Mutta missä on toinen aste?

Opiskelijat kuuluivat hallitusohjelmaa selattaessa konkreettisten lupausten voittajiin. Vaikkakaan tarkkoja päivämääriä opintorahakorotukselle ei ole esitetty, on kirjaus 15%:n korotuksesta selkeä sitoumus. Samaan toimenpidepakettiin kuuluu omien tulojen tulorajojen nostaminen 30%:lla. Tällä tulee toisaalta kaiken todennäköisyyden mukaan olemaan opintoaikoja pidentävä vaikutus. Opintorahapäätös on merkittävä, koska se kohdistuu suurimmassa tuen tarpeessa oleviin opiskelijoihin, mutta opintotuen suurimpaan rakenteelliseen ongelmaan, toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen vaikuttaviin vanhempien tulorajoihin, ei hallitusohjelma kiinnitä mitään huomiota.

Toisen asteen opiskelijan opintotukeen vaikuttavat vanhempien tulot aina 20 ikävuoteen asti, myös tilanteessa, jossa opiskelija asuu itsenäisesti. Korkeakouluopiskelijoita tällaiset rajat eivät koske, vaan 18 vuotta täyttäneelle, itsenäisesti asuvalle yliopisto- tai amk-opiskelijalle tuki maksetaan täysimääräisesti vanhemmista riippumatta. Tälle erolle koulutusasteiden välissä ei ole olemassa minkäänlaisia perusteita, omassa taloudessa elämisen kustannukset eivät vaihtele koulutusasteen mukaan.

Vaikka punamultahallitus korotti kyseisiä rajoja viime vaalikaudella kahdesti, huomaa edelleen moni toiselle paikkakunnalle ammattiin opiskelemaan lähtenyt nuori jäävänsä täysin vaille opintotukea. Tuki alkaa pienentyä, kun vanhempien tulot ylittävät 31 400 euroa vuodessa ja putoaa nollaan, kun yhteenlasketut tulot ylittävät 47 000 euroa. Käytännössä kahden työssäkäyvän vanhemman lapsi jää tukea paitsi.

Ongelma korostuu, kun tiedetään koulutuksen periytyvän edelleen voimakkaasti. Ammattiin opiskelevat ovat korkeakouluopiskelijoita useammin pienempituloisista perheistä. Vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien opiskelijoiden tukeen tuleekin pyrkiä poistamaan mahdollisimman ripeällä aikataululla. Tämän arvioitu kustannusvaikutus on n. 20 miljoonaa euroa.