Valuutanvaihtoverolla kehitystä ja vakautta

Suomi on ollut kuluneella hallituskaudella aktiivinen globalisaation hallintaa koskevassa keskustelussa. Yksi tärkeimmistä askeleista kohti oikeudenmukaisempaa globalisaatiota otettiin, kun Suomi tämän vuoden helmikuussa liittyi innovatiivisia kehitysrahoituslähteitä ajavaan maaryhmittymään. Teemaa oli aiemmin käsitelty Helsinki-prosessissa, mikä osaltaan sysäsi liittymisen käyntiin. Ryhmän ajattelu lähtee siitä, että YK:n suosittama 0,7% bkt-taso kehitysyhteistyömäärärahoille ei yksin riitä hädän ja puutteen poistamiseen maailmasta. Rahaa tarvitaan lisää jo YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi.

Innovatiivisia kehitysrahoituslähteitä ajavaan ryhmään kuuluvat kaikki suurimmat EU:n jäsenmaat ja yhdessä muiden maiden kanssa jäsenmäärä nousee yli 40:een. Sen puitteissa ajetaan monia globaalin hallinnan kannalta keskeisiä uudistuksia. Tärkeimpänä ryhmän viimeaikaisissa keskusteluissa on noussut esiin valuutanvaihtovero. Alhaisella 0,005% -tasolla verolla olisi mahdollista kerätä noin 3,5 miljardia euroa vuosittain yksin euroalueelta. Näin alhaisella tasolla vero ei vielä vaikuttaisi valuuttamarkkinoiden toimintaan juuri lainkaan ja myös sen yksipuolinen käyttöönotto on mahdollista.

Valtaosa kansainvälisestä valuuttakaupasta on luonteeltaan lyhytaikaista spekulaatiokauppaa, joka tekee valuuttakurssit epävakaiksi. Voittoja haetaan suurilla pääomilla hyvin pienillä marginaaleilla mahdollisimman nopeasti. Pienellä veroprosentilla on mahdollista saada rahaa yleishyödyllisten päämäärien rahoittamiseen, mutta valuutanvaihtoveron mahdollisuudet eivät rajoitu tähän. Korkeammalla veroprosentilla se vakauttaa valuuttamarkkinoita ja estää valuuttaromahduksia tapahtumasta. Vero on myös mahdollista toteuttaa kaksiportaisena, jolloin sen vakauttava vaikutus korostuu entisestään. Alhaisellakin prosentilla toteutettuna se avaa uusia näköaloja globaalien spekulaatiomarkkinoiden kesyttämiseen, sillä prosentteja voidaan aina tarkistaa myöhemmin.

Innovatiivisten kehitysrahoituslähteiden johtoryhmä käsitteli valuutanvaihtoveroa viimeksi helmikuun alussa Oslossa järjestetyssä kokouksessa. Kokouksen lopputuleman mukaan valuutanvaihtovero on täysin mahdollinen. Julkilausuma peräänkuuluttaa muutamaa maata ottamaan vetovastuun hankkeesta. Suomen on oltava aktiivisesti mukana hankkeen jatkovalmisteluissa ja toteutuksessa.

Yhteismielipidekirjoitus Turun Sanomissa 16.3.2007 yhdessä Suomen Attacin puheenjohtaja Mikko Saulin kanssa.