Puhemies Niinistö käytti 13.8. mielenkiintoisen puheenvuoron Helsingin Sanomissa. Jo aikaisemmin taloudellista maailmanpaloa saarnannut, ja siitä kritiikkiä saanut, Niinistö konkretisoi ajatuksiaan mm. vaatimalla taloudellisia lisäpanostuksia maataloustukiin sekä kotimaiseen energiantuotantoon erityisesti biopolttoaineiden osalta.Ajatukset ovat monella tapaa huonoja. Sauli Niinistö on varmasti tietoinen maatalouden suhteettoman kovasta hinnasta suomalaiselle yhteiskunnalle paitsi euroissa, myös ympäristökuormituksessa. Lisäksi omavaraisuudesta on turha puhua maassa, jossa koneet ja lannoitteet sekä uudessakin tilanteessa suuri osa polttoaineista ovat tuontitavaraa ja Harmot viety auran edestä joko makkaroiksi tai pikkutyttöjen leikkikaluiksi. Kuitenkin, mielenkiintoista ei niinkään ole se, mitä sanottiin vaan mihin ajatteluun pohjautuen.
Millaiseen analyysiin maailman tilasta Niinistön uusprotektionistinen näkemys perustuu? Itse keksin vain kaksi mahdollista syytä, joko näkemyksen siitä, että nykyisenkaltainen vapautuvaan kauppaan perustuva maailmantalous tulee tiensä päähän omien sisäisten ongelmiensa vuoksi (jollaista näkemystä paraikainen finanssikriisi luonnollisesti voi tukea), tai sitten talouskasvu katkeaa ensin tarkoituksella aiheutettuun taloudelliseen ja sittemmin "perinteiseen" sotaan, jonka osapuolina ovat nimenomaan valtiot.
Kuvatunkaltainen näkemys globalisaatiosta on hämmästyttävällä tavalla kylmän sodan aikainen. Mahdollisuuksiin ohjata globalisaatiota tai finanssimarkkinoita Sauli Niinistö ei näe, eikä hän näytä uskovan ylikansallisten elinten vaikutusvaltaan tai keskinäisriippuvuuksien kehään. Niinistön maailmassa toimijoita ovat edelleen kansallisvaltiot, ennen kaikkea Kiina, jonka intressit ovat valtapoliittiset ja joka olisi valmis uhraamaan oman vaurastumisensa ja kytkeytymisensä maailmantalouteen USA:n häiritsemiseksi. Ekonomistit eivät tähän kuitenkaan usko.
Saiko nykyinen finanssikriisi Niinistön heittämään tämänkaltaisen ajatuksen? Tuskin, sillä hän on puhunut aiheesta jo aikaisemmin. Käydäänkö "malli Cajanderista" varoittelulla jo seuraavaa presidentinvaalia tai pohjustetaanko sillä Natoon liittymistä (sota tulee ja puolensa on valittava)? "Unilukkarin" rooliinhan pahanilmanlintuna toimiminen sopii kuin nyrkki silmään. Harmi vain, että toteutuessaan nämä visiot pahentaisivat, eivät parantaisi, ongelmia.
Tekstit
3 kommenttia:
Minä olen ehdottanut kahden maataloustuen mallia.
Tapporaha ja hautausavustus, ei vain ole kelvannut.
Joo. Jännä puheenvuoro. Sen verran pilkkua viilaan, että olkoon suomalaisesta maataloudesta mitä mieltä hyvänsä muuten, niin ympäristökuormituksella perusteleminen vaadittaessa ruoantuotannon siirtämistä pois Suomesta lipsahtaa helposti samaan kansallisvaltioajatteluun, josta Niinistöä moitit. Lannoittaa ne pellot pitää Uruguayssakin, ja tuholaismyrkkyjä saattaa joutua käyttämään aika reilullakin kädellä. Itämeren haavoittuvuudesta olemme tietenkin kaikki hyvin selvillä, mutta onhan se teoriassa mahdollista, että muuallakin olisi herkkiä ekosysteemeitä.
Mitä Niinistön motiiveihin tulee, niin haisee taas vanhalta kunnon kahden kärjen taktiikalta. Kun on jo profiloiduttu vasemmiston tontilla, niin nyt on Keskustan vuoro. Ja kun puheenvuoron esittää puhemies, Katainen voi aina tarvittaessa ottaa etäisyyttä mahdollisiin puutteisiin analyysissä, ja pisteet rapisevat silti omaan laariin. Ihailla pitää.
Ehkä Niinistö arvioi realistisen ulkopolitiikan, valtioiden omien etujen ajamisen ja itsekkyyden valtaavan alaa. Tällöin maiden välisten suhteiden kiristyessä voisi jokin maa tuntea itsensä uhatuksi, jos maataloudessa ei oltaisi omavaraisia.
Tai sitten kyseessä on osa Kokoomuksen kampanjaa nousta pysyvästi suuremmaksi puolueeksi haalimalla muiden puolueiden kannattajia. Toki maataloustukien korotukset yritetään perustella niin, että peruskannattajakunta, kaupunkiporvaristo, ei Kokoomuksesta kaikkoa.
Lähetä kommentti