keskiviikkona, marraskuuta 22, 2006

Aamuärsykkeitä

Joinakin aamuina eräänlaiset sinänsä pienet ja merkityksettömät asiat ärsyttävät. Tänään kaksi ylitse muiden.

Lordi ja Linnan juhlat: Jos minä järjestäisin juhlat, joiden kutsussa on pukukoodi, vaikkapa tumma puku, niin mitä minun pitäisi ajatella vieraista, jotka ilmoittaisivat, etteivät he aio kunnioittaa juhliani läsnäolollaan, mikäli asetan heille moisia rajoituksia? Miksi tästä asiasta jauhetaan? Illan isännällä tai emännällä on varmaankin oikeus määritellä missä muodossa heidän juhliinsa tullaan. Mikäli esitetyt, varsin kohtuulliset säännöt joita toiset noudattavat, eivät miellytä, voi jäädä kotiinsa katsomaan juhlia televisiosta tai antaa koko touhulle piut paut.

Jaskari: Harri Jaskarin kaikin tavoin surullinen tapaus saa yhä erikoisempia piirteitä. Mies on luonnollisesti syytön kunnes toisin todistetaan, mutta Iltalehti on jo aloittanut maineenpuhdistuskampanjan ja "pojat-on-poikia-eikös-unohdeta-koko-juttu" -uutisoinnin.

Otteita viikonlopulta ja alkuviikolta, ensin IL:n viikonvaihdeliitteen Jaskari-special (18.11.):

"Kokoomus ei tiennyt, että sai puoluesihteerikseen virolaiseen naiseen umpirakastuneen miehen." - eli: tämä oli sellainen asia, joka olisi voinut vaikuttaa puoluesihteerivalintaan?
"Harri on lauhkea kuin lammas mutta kyllä hän puolustautua osaa."- vika siis luonnollisesti koko ajan muualla
"Harri oli kuin partiopoika, joka lähti yksinäisenä heiluvan helman perään ja arvostelukyky petti."- eli koko jupakan osapuolina ovat viaton suomalaismies ja parempaa elämää seksillä hankkiva virolainen nainen., joka IL:n lähteiden mukaan vieläpä "kikatteli ja pelehti".
"Mies ei murru, hän on piinkova taistelija."- varsinainen sankari

Tänään viaton uhri esiintyy jälleen IL:n sivuilla, jossa hänestä maalataan sympaattisempaa kuvaa kuin Eero Heinäluomasta SDP:n puoluevaltuustossa. Käsi sydämelle: mitä lehdet kirjoittaisivat, jos joku ay-pomo tai kansanedustajista vaikkapa Matti Ahde esiintyisivät juorulehden kannessa silmät mustina, vieressään vaimonsa yhtä huonoon kuntoon piestynä? Armoa ei annettaisi eikä otettaisi. Tai: mitä Iltalehden viikonloppuliite kirjoittaisi Jaskarin naisystävästä ja hänen ominaisuuksistaan, mikäli hän sattuisi olemaan suomalainen?

Puolueeton media on Suomessa huono vitsi ja Iltalehti uutisoinnissaan suurin piirtein yhtä objektiivinen kuin Nykypäivä. Oman puolueen mies ei ole voinut tehdä mitään pahaa. Jaskarin suhteen kuitenkin kohtuullisinta olisi varmasti odottaa oikeuden päätöstä ilman sen paremmin syyllistämis- kuin kehumiskampanjoitakin.

Kolmantena voisi mainita jokavuotisen keskustelun siitä, miten pitäisi suhtautua siihen, että naiset mainostavat naisten alusvaatteita pukeutumatta anorakkiin, mutta jääköön tuo muiden ruodittavaksi. Heille maksetaan siitä.

6 kommenttia:

Jukka kirjoitti...

Olet aivan oikeassa tuon Lordi asian suhteen.

Toi mieleen vuoden 2004 USA:n presidentinvaalit. USA:n lähetystö oli järjestänyt Hotelli Kämppiin vaalinvalvojaiset. Kutsussa luki selkeästi "Men: business suit or black tie" Ei pitäsi olla hirveän epäselvä.

Kukas sinne tallusti farkuissa ja Goretex saappaissa, nauttimaan hampurilaisia ja omenapiirasta? Kimmo Sasi tietenkin.

Entisellä ulkomaankauppaministerillä, varsinaisella maailmanmiehellä, taitaa olla tuo luetun ymmärtäminen hieman heikossa kunnossa, tai sitten käytöstavat vaan puuttuvat.

Anonyymi kirjoitti...

Tilannetaju. Se on yksi tärkeä seikka. Toisekseen joskus on vain niin, että yksilön rajatonta vapautta riistetään, kun vaikkapa kutsussa on pukukoodi ja sitä vielä pitää osata noudattaa.

Ymmärrän, että Lordi pääsisi lööppeihin, omalla naamallaan, eikä sitä halua. Kutsu tietenkin lähti saavutuksesta, mikä on myös selvää. Mutta ehkä Lordin pitää jättää Linnankemut vain väliin.

Sillä kyllä se niin kuitenkin on, että joihinkin juhliin vain pitää mennä protokollan mukaan, niin niuvaa ja tylsää kuin se onkin.

Koko Jaskari-meediapeli on saanut uusia "inhimillisen surullisia" piirteitä. Ja noh, pojat on poikia, mutta puoluesihteerit on puoluesihteereitä. Olivatpa mistä puolueesta tahansa. Heiltä pitää odottaa jotain sellaista mitä ei kenties voida eikä pidä odottaa kaikilta.

Aivan kuten dodtamme presidentiltä tiettyä käytöstä ja menettelyä tai poliisiylikomentajalta, kirkon (nyt edes) ylimmältä taslota jne.

