Yhteistyöhön rintamaan käy...

Sopuisasti sujunut budjettiriihi sai syystä kolhun kylkeensä, kun etuuksiensa parannuksia vaille jääneet opiskelijat varastivat shown. Ankanmarssia useiden päivälehtien sivuilla ja tv-kameroiden edessä Suomen hallituksen roolissa harrastanut SYL:n Mikko Koskinen (sd.) jäi varmasti monien mieleen opiskelija-aktiivien järjestäessä mielenilmauksen valtioneuvoston linnan edessä.

Mutta mitä oikeastaan tapahtui? Iltapäivälehdet täyttyivät nopeasti toisiaan syyttelevistä ministereistä, toisia syytettiin ammattitaidottomuudesta, toisia taas "likaisista tempuista". Kulttuuriministerin kohdalla kyseinen toimintatapa alkaa tulla tutuksi, se nimittäin näyttää toistuvan joka vuosi budjettiriihen alla. Lopputulos oli kuitenkin selkeä, tulorajoja ei korotettu, eikä ateriatukeenkaan saatu kompensaatiota. Jälkimmäinen tosin hoidettaneen eduskuntaryhmien taholta kuntoon, ainakin mikäli SDP:n ja Keskustan ryhmäpuheenjohtajiin on uskomista. Toinen selvä asia on, ettei hallitus kyennyt vastaamaan opiskelijoiden oikeutettuihin tarpeisiin ja täten ansaitsee sen tiimoilta esitetyn kritiikin.

Kritiikin kohteita löytyy kuitenkin hallituksen ulkopuoleltakin. Hämmentävää koko tapahtumakulussa on asumislisän vuokrakaton korotuksen yhteydessä hyväksi havaitun poliittisten ja sitoutumattomien opiskelijajärjestöjen yhteisrintaman pettäminen. Marssi sotkeentui ministeri Saarelan tuloraja-avaukseen. Vaikkei kukaan muodollisesti luopunutkaan opintorahakorotuksen tavoittelusta, ei Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtajan tai Keskustan opiskelijaliiton viimeaikaisia kirjoituksia ja kannanottoja opintososiaalisten etujen osalta lukiessa ole vaikea nähdä kuka innostui uudesta lelusta ja jätti yhteisten tavoitteiden ajamisen sikseen.

Saarelan julkisuuspeli vaikutti onnistuvan suorastaan yli odotusten. Jopa SYL jätti ministerin arvostelua vaille, vaikka hän ei missään vaiheessa ollut tuomassa opiskelijajärjestöjen yhteistä tavoitetta opintorahan tasokorotuksesta riiheen. Irvokkuuden huippuna Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta arvostelee hallitusta opiskelijoiden tilanteen kurjistamisesta, vaikka Kokoomuksen oma opintotukimalli itse asiassa laskisi tuen kokonaissummaa kymmenellä eurolla kuussa korkeakouluopiskelijoiden osalta. Keskustaopiskelijat ja -nuoret puolestaan keskittyvät hallituskumppaninsa mollaamiseen tilanteessa, jossa heidän ministerinsä ei tuo yhteisiä tavoitteita edes riiheen ja muut parannukset tyrmää lopullisesti keskustalainen pääministeri. O tempora o mores. Ei ihme että politiikalla on huono maine.

Opiskelijaliike kantaa toki vastuun epäonnistumisesta kollektiivina, kaikilla on peiliin katsomisen paikka. Tämä koskee myös demariopiskelijoita. Yhteisrintama pitäisi saada uudelleen muodostettua eduskunnan budjettikäsittelyä varten. Opintorahakorotuksen tulisi olla myös teoissa, ei vain puheissa, ensisijainen tavoite, mikäli se halutaan saada aikaan. Kuitenkin; kun savu nousee korvista ympäri ylioppilasliikkeen, olisi muistettava eräs tosiasia. Kuluneella vaalikaudella opiskelijoiden taloudelliseen asemaan on tehty parannuksia mm. asumislisän vuokrakaton korottamisen, opintolainan ja toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen vaikuttavien vanhempien tulorajojen osalta. Valmis maailma ei ole, mutta liialliseen tuhkan sirotteluun, tai sitten poliittiseen mustamaalaukseen ei ole aihetta. Tasokorotuksen jälkeen on lähdettävä pyrkimään kohti indeksisidonnaisuutta.

Kuva: opiskelijajärjestöjen opintoraha-adressi. Otsikko Vapauden kaihosta