Paljon ottaa - paljon antaa

Veroista puhutaan, ja niistä pitääkin puhua. Liian usein ja varsin perusteetta keskustelu kuitenkin kääntyy siihen, miksi tätä ja tätä asiaa verotetaan. Kukaan ei haluaisi oikeastaan maksaa mistään, silti vaatimuslista kasvaa kasvamistaan. Yhteiskunnan tulee turvata talot, turvaistuimet ja tekohampaat, kunhan ei vain kenenkään tilipussista verottamalla. Tähän kelkkaan ovat lähteneet kovin monet tahot, perintöveron poistovaatimukset ovat vain yksi esimerkki.

Verotuksen kohtuuttomuuksia on toki poistettava, eikä korkea veroaste ole mikään itseisarvo. Kuitenkin on niin, että jatkuva veronalennuskampanjointi vähättelee ulkisen sektorin mahdollisuuksia ja potentiaalia parantaa tuottavuutta ja lisätä aloudellista kasvua. Miksi ainoa hyvä euro on yksityisen sektorin kautta aloudelliseen kiertoon lähtevä euro? Myös julkisen sektorin toimintaan voitaisiin panostaa ja pyrkiä parantamaan tätä kautta tuottavuutta ja työllisyyttä.

Kyseessä on monin paikoin asenneongelma. Moni valittaa veroistaan miettimättä sen enempää mitä veroilla tehdään ja mitä he yhteiskunnan toiminnasta hyötyvät. Monelta jäisivät hampaat paikkaamatta ja koulut käymättä, mikäli veroja ja verorahoitteisia palveluita ei olisi. Tämän vuoksi olisi rohkeasti puolustettava verotuksen oikeutusta ja sen roolia yhteiskunnassa. Eräs kehittämiskelpoinen idea on Iloiset Veronmaksajat ry:n Oskari Nokso-Koiviston esittämä ajatus Verohallinnon lähettämiin veronmaksua koskeviin kirjeisiin liitettävästä selvityksestä verovarojen käytöstä, jonka yhteydessä ihmisiä myös kiitettäisiin panoksestaan yhteisen hyvän eteen.

Verojärjestelmässämme on luonnollisesti korjattavaa. Työstä ja omistamisesta saatavien tulojen eriarvoisuutta verotuksessa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan vähentämään. Suuret askeleet tällä kentällä tehdään kansainvälisellä tasolla. Liikkuville veropohjille on saatava verotuksellisia minimitasoja ja veroparatiisien vastaiseen toimintaan panostettava. Paikallisesti voisimme pohtia esimerkiksi iinteistöveron ylärajan poistamista ja sen ulottamista maa- ja metsätalousmaan piiriin. Hyvä kysymys on myös se, miksi kiinteistöjen verotusarvot niin usein poikkeavat huomattavasti niiden todellisesta arvosta ja tulisiko tälle tehdä jotain?

Veronkierron vastainen työ on paitsi oikein, myös kannattavaa. Maksetuilla veroilla mm. kustannetaan infrastruktuuria, turvataan työvoiman osaamista ja työkykyä ja uetaan kansalaisten ostovoimaa. Tämä rakennelma ei kestä vapaamatkustamista. Kaikki maksavat- kaikki saavat -periaate ei toteudu, mikäli osa peliin osallistujista pyrkii jatkuvasti ja tarkoituksella nauttimaan järjestelmän eduista, muttei suostu osallistumaan kustannuksiin. Tämä korostaa harmaan talouden ja veronkierron kitkemistä.

Niin veronmaksumoraalin ylläpito, kansalaisten tasavertaisuus, reilu kilpailu kuin valtiontalouskin vaativat valtiovallalta tehokkaita toimia veronkannon tehostamiseksi. Valtion verokertymän kannalta, muista hyvistä ulkoisvaikutuksista puhumattakaan, ovat harmaan talouden torjuntaan käytetyt varat erittäin tuottavassa toiminnassa. Tehokkaampi veronkeruu saattaisi myös antaa mahdollisuuden uusiin, yöllisyyttä elvyttäviin veroratkaisuihin, joiden luulisi myös elinkeinoelämälle kelpaavan.

Kolumni julkaistu Uutispäivä Demarissa 2.10.2006