Tänään alkaa eduskuntavaalien ennakkoäänestys. Toivon mukaan mahdollisimman moni käyttää äänioikeuttaan, riippumatta siitä minkä puolueen tai ryhmän ehdokasta aikoo äänestää. Julkisen vallan käyttö ei voi olla legitiimiä, mikäli kansalaiset eivät siihen osallistu. Demokratia tuottaa myös aina oikean tuloksen, tuloksesta ei rehellisissä vaaleissa voi valittaa.Suomalainen vaalijärjestelmä on monessa mielessä ongelmallinen. Ensinnäkin se henkilökeskeisyydessään vähättelee joukkuepelin todellista merkitystä ja taustaryhmien tärkeyttä. Tämä yhdessä hallitusohjelman valmistelutavan kanssa tekee kaikista vaalipuheista lupausten sijasta parhaimmillaankin tavoitteita, vieläpä sellaisia tavoitteita, joihin harva ehdokas, tai edustajakaan, kykenee juurikaan vaikuttamaan. Siksi puolueiden linjauksille tulisi rehellisyyden nimissä antaa suurempi painoarvo. Nyt vaihtoehdot asiakysymyksissä ovat selkeät, demarien painopiste on palveluissa, porvarien veroalessa.
Vaaleissa vaihtoehdot ovat selkeät. Kokoomus kampanjoi vaihtoehtona punamullalle. On totta, että mikäli Kokoomus ei voita selkeästi vaaleja, on nykyhallituksella hyvä mahdollisuus jatkaa. Toinen totuus on se, että mikäli porvarihallitus ei miellytä, kannattaa äänestää sosialidemokraatteja. Muita puolueita äänestämällä ei vasemmisto-oikeistoakselin ylittävää hallituskoalitiota synny. Oli tulos mikä tahansa, demokratia puhuu ja tulos on oikea. Käytä ääntäsi ja vertaile vaihtoehtoja.
Vielä lopuksi pari linkkiä aivan erinomaisiin blogikirjoituksiin ajankohtaisten aiheiden tiimoilta:
Antton Rönnholm: Vaaleista ja vastakkainasetteluista
Mikko Sauli: Anti- ja muille demareille
Tekstit
7 kommenttia:
Vaihtoehdot veropolitiikassa eivät vaikuta kovin selkeiltä, sen verran hyvin SDP on kunnostautunut veronalennuksissa hallituskaudellaan.
Kiinnitit hyvin huomiota vaalitapamme ongelmiin, pahimpia ovat vaalirahoitus ja äänikynnykset. Vaalitavassamme yksittäisten ehdokkaiden kampanjarahat ja aiempi kuuluisuus näyttelevät yhä suurempaa osaa. Viimeksi läpimenneiden henkilökohtaiset kampanjat maksoivat jo keskimäärin yli 30 000 euroa, nyt summa taas nousee. Nuoret ja muut vähävaraiset ehdokkaat eivät tässä kisassa pärjää.
Suomalainen suhteellinen vaalitapa vetää viimeisiään, kaikissa vaalipiireissä ei äänestäjä voi valita mieleisintään puoluetta tai ehdokasta, koska äänikynnykset ovat nousseet järjettömän korkeiksi. Uudellamaalla alle 3% äänistä riittää puolueelle kansanedustajapaikkaan, Pohjois-Karjalassa tarvitaan yli 12 % ja Etelä-Savossa yli 14 %.
Kaikki ovat olleet liikuttavan yksimielisiä systeemin viallisuudesta, mutta uudistukset on taktisesti lykätty aina vaalien yli. Toivottavasti myös SDP olisi halukas korjaamaan tämän epäkohdan ensi vaalikaudella.
Tsemppiä kampanjaan!
Äänestän kyllä vasemmistoliittoa juurikin siitä syystä että demareiden vasemmalle puolelle tarvitaan jokin voima sparraamaan demareita siirtymään sen pari piirua vasemmalle. Muuten vaara on että demarit jatkaa nykyisellä linjallaan eli toteuttavat hallituksessa keskustan ja kokoomuksen politiikkaa ja vaalipuheet jäävät pelkäksi retoriikaksi vailla sisältöä.
Toisekseen voisi olla hyvä että demarit joutuisivat turvautumaan vasemmistoliiton apuun hallitusta muodostaessaan.
Kiitos tsemppiterkuista, Jussi! Niitä tarvitaan.
