sunnuntaina, lokakuuta 21, 2007

Miesliitto?

Samaan aikaan kun Uutispäivä Demarissa on käyty keskustelua Demarinaisten tulevaisuudesta (ks. mm. oheinen puheenvuoro), lähinnä miettien miten tasa-arvotyö ja feministinen agenda parhaiten etenisi SDPssä ja yhteiskunnassa, on kuultu myös muita ajatuksia. Näkyvien nuorten miesten vähäisyys ja naisenemmistöinen eduskuntaryhmä ovat saaneet joihinkuihin liikettä:

Sdp:ssä on äijäliike heräämässä, sillä miesliiton perustamispuheita on alkanut esiintyä. (Eero Heinäluoma, TS 21.10.2007)

Itse asiaan Heinäluoma ei ota haastattelussa kantaa, mutten oikein jaksa uskoa hänen ajatuksesta liikoja innostuvan.

Lukeudun itsekin niihin, joiden mielestä puhtaasti sukupuoleen perustuvien organisaatioiden aika alkaa olla ohi. Tämä koskee yhtä lailla miehiä kuin naisia, enkä oikein jaksa uskoa, että miehet tarvitsisivat oman organisaation solmiakseen keskenään luottamuksellisia suhteita tai edistääkseen omia asioitaan. Ainakin homma näyttää sujuneen varsin mukavasti näilläkin eväillä. Ajatuksella voisi kuitenkin leikitellä. Mikäli SDPhen, tai mihin puolueeseen tahansa, perustettaisiin miesliitto, mitä tämänkaltainen liitto ajaisi?

Vaikka tasa-arvo-ongelmat koskettavatkin pääasiassa naisia, yhteiskunnassa on myös käytäntöjä ja normeja, jotka syrjivät myös miehiä. Rooliodotukset voivat olla raskaita puolin ja toisin. Kiltit suorittajatytöt, rajut ja toiminnalliset pojat. Tällaisia eivät kaikki pojat ole. Miehen malli on usein kapea ja rajattu. Uskaltaa pitää, itkeä ei.

Miehet kouluttautuvat nykyisellään naisia vähemmän, heillä on enemmän päihdeongelmia ja he kohtaavat korostuneen suuren osan julkisissa tiloissa tapahtuvasta väkivallasta. Samaten miesten elämä jää usein huomattavasti naisia lyhyemmäksi, usein mm. edellä mainituista tekijöistä johtuen. On helppo todeta, että itsehän he valitsevat vaikkapa päihdekeskeisen elämän. Mutta mitkä tekijät aiheuttavat tällaisen valikoitumisen? Kai nämäkin johtuvat rakenteista, jos kerran naisiakin kohtaavat ongelmat niistä nousevat?

Huoltajuuskiistat päättyvät useimmiten naisten voittoon. Usein näin tapahtuu varmasti syystä, mutta on tapauksia, joissa lapset vaikuttavat päätyvän tilanteesta riippumatta naisten haltuun. Koska mies ei valita, eivät nämä kysymykset nousseet juuri pintaan. Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri Ralf Sund oli eräitä aihealueen pioneereja, joka rikkoi hiljaisuuden. Ehkä miesliitto voisi pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin järjestäytyneesti?

Asevelvollisuusarmeija nykymuodossaan on eräs epätasa-arvon lähde. Se on sitä molempiin suuntiin. Hyvä veli -verkosto syntyy ja voi hyvin kaikkialla ja kaiken aikaa, mutta armeija on varmasti eräs keskeisimpiä sitä ylläpitäviä ja uusintavia instituutioita. Samaan aikaan armeijan vuoksi monen nuoren miehen opinnot viivästyvät tai hyödyllinen työkokemus ja siitä saatava palkka jää väliin. Asevelvollisuusarmeijassa on paljon hyvääkin, mutta sen hyötyjä voitaisiin jakaa tasaisemmin.

Eräänä keskeisenä kysymyksenä miesliitto voisi ottaa tavoitteekseen isyyden painoarvon nostamisen. Hedelmöityshoitoja koskevassa laissa isyys sai vähintäänkin kyseenalaisen määritelmän. Isyysvapaita kyllä pidennetään, mutta tavoitteena voisi olla vapaiden entistä tasaisempi, tai tasainen, jakaminen, samalla kun vanhemmuuden tasa-arvon eteen tehdään töitä.

Olisihan tässä hommaa.

3 kommenttia:

Niko kirjoitti...

Puolueet tarvitsevat naistenliittoja enää lähinnä siksi, että osa puoluetuesta on pakkojyvitetty naistoimintaan. Vastaavaa jyvitystä miestoimintaan ei ole, joten kyseessä on selkeästi syrjivä käytäntö. Siksi olisi esimerkiksi periaatteessa mahdollista perustaa naisten puolue, mutta miesten puolueelle tulisi puoluetukien kanssa ongelmia jos se sattuisi eduskuntaan pääsemään.

ProgeClub kirjoitti...

btw...

Kerran soitin naisasialiitto Unioniin, joku asia, siellä vastasi ponteva naisääni, joka melkein heti `pääsi asiaan´, alkoi kertoa puhelimessa seksuaalielämästään: "nautin oikeasti seksistä miesten kanssa" yms. yms.. -juttua, ventovieraalle.
"Hienoa!", mä sanoin.

taisi se asia unohtua.
Suljin kohteliaasti puhelimen.

Ainasoja kirjoitti...

Ei tuossa ihan hakoteillä olla. Silloin aikoinaan virittelimme nuorten miesten sd-yhdistystä ajamaan nuorten miesten asioita sd-liikkeessä.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että sukupuoleen perustuvat liikkeet ovat irrelevantteja mutta mm. SONKin tempaus julistautumalla feministiseksi liikkeeksi on juurikin askel toiseen suuntaan. SDP:n sisäinen keskustelu on edelleen voimakkaasti värittynyt sukupuolten väliseksi keskusteluksi ja tätä vettä myllyyn heittää naisliitto ja nyt SONK mukana. Jos naisliitolla on oikeutus olemassaoloon, niin silloin tarvitaan miesliike, niin hölmöä kuin se saattaa ollakin. On varsin surullista että ollakseen edistyksellinen mies äänestää naista ja tukee kaikkia naisliiton tavoitteita. Jos taas toteaa äänestävänsä miestä ja pitää edes osaa naisliiton tavoitteista turhina, on saman tien sovinisti sika.

Sukupuoleen perustuvan poliittisen liikkeen oikeus on varsin arveluttava. Ei ole olemassa miesten ja naisten asioita vaan meidän asioita. Miten demarit esim. voimat mainostaa olevansa ME samalla, kun osa porukkaa tekee sisäistä jakoa koko ajan. Tämä on vähän sama keskustelu kuin kuka on aito demari ja kuka ei… Vähän hölmöä hommaa mutta saahan siihenkin ajan kulumaan, jos muuta hommaa ei ole….