Suomalaisille opetetaan pienestä pitäen meidän olevan ympäristöstään ja luonnostaan huolta pitävä kansa. Monessa suhteessa näin onkin. Monesta Keski-Euroopan maasta poiketen Suomessa riittää luonnontilaista ympäristöä ja moni lapsi kokee oikean metsän lähellä kotiaan. Samaan aikaan myös meillä olisi paljon oppimista. Suurimpia ongelmia aiheuttaa sanalla sanoen surkea kaupunkisuunnittelu.Suomessa asutaan valtavasta pinta-alasta huolimatta ahtaasti. Kuvaavaa lienee, että postikortinkokoisessa Hollannissa maan kuusitoista miljoonaa ihmistä asuvat keskimäärin suomalaisia tilavammin. Meillä metsiin sirotellut omakotitaloalueet perustuvat yksityisautoiluun eikä kannattavaa joukkoliikennettä tahdota saada syntymään. Tuloksena kasvaneita kustannuksia ja päästöjä autolla pörräämisen ollessa ainoa järkevä liikkumisvaihtoehto.
Älytön kuntarakenne lisää ongelmia. Liian selkeästi tämä käy ilmi mm. Turun seudulla, jossa keskuskaupunki on kehyskuntien kermankuorinnan rasittamana pakotettu kaavoittamaan eteläiseen saaristoonsa huonojen liikenneyhteyksien ja puutteellisten palveluiden keskelle suuria omakotitontteja. Missä tuossa toiminnassa näkyy sosiaalisen sekoittamisen periaate tai kestävä kehitys? Ei missään.
Ekologisesti kestämätön kaavoitus näkyy myös liikerakentamisessa. Keskustat kuivuvat kaupan siirtyessä kaupungin ulkopuolelle teiden varsiin. Helsingissä ostovoimaa riittää kehäteiden lisäksi keskustaan, mutta miten käy Turun mm. Myllyn alueen paineessa? Ilman autoa liikkuvien palveluiden saatavuus ja taso uhkaavat heikentyä. Heihin kuuluvat paitsi nuoret ja opiskelijat, myös ikäihmiset. Häviäjiin lukeutuu jälleen myös luonto.
Suomessa tulisi pyrkiä pysäyttämään täysin väärään suuntaan kulkeva kehitys ja siirtyä kohti kestävää yhdyskuntarakennetta. Tämä tarkoittaisi täydennysrakentamista nykyisille alueille ja niiden väleihin, korostunutta siirtymistä mataliin ja tiiviisiin kerrostaloalueisiin sekä tiukkaa säätelyä omakotitalojen energiatehokkuuteen. Eräs idea voisi olla halpakorkoinen laina lämpöpumpun hankintaan. Jollain aikataululla kauluksen ympäröimien keskuskaupunkien tulee harkita myös tietulleja samalla kun seudullista, tulleista vapaata joukkoliikennettä laajennetaan valtion tuella.
Kolumni julkaistu Kaarina-lehdessä 24.10.2007 sekä Varsinais-Suomen demarinuorten verkkokolumnina.
Tekstit
1 kommentti:
Räknäsin että jos myytäisiin koko paska, ja pantaisiin vaikka 60% alella, silti saataisiin rahoilla 16 hehtaaria naamalle Italian muuttotappioalueilta.
Joten eiköhän lähdetä?
Lähetä kommentti