SDP lupasi viime vaalien alla muistaakseni 1,1mrd euron hyvinvointipanostukset. Ne tehtiin. Itsekin olin kriittinen sitä linjaa kohtaan, että paljon aiemmin ennakoitua suuremmaksi kasvaneesta jakovarasta loppuosa käytettiin vain veroaleen, oikeutettuja tarpeita kun on jonossa huomattava määrä. Kuitenkaan kaikki veronalennukset eivät ole pahasta ja kannatan edelleen maltillista työn verotuksen keventämistä sekä muutamien epäkohtien korjaamista etuuksien verotuskohtelussa. Nämä siis tilanteessa, jossa varaa on ja jossa verokertymä kyetään turvaamaan ja sitä kasvattamaan.
Minusta ero porvarien ja demareiden välillä kulkee ennen kaikkea siinä, mihin mahdollinen syntyvä jakovara käytetään. Ensisijaisesti veroaleen ja jos jotain jää, palveluihin vai päinvastoin. SDP ei lupaa merkittäviä veronkevennyksiä (niitä voi tulla jos varaa on), mutta kylläkin palvelupanostuksia, Kokoomuksen ja Kepun kohdalla tilanne on päinvastainen. Erityisen falski on Kokoomuksen tasa-arvolinja tässä tilanteessa. Palkkoja halutaan korottaa, mutta rahaa ei ole varattu euroakaan.
Vaalipiirikysymys on aidosti tärkeä ja on aivan totta, että erot ovat kasvaneet liian suuriksi. Toivon mukaan jonkinlaiseen vaalipiirijaon uudelleenorganisointiiin, tai sitten tasauspaikkajärjestelmään jollain aikavälillä päästään.
Vasemmistoliiton hallitukseen pääsy vaatii SDPn tukevaa vaalivoittoa lähes tilanteessa kuin tilanteessa. Tosin minua on monesti arveluttanut, menisikö Vas hallitukseen, vaikka sitä sinne pyydettäisiin? Jotenkin puolueen edustajien kannanottoja kuunnellessa tuntuu siltä, että oikeassa oleminen ja huuto ovat aitoa vaikuttamista tärkeämpiä eikä välttämättömiä kompromisseja tai totuuden kohtaamista haluta tehdä. Toivottavasti asia ei oikeasti ole näin.
Kokoomus on hyvin onnistunut markkinoimaan myytin siitä, että demarit olisivat toteuttaneet heidän veropolitiikkaansa. Mitä Kokoomus vuoden 2003 vaaliohjelmassaan veropolitiikasta sanoi?
"Ansiotulojen verotusta tulee keventää noin prosenttiyksikkö vuodessa. Ansiotulojen verotuksen keventäminen toteutetaan siten, että veronkevennys koskee kaikkia tuloluokkia."
Tällaista vastuutonta, taloussuhdanteista riippumatonta veropolitiikkaa demarit eivät ole, eivätkä tule, harrastamaan.
Vasemmistoliiton ongelma on, että heille on tärkeämpää olla moraalisesti oikeassa, kuin vaikuttaa asioihin.
Heidän ongelmansa on myös, että vaalien alla SDP esiintyy vasemmistopuolueena, ja rohmuaa vasemmiston äänet. Hallituksessa se tekee jotain ihan muuta. Jotain mikä on lähempänä Kokoomusta.
Eli kansalle myydään jotakin mitä se haluaa kuulla, ja sitten tehdään sitä mikä oikeasti toimii.
Kai nyt SDP:ssäkin on nähty mitä muualla Euroopassa tapahtuu. Vai ovatko nämä manner-Euroopan talousihmeet, Ranskat ja Saksat ja niiden pienemmät kaverukset taloudensa ja yhteiskuntansa suhteen tilassa jota kannattaa kaipailla? No eivät tietenkään. Ja juuri niissä on toteuttu sitä vasemmistolaista politiikkaa mitä Suomessakin moni halauisi ajaa, ja yhä enemmissä määrin.
Näyttää vain siltä, että verojen nostamisella ei pötkitä pitkälle. Sen ovat työttömät ja tulonsiirroista nauttivat saaneet karvaasti kokea mannerpuoleisessa Euroopassa.
Siellä hurrataan 2% talouskasvusta ja siitä että työttömyys ei varsinaisesti lisäänny tai ainakaan paljoa.
Kun taloudesta väkisin viedään dynamiikka on jälki rumaa ja surullista tässä globalaalissa pikku maailmassamme. Siinä ei auta edes kansantalouden koko, näköjään.