Ja onhan se nyt VÄHÄN noloa, että jeesustellaan nyt asiasta, josta sitten aikanaan tulee päätös. Eli jeesustelun voisi tehdä sitten.

J Erra kirjoitti...

Tapaus Jaskari kertoo kokoomuksesta enemmän kuin Jaskarista itsestään. Asiaan sotkeutuneille (=iltapäivälehdet ja kokoomusjohto) on molemmille aivan ylivoimaista suhtautua asiaan luonnollisesti ja odottaa, miten asia päättyy.

Kokoomuksessahan mies on tavallaan tuomittu jo nyt ennen aikojaan, Katainen on julkisesti todennut Jaskarin paluun epätervetulleeksi. Iltalehdellä taas on selvä missio osoittaa, että kokoomuslainen tekee aina oikein, riippumatta siitä, mitä tekee. Ei erityisen puolueetonta uutisointia. Jotenkaan en silti ole yllättynytkään.

Jos kokoomus kuuntelisi kuten väittä, saisi sillä olla korvat auki edes sen kerran kun kyse on puolueen omasta työntekijästä.

Anonyymi kirjoitti...

Lordin kohdalla kyse ei ole isännän tai emännän oikeuksista päättää ketä hän haluaa kutsua. Tietysti he saavat siitä päättää. Kyse on vain siitä tulisiko ensimmäisen suomalaisen Euroviisujen voittajan kohdalla tehdä poikkeus, kun naamioasusteet ovat olleellinen osa bändin imagoa. tätä voi kysyä vaikka linnanjuhlat sinänsä eivät ole mailmaa mullistava asia. Henkilökohtaisesti asia ei minua kiinnosta.

Mitä tulee Jaskari -kohuun, niin kyse nyt on iltapäiväuutisoinnista. Kyllähän niitä lööppejä reviteltiin negatiivisestikkin oikein urakalla kohun tullessa julki.

Yhdessäkin oli otsikko tyyliin, että kokoomuksella olisi asian kanssa ollut jotain tekemistä. Noh, ainoastaan sen verran että puolue oli asunnon Jaskarille hankkinut. Eli turha uutisointi, mutta kiva lööppi. Harmittiko Esa Suomista silloin?

Esa Suominen kirjoitti...

Minua harmittaa käytännöllisesti katsoen poikkeuksetta aina, kun lööpeillä halutaan vahingoittaa jotakuta henkilöä ja instanssia ilman minkäänlaisia perusteita. Monestihan iskevän lööpin takaa puolen sivun jutusta ei löydy oikeastaan mitään raflaavaan otsikointiin viittavaa tai oikeuttavaa. Leimaaminen on kuitenkin jo tehty, ja lehti saatu myydyksi.

Petja Jäppinen kirjoitti...

Kun poikani oli pieni, minä käytin valtavasti aikaa erilaisiin juttuihin hänen kanssaan.

Eräs peruste asioihin oli, että "minä haluan" ei ole mikään syy saada mitään.

Toinen asia oli se, että kaikesta saattoi neuvotella, jos oli käypäset argumentit.

Linnan juhlien merkitys on juuri sen muodossa. Vaikka juhlat periaatteessa syntyivät vasta, muistaakseni, 30-luvulla, sen muotokieli on peräisin, joskin muunneltuna, kuitenkin, 1800-luvun alusta, ja oikeastaan, mutkan kautta, 1500-luuvn puolelta, joskin siihen on sitten tuotu television myötä 1400-luvun takaisia piirteitä.

Seremoniallisetkin tilanteet muuttuvat. Monet kuvittelevat että Englannin hovin yhteydessä olevat paraatit ja muutamat muut ilmiöt ovat ikivanhoja, kun itse asiassa ne ovat vain sata vuotta vanhoja nykymuodossa, joskin niitten juuret ovat paljon vanhempia.

Seremoniat vahvistavat yhteisöllisyyttä. Niitten muuttumattomuuden illuusio luo kulttuuri-identiteettiä.

Vaikka presidentit ovat muokanneet juhliaan, muutokset ovat olleet enimmäkseen niin vaatimattomia, ettei niitten luonne ole kärsinyt.

Minusta linnan juhlien ongelma on nykyään lähinnä liian höveli kutsulista, sinne kutsutaan kaikenlaista populaa, joilla ei pitäisi olla mitään asiaa Suomen valtiollisiin tilaisuuksiin, kuten joku Tornion kaupunginjohtaja tai mauri pekkarinen.

Putaansuun halu rikko tämän tradition henkeä vastaan, kertoo tämän ulkomaalaisen kyvöttömyydestä ymmärtää kulttuurellisen kontekstin merkityksetä tässä tilaisuudesta.

Olen pukeutumisesta luennoidessa sanonut, että jos rikkoo sääntöjä mutta tietää ne, voi ola kapinallinen, mutta jos rikkoo sääntöjä siksi, ettei tunne niitä, on pelkkä hampuusi.

Putaansuu saattaa olla pelkkä hampuusi, mutta oletan hänen kuitnekin tietävän ja tuntevan nämä säännöt.

Näin herää epäillys, että kyseessä olisi kenties öykkäri, joka haluaa että säännöistä joustetaan, ei sen sen vuoksi, että vanhoissa olisi vikaan, vaan säännöt olisi rikottava, koska haluaa. Meillä tuollainen karsittiin pois, ennen kuin täytti kolme.

Peruste että Putaansuu on sentään Suomen ensimmäinen euroviisuvoittaja, ei minusta kelpaa. Minä en olisi edes kutsunut joiden joutavan päiväisten joikukilpailujen voittajaa.