tiistaina, syyskuuta 11, 2007

Yksi ruotsinkielinen yliopisto

Erityisesti opiskelijajärjestöt, mutta myös muut tahot ovat usein todenneet, ettei koulutuspolitiikalla saisi tehdä aluepolitiikkaa. Suomalaisen korkeakoulutuksen, erityisesti amk-puolella, mutta myös yliopistojen kohdalla, on katsottu hajaantuneen liian moneen yksikköön. Rahaa kuluu seiniin ja vilkkaan tieteellisen vuorovaikutuksen mahdollistavaa akateemista "kriittistä massaa" ei synny.

Kun kyseistä kritiikkiä esitetään, huomio kiinnittyy usein pieniin maakuntayliopistoihin. Monesti kritiikillä on perusteensa, mutta on havaittava, että kyseiset yliopistot täyttävät kyllä ns. kolmatta tehtäväänsä erittäin hyvin. Tulokset ovat myös olleet monessa suhteessa hyviä, mietitäänpä vaikka Oulua. Tärkeää on profiloituminen, jota voidaan tukea järkevällä, aiheeseen liittyvällä alueellistamisella. Kaikissa paikoissa ei tarvitse opettaa ja tutkia kaikkea, vaan vahvuusalueita löytämällä pienempikin yliopisto kykenee nousemaan omilla avainalueillaan huippujen joukkoon.

Keskittämisideoita esitettäessä ihmeen vähälle huomiolle on ainakin allekirjoittaneen mielestä jäänyt hajallaan oleva ruotsinkielinen yliopistokoulutus. Eräs HKKK:n palveluksessa ollut henkilö totesi vuosia sitten allekirjoittaneelle ettei hän ymmärrä Hankenin ja Helsingin kauppakorkeakoulun erillisyyttä. Perusteena hän käytti sitä, että eri puolilla katua opetetaan samat asiat, ja molemmissa paikoissa englanniksi.

Vahvasti profiloitunut ruotsinkielinen yliopistokoulutus on vahvuus. Tämän vuoksi en kannata Hankenin yhdistymistä Helsingin kauppakorkeakouluun tai tulevaan "huippuyliopistoon". Sen sijaan voisi olla järkevää pohtia kaiken ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen keskittämistä Åbo Akademiin Turkuun. Tätä kautta syntyisi selkeän profiilin suuri monialayliopisto.

Tällä voisi olla useita etuja. Turussa on jo ennestään vahvaa kauppatieteellistä koulutusta oman kauppakorkeakoulun muodossa. Turun yliopisto ja TuKKK tulevat kaiken todennäköisyyden mukaan vuosien varrella yhdistymään, sama malli voisi toimia ÅA:ssa ja sen omassa kauppakorkeakoulussa. Vahva ruotsinkielinen yliopisto olisi vahva tekijä eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa yhteistyössä ja voisi houkutella opiskelijoita erityisesti Ruotsista.

Koulutuksen keskittäminen nimenomaan Turkuun Helsingin sijasta nojaisi perinteisiin ja vivahtaisi aluepolitiikkaankin. Perusteet Turun valinnalle olisivat kuitenkin huomattavat myös taloudellisesta näkökulmasta. ÅA on nykyisellään suurin ruotsinkielistä korkeakoulutusta tarjoava yksikkö ja voimavarojen koonti nimenomaan sen yhteyteen järkevää.

Kuvassa Arken Turussa.

8 kommenttia:

Claes Nordmark kirjoitti...

You´re saying something about swedish, right? How are the lessons going, any more singing the "muminvisa"? ;-)

Esa Suominen kirjoitti...

Yep. :) I'm saying that we should be concentrating all our Swedish-speaking university tuition in one place. So that we could be more effective in luring in Swedish-speakers to study here.

Course ended unfortunately. I got the degree "god". ;) Probably because of my beautiful singing voice. "Muminvisa" got company though, from i.e "Höstvisa". Snart är det blommande sommaren slut...

Petteri Oksa kirjoitti...

Tarvitsemmeko ihan oikeasti yhtään ruotsinkielistä yliopistoa. Eikä ruotsinkielisten tarvitsemat(?) ruotsinkieliset palvelut/kurssit voisi hoitaa "normaalin" yliopiston sisällä. Eikö se olisi vielä aidompaa kaksikielisyyttä...

Anonyymi kirjoitti...

