Porvarihallituksen ensimmäisestä budjetista saapuivat ensimmäiset tiedot eilen. Kansalaiskeskustelu on lähinnä keskittynyt viinan hintaan. Alkoholiverotuksen tasoon olisi todennäköisesti koskettu minkälaisessa hallituspohjassa tahansa, kuten myös eläkeläisten verotukseen. Todellista kokoaan huomattavasti suuremmaksi nousseen asian tiimoilta oli myös konsensus olemassa.
Havaittavaa on, että nyt olemassa olevissa budjettitiedoissa kerrotaan kaikki mukavat asiat. On selvää, että ikävistä asioista ei nyt haluta puhua. Niitä on kuitenkin tulossa, monenlaisissa muodoissa erityisesti pienempituloisille ihmisille. He eivät omista tai juurikaan peri yrityksiä tai maatiloja. Sen sijaan he joutuvat maksamaan entistä korkeampia palvelumaksuja käyttämistään julkisista palveluista, joihin ei tarvittavia lisäsatsauksia olla tekemässä (tänne hupenevat myös eläkeläisten saamat verohelpotukset ja vähän päälle) ja osan lapset saattavat saada lähtöpassit päivähoidosta. Toisaalta kuka odotti jotain muuta? Sitä saa mitä vaaleissa tilaa.
Hyvääkin esityksessä toki on eikä sosialidemokraattien vaalikampanjassaan maalaama "sininen maailma" tikkatauluineen ja maksullisine vessoineen ainakaan tämän budjetin myötä muutu täydeksi todellisuudeksi. Erityisesti opintoetuuksien korotukset ovat tervetulleita ja velkaakin on hyvä lyhentää. Sinällään on kuitenkin havaittava, ettei opintotuen suurin rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus, toisen asteen opiskelijoiden tukeen vaikuttavat vanhempien tulorajat, porvareita kiinnosta. Samaan aikaan kun oikeistolaiset koulutuspoliittiset ajattelijat toitottavat ammatillisen koulutuksen autuutta eivät he ole valmiita tekemään mitään kyseisen opiskelumuodon tekemiseksi houkuttelevammaksi. Palkkaakin niille pirulaisille pitää maksaa aivan liikaa.
Summa summarum, tavallinen tallaaja, jolla ei ole maita eikä metsiä ei tämän hallituksen politiikasta juuri hyödy. Sama koskee niitä, jotka ovat yhteiskunnan todellisessa marginaalissa, työllisyysmäärärahakysymys satuttaa juuri heitä. Tämä on sääli, sillä moni peruspalkansaaja odotti parannusta asemaansa erityisesti Kokoomuksen vaalilupausten myötä. Työelämän palkkatasa-arvorahat puuttuvat ja elinkeinoelämä ennustaa ruuan hinnan nousua alv-aleista huolimatta. Onneksi talous voi hyvin ja työpaikkoja syntyy. Kiitos siitä kuuluu kuitenkin ennen kaikkea viime vuosien onnistuneelle politiikalle, jonka hedelmistä nautitaan nyt.
torstaina, elokuuta 02, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Lehtien jutut ja kansalaiskeskustelu ovat eri asioita. Minusta näyttää siltä, että lehtiä ja toimittajia on eniten kiinnostanut jälleen kerran se kaikkein helpoin asia eli viinan hinta.
Mutta ainakin meidän kahvipöytäkeskusteluissa on ollut esillä energian hinnan korotus ja sen vaikutukset arkeen. Autoilu ja asuminen on jo muuntoinkin kallista ihmisten mielissä.
(Vaali)keskusteluissahan on toki puhuttu paljonkin siitä, että työn verotuksesta tulisi siirtyä kulutuksen verottamiseen. Tällä kertaa hallitus toteuttaa vain jälkimmäisen ajatuksen, mikä saattaa ihan oikeasti kirpaista monen kukkaroa aikalailla.
Toinen keskustelua herättänyt asia on sitten tietysti se, mistä ei vielä tiedetä eli kuinka suuri se jättimäinen julkisen sektorin naisten palkankorotus tulee olemaan? Odotan itse ratkaisua malttamattomana, mutta valitettavan moni muu on kovin epäuskoinen. Tässä asiassa puheiden on muututtava riihikuivaksi rahaksi - mikään muu ei ole nyt enää mahdollista.
Lähetä kommentti