Yritykset eivät palkkaa, kun tietävät ettei työvoimasta pääsee tarpeen tullen eroon. Investointeihin kohdistuvat riskit ovat käyneet monelle yritykselle siellä liian suuriksi. Verotuss yö ostovoimaa kuluttajilta ja se verotus kuluu niiden lisääntyvien tulonsiirtojen saajien elättämiseen. Vaikka pitäisi pyrkiä luomaan uutta kysyntää ja siten työtä ja kasvua! Sitten olisi jotain jaettavaakin taas.
Suomessa tälle linjalle ei lähdetty ja maa on aika eri jamassa. Toivottavasti SDP pitää päänsä kylmänä asian suhteen jatkossakin, ja populismi jää, vastedeskin, vain vaaliteemoihin ja aidolle vasemmistolle, jolla taas ei enää valtaa tässä maassa ole.
Kun suuret ikäluokat aikanaan jäävät eläkkeelle, ei pysähtyneisyydelle vaan ole kertakaikkaan varaa. Kaikkihan me tiedämme mitä Suomen kokoisessa viennistä riippuvaisessa, verotuloilla elävässä, kansantaloudessa tapahtuu kun talouskasvu hyytyy ja investoinnit hupenevat. Siitähän on jo kokemustakin...
Eikä pitäisi myöskään olla varaa enää ottaa valtion velkaa. Itseasiassa se pitäisi jo olla maksettu pois. Mites siinä uudessa Toyotan mainoksessa sanotaan? Ajattele jälkeesi tulevia tms. millaisen perinnön jätät.
Nykyisen olotilani vallitessa en puutu käynnissä olevaan keskusteluun... Haluan vain sanoa seuraavaa:
Esa, jos Suomessa on vähänkään oikeudenmukaisuutta olemassa, pääset eduskuntaan. Saat täyden tukeni, onnea vaaleihin!
Demokratia tuottaa myös aina oikean tuloksen, tuloksesta ei rehellisissä vaaleissa voi valittaa.
Oli tulos mikä tahansa, demokratia puhuu ja tulos on oikea.
Mikä tekee demokratiasta niin myönteisen asian? Eivätkö moisessa järjestelmässä kansamme asiat ole enemmistön käsissä, joka päättää asioista joko suoraan (varsinkin lompakkoäänestys) tai välikäsien kautta (kansanedustajat) sieltä ruohonjuuritasoltaan käsin?
Tässähän ei olisi mitään vikaa jos he päättäisivät ruohonjuuritason asioista, eli valtakunnallisen hierarkian pohjaan kuuluvista paikallisista asioista; sellaisista, joista näillä ihmisillä voidaan olettaa olevan tarpeeksi tietämystä. Mutta nyt eduskuntavaalien alla heille annetaan valta valita edustajansa neljäksi vuodeksi, ja toki he äänestävät vuodesta toiseen lompakoillaan. Mitä suurempi ja monimuotoisempi ihmisjoukko on kyseessä, sitä vähemmän heillä on yhteisiä jaloja, tai harvinaisia ominaisuuksia. He kaikki kyllä pitävät syömisestä, nukkumisesta ja lisääntymisestä, ja keskivertoihmisen päättely pyöriikin sitten näiden välimaastossa. Toisin sanoen, demokratia on enemmistön tyranniaa, gigantteja ja televisio-ohjelmia.
Jokseenkin kaikki osaavat valita tarpeeksi älykkäästi tilanteessa jossa haittapuoli on typerryttävän ilmeinen, mutta miten hoituu enemmistöltä pitkäjänteinen valtakunnan hallinta, joka vaatii päättelykykyä ja laaja-alaista asioiden tuntemusta? Kansalainenhan on omaan elämäänsä omasta näkökulmastaan katsoen keskeisten asioiden ekspertti, mutta ei voi niilllä eväillä vastata kokonaisesta valtakunnasta. Kansanedustajaehdokkailla on luultavasti ainakin muodollista pätevyyttä, mutta hekin joutuvat lupaamaan leipää ja sirkushuveja kansalle jotta tulisivat valituiksi, eikä ole mitään taetta että onko ehdokas sopiva hallitsemaan, vai onko hän vain omaa etuaan tavoitteleva velmu.
Vaihtoehdot vain ovat vähissä näinä kansanvallan aikoina, sillä omaa etuaan tavalla tai toisella tavoittelevat ihmiset eivät anna vapauttaan muiden käsiin, koska elämme keskenäisessä epäluottamussuhteessa vailla yhteisymmärrystä, pöhöttyneenä ja kyräilevänä laumana. On kuin meitä vedettäisiin monesta eri suunnasta yhtaikaa, emmekä kulkisi mitään selvää reittiä vaan hortoilisimme vailla muuta päämäärää kuin mitä enemmistön halut eteemme asettavat.
FNUS
Lähetä kommentti