Petteri, ruotsinkieliset yliopistot/opintolinjat eivät ole vain ruotsinkielisiä varten. Kaiken kieliset voivat siellä opiskella, ja kehotankin kaikkia joilla on perusruotsinkielentaito hakemaan myös niihin opiskelemaan.

Tuomo kirjoitti...

Petteri, suosittelen tutustumiskäyntiä IUA:han, Viroon, ennenkuin edes mietit asiaa pitemmälle.

En missään tapauksessa suosittele monikielistä yliopistoa kokemukseni perusteella. Siinä nimittäin on yksi intressien välinen taistelu lisää kokonaisuuden hallinnassa.

Mikäli se siellä saadaan yksityisessä yliopistossa joskus toimimaan (jossa päätöksenteko on huomattavasti suoraviivaisempaa), niin sitten kannattaa miettiä josko Suomeen.

Mielenkiintoinen ajatus muuten tämä Åbon ja Hankenin yhdistäminen. On siinä jotain pointtia, vaikka vähän si-si-si-siltarumpuuu ;)

Piia Rekilä kirjoitti...

Taitaa ikävä kyllä kertoa eniten Vaasan kaupungin tunnettavuudesta se, että Esalle ei tule mieleen mainita Pampaksen lakeuksia, puhuttaessa ruotsinkielisistä yliopistoista. No nämähän ovat täällä Vaasassa sivupisteitä, mutta se ei yhtään vähennä niiden kielipoliittista painoarvoa. Piti vain reagoida, kun mainitsit pelkästään Turun, että ennemmin lähtee kunkku naapurista, kuin ruotsinkieliset yksiköt Vaasasta. Voipi olla, että siinä sivussa kuolee kaupungin ainut yliopisto, joka jostain kumman syystä on suomenkielinen, eikä kaksikielinen. No sattuuhan sitä, sodassa ja kielipolitiikassa.

Vaasan yliopisto ja ylioppilaskunta yrittävät kuitenkin sinnikkäästi tehdä avauksia kaksikielisestä vaasalaisesta yliopistosta. Se ei sinänsä ole mikään ihme. Onhan se selvää, että me tarvitsemme ruotsinkielisiä yksiköitä enemmän, kuin ne tarvitsevat meitä. Åbo- ja Hanken i Vasa:sta yliopisto saisi kipeästi tarvitsemaansa volyymia rakenteelliseen kehittämiseen. Kielitehtäväänsä toteuttavilta yksiköiltä ei samanlaista vaikuttavuutta vaadita.

Juhana Harju kirjoitti...

Taitaa toveri Suominen nyt sivuuttaa rakenteellisen kehittämisen alueellisen näkökohdan ihan kokonaan. Idän liittoidiotismista huolimatta fyysisellä sijainnilla on edelleen merkitystä.

Miksei rakennettaisi Turkuun yhtä yliopistoa, joka ulkomaiden vaikeista kokemuksista poiketen toimisi erinomaisena kielikylpynä pölöille suomalaisille ja toisaalta turvaisi aidosti rahalliset & henkiset resurssit niille toisille opiskelijoille?

Hanken mahtuu ihan hyvin innovaatioon mukaan. Soppaa on syytä vielä tässä vaiheessa vähän sotkea, sillä suuntaviivat nykyisillä toimijoilla ja "toimintaan vielä aktivoitavilla" ovat niin uskomattoman selvät.

Yksi Turku, yksi yliopisto! Tätä koulutuspoliittisesti kestävää iskulausetta toivoisin toistettavan Turussa käyttäen hyväksi kaikki Euroopan uljaita kieliä. Hyvällä asialla on hyvä olla.

Tuomo kirjoitti...

Lähinnä viittasin siihen tosiasiaan, ettei instituutioiden sisälle kannata rakentaa liian voimakasta intressien välistä taistelua.

Ainakin IUA:ssa ja muutamassa muussa yliopistossa Virossa juuri tuo kielilinjojen välinen kamppailu resursseista hankaloittaa itse asiaa (jonka ohella perinteinen tiedekuntien välinen vääntö) - eli oppimisen, tutkimisen ja opettamisen kehitystä.

Sen sijaan voitaisiin kait kysyä: voitaisiinko Suomeen luoda pelkästään englanninkielistä yliopistoa?

Tämän voisi käsittää olevan varsin hyvä asia kansainvälistymisenkin kannalta ja houkutella opiskelijoita kolmansista maista Suomeen oppimaan?

Harjulle tuosta kysymys: onko SYL:ssä pohdittu asiaa lainkaan?