Blogi hiljenee viikoksi, sillä lähden huomenna aamulla vaimon kanssa viikoksi lomailemaan. Suuntana on Malta. Ilmat lomakohteessa tuskin paljoa kuitenkaan tästä paranevat, niin hienoa on ollut monena päivänä kävellä kevääseen heräävässä kaupungissa. Ikävää vain, että upeat kelit kertonevat myös siitä, että lumisota ja pulkkamäki uhkaavat allekirjoittaneen mahdollisilta lapsilta jäädä harvinaiseksi herkuksi.Eilen oli Antti Kalliomäen vaaleja ja niiden tulosta arvioimaan asetetun ryhmän, johon itsekin kuulun, ensimmäinen kokous. Keskustelu piti käydä työsuunnitelmasta, mutta rönsyili jo analyysiinkin. Hyvää ja kriittistä keskustelua, jossa ei mielestäni ylimielisyyttä ollut havaittavissa. Omia virheitä myönnettiin ja niistä halutaan oppia erityisesti muita kuuntelemalla. Allekirjoittanut aikoo esittää, että ryhmässä kuultaisiin mm. akateemisia pätkätyöläisiä ja kansalaisjärjestöaktiiveja mm. Tuomiojan esille nostaman kysymyksen tiimoilta, "miksi tilanteessa, jossa sosialidemokratian tavoitteet laajalti hyväksytään, itse puoluetta vieroksutaan".
Ryhmä ei luonnollisesti yksin pysty maailmoja muuttamaan eikä sen sitä pidä tavoitellakaan, tuohon työhön tarvitaan paljon suuremman joukon panosta. Toivon mukaan se kuitenkin pystyy omalta osaltaan tukemaan puolueen muuttumista avoimempaan ja keskustelevampaan suuntaan sekä stimuloimaan ohjelmallista ja järjestöllistä keskustelua. Sosialidemokraattien on kyettävä kommunikoimaan entistä paremmin oma positiivinen ja emansipoiva viestinsä ja myös mietittävä uudelleen miten kestävät perusarvot toteutuvat ja miten niitä edistetään tämän päivän yhteiskunnassa. Miten luoda sosiaalista turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tasa-arvoa maailmassa, joka ei ole staattinen, vaan jota luonnehtii jatkuva muutos ja murros, ympäristöongelmista puhumattakaan? Sama koskee puolueen omaa toimintaa, jota on kehitettävä osallistumista ja osallisuutta tukevaan suuntaan. Otan mielelläni palautetta vastaan, suominen.esa@gmail.com tai blogiin (kommentit säilyvät, vaikken heti niitä pääsisikään julkaisemaan).
Tekstit
2 kommenttia:
Hauskaa lomaa ja antoisaa työskentelyä Antin totuuskomissiossa.
Mielestäni perustavinlaatuisin tekijä joka saa nuoret kiinnostumaan enemmän Vihreistä tai Kokoomuksesta kuin SDP:stä lienee vapauskäsityksen erot kahden edellämainitun ja jälkimmäisen välillä. Valtiohallinto ja byrokratia, valtiotieteilijöiden välinen makrotason keskustelu suhdanteista ja prosenteista sekä vaikeasti avautuvat käsitteet kunta- ja palvelurakennemuutoksista sun muusta ovat jotain, jonka nuoret mieltävät pahimmanlaatuiseksi DDR-babyloniaksi, josta halutaan pysyä kaukana. SDP edustaa ihan kiistattomasti juuri tällaista kaikkein pahimmillaan - ainakin monien mielikuvissa.
Kannattaisi opetella ilmaisemaan kansalaisten kannalta ymmärrettävässä muodossa, miksi ylläpitää rakenteita, jotka tarjoavat väylän vapaampaan elämiseen vastapainona hyvin pärjäävän urbaanin oikeiston hehkutukselle yksilön rajattomista mahdollisuuksista ja vapaudesta. Järkevää ei ole ainakaan hyökätä konekivääriretoriikan keinoilla uusliberalismia ja kasvottomia markkinoita vastaan, koska se ei tarkoita oikeasti yhtään mitään. Sen sijaan kannattaisi kertoa, mitä kansalaisella itsellään olisi helpompi tehdä SDP:n ihannemaailmassa kuin vaikkapa Keskustan. Pitäisi pystyä tarjoamaan unelmia ja utopioitakin tämän kaiken turruttavan harmauden, kiireen ja vaihtoehdottomuuden keskellä. Suomalaisen yhteiskunnan meno demarivallan seurauksena on kuin kikkailemista italialaisten catenaccioon perustuvassa jalkapallossa. Kaikkea vain torjutaan ja puolustetaan - ei edes pyritä maaleihin. Taktisesti ehkä viisasta mutta samalla äärimmäisen kyynistä ja luotaantyöntävää.
Kun ihmiset esimerkiksi haluavat kuulla keskustelua ilmastonmuutoksesta, niin ei ole välttämättä viisainta psykologisesti sanoa vain, että sosialidemokraattinen Suomi sijoittuu kaikkien tilastojen kärkipäähän. Pitäisi nyt edes hiukan sentään tajuta kansalaisia ja tunnustaa, että heidän huolensa on perusteltua ja että torjuva suhtautuminen radikaaleimpiin ehdotuksiin ja esim. vihreiden kovimpaan kritiikkiin ei ole pitkässä juoksussa yhteisen etumme kannalta viisainta. Ainakin tämä nykyinen tyyli synnyttää mielikuvan muutosvastarintaan hakeutuvasta puolueesta.
Lähetä kommentti