Kulttuuri kuuluu kaikille, sanotaan. Suomen erinomainen kirjastolaitos on ehkä maamme parhaita esimerkkejä siitä, että näin todella voi olla. Suomalaiset ovat ahkeraa kirjanlukijakansaa. Osasyynä tähän on varmasti toiminnan maksuttomuus. Kirjastolaitoksen esimerkistä voitaisiin ottaa mallia myös museoissa.Ruotsin sosialidemokraattinen hallitus teki vuonna 2004 erittäin merkittävän kulttuuripoliittisen päätöksen muuttamalla lukuisia valtion museoita ilmaisiksi. Vaikutus oli valtaisa, vuodenvaihteen 2005 jälkeen joidenkin museoiden kävijämäärät nousivat hetkellisesti moninkertaisiksi. Erityisesti lapsiperheet löysivät museot ja moni teki ilmaisen sisäänpääsyn houkuttelemana ensimmäistä kertaa matkan museoon. Myös moni turisti sai Ruotsista kattavamman, ja ennen kaikkea kulttuuri- ja historiaystävällisen kuvan.
Kulttuuriväen ja matkailijoiden harmiksi tuore porvarihallitus palauttaa maksut museoihin ja ylihuomisesta alkaen kulttuurielämyksestä joutuu esimerkiksi Moderna Museetissa jälleen maksamaan 80 kruunun eli noin yhdeksän euron hinnan. Tällä tulee todennäköisesti olemaan kävijämääriä laskeva vaikutus eikä toimenpiteellä tule olemaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
Suomessa tulisi ottaa mallia ruotsalaisten edellisestä päätöksestä ja ottaa maksuton sisäänpääsy käyttöön museoissa. Ensi alkuun voitaisiin pilottihankkeena kokeilla Valtion taidemuseoon kuuluvien museoiden muuttamista maksuttomiksi. Tätä kokeilua voitaisiin hyväksi havaittaessa ja taloudellisten mahdollisuuksien niin salliessa laajentaa. Museoista tulisi tulla vastaavanlaisia koko kansan tiloja kuin kirjastot monin paikoin jo ovat.
Kuvassa Kiasma, jossa vieraili vuonna 2005 176 700 ihmistä.
Tekstit
8 kommenttia:
Lämpenen kelalle. Miulla on ollu tosin agendalla jo vuosia maksuttoman joukkoliikenteen rakentaminen. Vähän tyyriimpi projekti, mutta ekologinen. Tosin museoiden tarjonnastakin nauttiminen on ekologisempi tapa käyttää aikaansa kuin esimerkiksi kruisailu.
Olen ehdottomasti Esan kanssa samaa mieltä tässä asiassa. Briteissä valtion museot ovat olleet maksuttomia (joitakin erikoisnäyttelyitä lukuunottamatta) jo vuosia, ja kävijämäärät ovat alun huippulukujenkin jälkeen pysyneet korkeina. Mielestäni museoiden maksuttomuuden pitäisi olla itsestäänselvyys, kuuluisihan se toki yleissivistykseen tietää jotain ainakin omasta (kulttuuri)historiastaan!
-Kaisa
Esa se osaa käyttää rahaa vaikka mihin, mutta tuskinpa osaa kertoa mistä sitä rahaa voitaisiin tehdä! Kyllähän 5-vuotias lapsikin osaa kertoa mitä ostaisi, jos olisi miljoona euroa, eri asia onkin mistä se miljoona euroa sitten saataisiin ihan laillisin keinoin!!
Taloudellista kasvua ja sen nopeuttamista käsitteleviä kirjoituksia löytynee tästäkin blogista sen verran, että identiteettiä vailla oleva kommentoija voi muodostaa käsityksen siitä, miten allekirjoittanut aikoo kakkua kasvattaa. Painopiste näissä on pitkän aikavälin kasvutekijöiden vahvistamisessa. Pitkälti niiden ansiosta Suomessa nautitaan tänä(kin) vuonna erittäin vahvasta taloudellisesta kasvusta.
Ilmaiset museot ovat ehdottomasti sen tyyppinen hyvinvointipalvelu, johon tulisi suhtautua vakavasti - hyvinvoinnissa on toki kyse ensi sijassa aineellisista hyödykkeistä, mutta ei henkistäkään puolta voi kokonaan sivuuttaa. Esan keskustelunavaus on siinä suhteessa enemmän kuin tervetullut.
Jaakon kanssa sen sijaan ole eri mieltä ilmaisesta joukkoliikenteestä. Ensimmäinen ongelma ilmaisessa joukkoliikenteessä on jo se, että hinta olisi Suomen kokoisessa maassa yksinkertaisesti aivan toivoton. Ja jos toiset joukkoliikennepalvelut ovat kokonaan ilmaisia, toiset taas eivät, nousee esiin kysymys alueellisesta tasapainosta.
