä yliopistosta on monella tapaa perusteetonta. Kampukset ovat yhteisiä ja TuKKK:n opiskelijamäärä on verrattain pieni. Yhdistäminen vahvistaisi alueen johtavaa korkeakoulua turvaten laadukkaan ja monipuolisen yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuudessakin. Vahvempi yliopisto olisi houkuttelevampi kumppani kansainvälisessä yhteistyössä, jonka painoarvo ja merkitys kasvaa jatkuvasti. Tätä kautta voidaan kehittää innovaatioympäristöä ja lisätä elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia. Myös kauppakorkeakoulun kannalta yhdistymisellä olisi etuja. Pienenä korkeakouluna TuKKK ei ole kyennyt luomaan erityisen vahvaa profiilia, sen sijaan vahvan ja kookkaan yliopiston tiedekuntana tai erillislaitoksena sen painoarvo pikemminkin nousisi kuin vähenisi. Erityisen merkittävä tämä vaikutus olisi kansainvälisessä toiminnassa.

Yksialayliopistojen yhdistämiset yhdessä filiaalien aseman uudelleentarkastelun kanssa ovat keskeisiä yliopistojen rakenteellisen kehittämisen kannalta. Huoltosuhteen heikentyessä on elintärkeää kyetä ottamaan koneestamme enemmän kierroksia irti, muuten hyvinvointijärjestelmämme ei kestä. Parhaiten tämä onnistuu siirtämällä resursseja entistä tehokkaammasta ja linjakkaammasta hallinnosta etulinjan palveluihin. Tästä on kyse niin kuntarakenneuudistuksessa kuin korkeakoululaitoksessa.

Mielipidekirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 3.7.2006

4 kommenttia:

Petja kirjoitti...

En edes lukenut loppuun, kun pitää jo puuttua.

Itse asiassa noin suoralta käsin minä en kannata samassa kaupungissa olevien oppilaitosten yhdistämistä, sillä se on kannattavaa ainoastaan väläyksenä, jos niin voi sanoa.

Oletko perehtynyt ajatukseen kaupunkikriittisestä massasta?

Eräs sen alakohta on, että kaupungissa on oltava useita korkeakouluja, joitten välillä on rajapintoja, eikä niin että kaupungissa on yksi megakonglomeraattikorkeakoulu.

Kaupungin kehitykselle on parempi, että korkeakoulut tekevät osin samojankin asioita ja kilpailevat resursseista, kuin se että ne muokataan yhden ajatuksen taakse.

Tilanne on kokonaan toinen, jos on korkeakoulu on hyvin vanha tai todella niin suuri, että se synnyttää oman "ilmasto-alueen", mutta niin suuria oppilaitoksia on maailmassa vain muutamia.

Sen sijaan että yhdistetään samassa kaupungissa olevia korkeakouluja, kannatan hajaasutusalueitten korkeakoulujen lopettamista. Kuopion ja Rovaniemen korkeakoulut ja yliopistot voitaisiin lopettaa minun puolestani vaikka tänään puoli kaksitoista ja niitten resurssit voitaisiin sitten antaa vaikka Jyväskylälle ja Vaasalle.

"Aluekehityksen kannalta on luonnollisesti järkevää, että meillä on vahvasti profiloituneita korkeakouluja eri puolilla maata."

Anteeksi nyt vain mutta tuo on nyt poliittisesti korrektia paskanjauhantaa. Aluekehityksen kannalta olisi keskittää kehituys sinne, missä sitä tapahtuu muutoinkin.
Tämä poliittinen jargon, höpöhöpö, alueellisesta oikeidenmukaisuudesta sellaisena että jotakin joutomaita pidetään asuttuna tuottavan Suomen rahoituksella, on läpeensä kepulaista kusetusta.

Oulun seudun menestys on silkkaa siirtomaapolitiikkaan, eräässä vaiheessa sinne kupattiin valtavat määrät valtion tukia, niin teollisuuden, kuin koulutuksenkin tukina, ja tämä tuki, niin kuin koko pohjoisen tuki muutoinkin, oli pohjoisen Suomen siirtomaapolitiikkaa, sen maksoivat etelän asukkaat.

Olen aivan varma, että jos tämä tuki olisi hyödyttänyt enemmän, jos sitä ei olisi jaettu laisinkaan, kuin nyt, Oulussa, vaikka tällä hetkellä Oulun seutu näyttääkin nettomaksajalta tuolla siirtomaaisäntien rupusuomessa.

Aivan samanlaista paskanjauhantaa on nimittää kehitysalueiksi niitä alueita, joissa ei kehitystä tapahdu kuin väkisin, tuettuna ja silloinkin pitää vielä uhkailla "jos ette ala käyttää housuja kun lähdettä kylille, lopetetaan teidän viinakauppa"

Aivan varma olen myös siitä, että jos tuo tuki olisi kaadettu Turun seudulle, se olisi hyödyttänyt Suomea ennemmän kuin nyt Oululle annettu tuki.