Toinen, nähdäkseni paljon kohtalokkaampi ongelma ilmaisessa joukkoliikenteessä on, että pidemmän päälle se toisi ongelmia joukkoliikenteen suunnittelulle. Nyt uusia joukkoliikennepalveluita kehitetään, koska ne tiedetään liiketaloudellisesti järkeviksi. Helsingin raitiotie olisi aikoinaan lakkautettu, ellei se olisi osoittautunut vaihtoehtoja kustannustehokkaammaksi. Jos kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset olisivat olleet toiset, meillä tuskin olisi metroa liioin. Ilmainen joukkoliikenne on tunnetasolla hyvä idea, mutta en tahdo nähdä sen seurauksia Suomessa sovellettuina.
Tietyssä laajuudessa joukkoliikenteen subventio on silti hyvinkin perusteltu - Suomessakin kannattaisi pohtia mallia, jossa työssäkäyntialueet (pääkaupunkiseutu, mutta myös muut suuret kaupunkiseudut) siirtyisivät yhtenäistaksaan. Samalla hinnalla saisi matkustaa alueen kaikissa liikennevälineissä. Tällä hetkellähän esim. pääkaupunkiseudun vyöhykejaosta hyötyvät Helsingin asukkaat, ja kärsii ympäryskuntien usein heikompituloisempi asujaimisto, joka pahimmassa tapauksessa jää ylihinnoitellun joukkoliikenteen seurauksena keskuksen palveluita paitsi. Paikallisjoukkoliikenteen hinnoittelun uudistamisen ensimmäinen edellytys on kuitenkin kattavasti toteutettu kunta- ja palvelurakenneuudistus.
Kannatetaan! Vaikka ihminen kaipaakin ruokaravintoa, niin myös henkistäravintoa. Se hyvinkin saattaa valaa hyvää fiilistä ja kauniiden sekä usein mielenkiintoisten asioiden äärellä mieli saa siivet.
Kansallisesti se olisi myös tärkeää. Että voisi ja tulisi käytyä useammassa museossa, USEAMMAN kerran samana vuonna, ei vain vuosikymmenenä.
Toisekseen tälläinenkin saattaisi olla hyvä siinäkin mielessä, että mikäli halutaan noin kolmen lapsen lapsiperheitä, niin silloin 4–7 euron pääsymaksut alkavat olla koko perheen osalta hitusen merkittäviä menoeriä.
Muistan itse miten ÄLLISTYNYT olin Lontoossa, kun tajusin suurimman osan museoista olevan For Free! Kyllä teini, joka sitten illaksi keksi muutakin tekemistä, juoksi museoita läpi!
Tämä jos mikä olisi kulttuuriteko.
Hyvinvoivassa länsimaisessa yhteiskunnassa on julkisia palveluita, jotka ovat täysin ilmaisia (maksavat nolla euroa) ja palveluita, jotka ovat lähes ilmaisia (maksavat pienen kynnysmaksun, jota voidaan säätää kannustinvaikutuksen mukaan, mutta joka ei pienimmälläkään toimeentulotasolla ole kenellekään ylivoimainen).
Joidenkin palveluiden on hyvä maksaa pikkuisen, jotta niiden käyttämisellä olisi jotain arvoa - ja jotta niiden käyttämättä jättäminen olisi myös vaihtoehto. Joukkoliikenne ei suomalaisissa kaupungeissa ole ylivoimaisen hintaista, mutta jos se olisi täysin ilmaista, kiusaus valita se hyötyliikunnan yli (joka kuitenkin maksaa esimerkiksi polkupyörän verran) kävisi ehkä liian suureksi.
Täysin ilmaisiksi kannattaa tehdä palvelut, joiden kuluttamisesta jokainen kansalainen voi vain hyötyä. Erilaiset kulttuuri- ja sivistyspalvelut, museoista korkeakoulutukseen, kuuluvat tähän kastiin. Samoin ennaltaehkäisyn ja kansanterveyden mielessä terveydenhuolto - mutta sen rakenteen uudistamisessa on suurempi työ kuin joukkoliikenteessä konsanaan.
Ainakin Helsingin seudulla monissa valtion museoissa (Ateneum, Kiasma, Kansallismuseo) sekä Helsingin kaupunginmuseossa on jo nyt kerran viikossa ilmainen sisäänpääsy, lukuunottamatta erikoisnäyttelyitä. Lisäksi koululaisryhmät pääsevät tutustumaan näyttelyihin ilmaiseksi.
En tiedä, millaisia pääsymaksutuloja tällä hetkellä museoiden kassoihin kertyy, mutta uskoisin, että pienetkin lipputulot ovat museoille tervetulleita. Mielestäni nykyinen järjestelmä on riittävä, enkä näe syytä tukea esimerkiksi turistien museokäyntejä ilmaisen sisäänpääsyn muodossa.
Lähetä kommentti