Turun eräs ongelma on, että Turku on ollut pitkään edelläkävijä. Näin ollen sen ongelmat taantuvana teollisuus ja väestöltään vanhenevana alueena pääsivät alkuun ennen kuin näitä asioita ymmärrettiin ja ennen kuin oivallettiin että taantuvatkin taajamat, kuten Oulu, voidaan saada kukoistamaan oikealla politiikalla.

Uskon edelleen Turkuun. Turun on mahdollista olla kehittyvä, luova ja kannattava osa Suomea, varsinaista Suomea, mutta siihen tarvitaan oikeaa politiikkaa, kehitysaluepolitiikkaa, sellaista jossa kehitetään aluetta, jolla on mahdollisuudet kehittyä vielä sittenkin, kun tukea ei enää ole ja ilman, että pohjoisen siirtomaa isännät ja kepulien vaalikarjareservaatit vievät joka eurosta pietarinpenninkinsä.

Esa Suominen kirjoitti...

Kehitysalueista, mikäli niillä viitataan syrjäkyliin tai sellaisiin pikku hiljaa ja vähän nopeamminkin tyhjentyviin seutuihin kuten Kainuu, olen hyvin pitkälti samaa mieltä. On vaikea nähdä mikä itseisarvo piilee näiden alueiden tekohengittämisessä. Näillä seuduilla ei ylipäätään asu enää juuri ketään, jonka vuoksi olisi luonnollista antaa niiden tyhjentyä omalla vauhdillaan. Tukea tarvitaan siellä, jossa sillä on mahdollisuuksia, nimensä mukaisesti, tukea kehitystä.

Sen sijaan mitä tulee aluekeskuksiin, näkisin niiden voimistamisen olevan järkevää politiikkaa. Toki voidaan alkaa tällöin puhua aluekeskusten määrästä. Montaa sellaista ei viiden miljoonan ihmisen maahan mahdu. Vaikken alueellistamisintoa ymmärräkään muun kuin valtapolitiikan takia, en näe tarkoituksenmukaisena myöskään sellaista politiikkaa, jossa pyritään keskittämään kaikki toiminnot pk-seudulle ja pariin muuhun kaupunkiin.

Kaavoituspolitiikalla voisi olla halutessamme merkittävä rooli yhdyskuntarakenteen tervehdyttäjänä Suomessa. Maaseudulla asutusta voitaisiin keskittää kirkonkyliin, jotta voitaisiin luoda riittävää väestöpohjaa kunnollisille palveluille, olivat ne sitten kaupallisia tai julkisia. Mikäli joku haluaa väkisin asua keskellä metsää, hänellä olkoon tähän oikeus, muttei kunnan tarvitse näille kaikille hankkia kaikkia mahdollisia palveluitaan muutaman kilometrin säteelle.

Mitä tulee yliopistoihin, näkisin itse järkevänä kehityksen, jossa yksiköitä yhdistetään. Eniten kehitettävää löytyy toki amk-puolelta. Siellä tulisi jatkaa jo nyt alulle pantua kehitystä, jossa hajanaisia yksiköitä kootaan järkeviksi kokonaisuuksiksi suuremmille paikkakunnille. Yliopistopuolella erityisesti filiaalien tilanne on ongelmallinen; Porin yliopistokeskus on hyvä esimerkki paikasta, jossa opiskelijoiden on erinomaisen vaikeaa suorittaa tarkoituksenmukaisia sivuainekokonaisuuksia.

Turku voisi olla huomattavasti paremmassa tilanteessa kuin se on nyt. On korkeakouluja, satamaa, lentokenttää ym. Biotieteisiin satsaaminen kantaa varmasti hedelmää jossain vaiheessa. Ruotsin läheisyyttä ja ruotsinkielistä opetustarjontaa voitaisiin varmasti hyödyntää nykyistäkin paremmin, samaten saaristomatkailu ei ole vielä läheskään sillä tasolla kuin se voisi olla.

Petja kirjoitti...

Juuri tuollaiset filiaalit ovat pelkkää aluepoliittista runkkamista ja eivät edes hidaste, vaan este yliopistojen kunnolliselle toiminnalle.

Yliopistot ja korkeakoulut kun eivät ole ainoastaan tutkintotehtaita, vaan tuottavat paljon muutakin, sen vuoksi on hyvä jos samassa kaupungissa on useampia korkeakouluja ja niitten välinen kilpailun ja synergian tasapaino tuottaa jotakin sellaiseksi, mitä voitaisiin sitten nimittää vaikkap kulttuurilliseksi pääomaksi.

Vierailija kirjoitti...

Tästä Turun edelläkävijyydestä, Turkuahan on pidetty Suomen (keski-) eurooppalaisimpana kaupunkina.

Muistanko oikein aiemmin lukemaani, mutta
Turku on juuri tämän vääristyneen kansainvälistymisen, eli monikulttuurisoitumisen takia julkistaloudeltaan pahemmin rasitettu kuin naapurikuntansa, joille Turku on menettänyt veronmaksajiaan korkeamman veroäyrinsä sekä vähentyneen viihtyisyytensä takia? Turku lienee ainakin asunnoiltaan kalliimpi?

Miksi muuten ÅA:ta ei käsitelty tässä yliopistorationalisoinnissa?