Eilen julkaistiin Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti, joka aiheutti myös aktiivista keskustelua niin julkaisutilaisuudessa kuin myöhemmin mediassakin. Sivistysyhteiskunta 2.0 -osallisuutta ja osaamista kaikille -raportissa esitetään pitkä lista toimenpiteitä, joilla suomalaista koulutusjärjestelmää voitaisiin kirjoittajien mielestä ohjata tasa-arvoisempaan, sivistävämpään ja tehokkaaseen suuntaan.Raporttiin tutustuneet ovat löytäneet paperista paljon hyvääkin, sen sijaan epäilyksen osoitukset suuntautuvat tuttuihin suuntiin - ja tuttuja ovat niiden esittäjätkin. Lukiolaisten liitto on perinteisesti vastustanut läheisempää kanssakäymistä ammattiin opiskelevien kanssa ja torjuu automaattisesti kaikki esitykset, joissa raja-aitoja haluttaisiin madaltaa. Sama koskee kokoomuspuoluetta. Mutta hyvä kysymys kuuluu, miksi?
Perustelu etenee aina samaa latua, koska mitään uutta ei ole keksitty. Molempia osaamisen lajeja tarvitaan, jonka jälkeen seuraa jonkinlaista epämääräistä mutinaa "tasapäistämisestä". Kannattaisi kuitenkin ensin lukea mitä esitetään, hengittää pari kertaa ja lausua tasapainoinen ja harkittu kriittinen mielipide, ei vain sutaista mediahuomion toivossa refleksinomaista ennakkoluuloa.
Säätiön raportti esittää toisen asteen oppilaitoksiin yhtenäisiä kurssitarjottimia. Toisin sanoen sellaista mallia, jonka puitteissa voisi helposti hankkia omaan tutkintoon täydennystä jommalta kummalta puolelta, joko yleissivistävältä tai ammatilliselta. Lukiolaisista n. puolet jatkaa joko toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai ammattikorkeakouluun. Voisi olla hyödyllistä vähentää toisen asteen päällekkäistä koulutusta ja antaa mahdollisuus tutustua ammattialoihin jo aikaisemmassa vaiheessa. Ammattiin oppivat hyötyisivät mahdollisuudesta, huom, ei pakosta, yhdistää tutkintoonsa yleissivistäviä opintoja juuri se määrä, jonka itse tarvitsevat.
Järjestelmä ei saisi tietää nuoria paremmin ja tehdä erittäin urauttavaa valintaa heidän puolestaan 15 vuoden iässä. Uudessakin mallissa nykyisenkaltainen yo-tutkinto on mahdollista suorittaa, kuten myös ammatillinen tutkinto. Voisi suorittaa molemmat nykyisen yhdistelmätutkinnon muodossa. Tai sitten voisi tehdä jonkin kokonaisuuden omaksi ilokseen ja hyödykseen jomman kumman tutkinnon päälle -jos haluaa. Kyse on siis valinnanvapauden lisäämisestä ja mahdollisuudesta kurkistaa toiselle puolelle aitaa.
Ymmärrän kyllä, että Berliinin muuria on vaikea puolustaa, kun todellista syytä omaan ylimieliseen vastarintaan ei voida julkisesti sanoa. Kritiikin oikea syyhän on se, etteivät "lukiolaisten asialla olevat" halua ammattiin opiskelevia tuomaan konerasvaa koulujensa lattioille. Kulttuurinen kuilu, eriyttäminen ja rajoittaminen ovat hyväksi, jos itse sattuu olemaan rotkon "paremmalla" puolella. Argumentit, joiden mukaan "yhteistyö ei saa lisääntyä tai taso kärsii" kertovat kaiken. Minusta se on sama kuin sanoa, etteivät toiset ihmiset voisivat istua samoilla kursseilla, koska he ovat tyhmempiä, ja jonka osoittaa se, että he ovat valinneet ammatillisen koulutuksen.
Tekstit
7 kommenttia:
Yhteistyön lisääminen lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välillä on mielestäni todella tärkeää. Kyse ei ole kuitenkaan vain hallinnollisista ratkaisuista, vaan oppilaitosten sijoittelusta. Oppilaille pitää tehdä käytännössä mahdolliseksi oppiaineiden yhdistäminen.
Meillä Espoon keskuksessa on vierekkäin Omnia ja Kuninkaantien lukio ja ymmärtääkseni näiden väillä tehdään myös yhteistyötä. Lisäksi muistaakseni yhteistutkinyojen suorittaminen on ollut yksi kaupungin tavoite.
Kuntatason päättäjistä tämäkin asia on siis paljon kiinni.
Pahimpia Berliinin muurin kannattajia ovat lukioiden keski-iän ylittäneet kieltenopettajarouvat. Heistä olisi vastenmielistä, jos samaan ympäristöön - tai jopa heidän oppitunnilleen - ilmestyisi ammattiin opiskelevia duunarinuoria.
Niinpä niin, EI-liike Kokoomus ja sen käsikassara lukiolaisten liitto... Tiedotteet ja kannarit ovat aina valmiina, jos johonkin raja-aitojen madaltamiseen viitataankaan. Perusteluilla tai esitetyllä analyysillä ei ole tässä painoarvoa.
Kokoomuksen sivistysyhteiskunta on yhtä kuin luokkayhteiskunta 2.0. -koobra
Hei Esa,
Mukava kuulla, että olet aktiivisesti kuvioissa mukana!
Raja-aitojen madaltaminen on minustakin tärkeää. Kurssien valikointi molemmilta puolilta laajentaisi varmasti oppilaiden näkemystä ja kokemusta.
On myös hyvä muistaa, että monilla aloilla ammattikoulututkinto mahdollistaa ylioppilastutkintoa paremman työllistymisen ja palkan. Toisaalta taidealojen ammattikouluja voisi karsia, koska niitä on selkeästi liikaa.
Katariina
Omalla kotiseudullani yo- ja ammattitutkinnon yhidistäminen on jo pitkään ollut osaa arkea. Pohjanmaalla on aina pula tekijöistä, esim. laivanrakkennusammattilaisia tarvitaan koko ajan enemmän. Siksi on keskitty aika mainio järjestelmä, jossa nuori ja innokas opiskelija pääsee suorittamaan yo-tutkinnon lisäksi myös kotiseutuaan tukevan ammatillisen tutkinnon.
Optiman kuntayhtymä Pietarsaaressa tarjoaa jokaiselle uudelle opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa ns. kombitutkinnon yhteistyössä Pietarsaaren ruotsinkielisen lukion kanssa.
Näissä kombikoulutuksissa vähennetään nimenomaan päällekkäistä koulutusta, kun ammattioppilaitoksen ja lukion tarjonta yhdistyy yhteen kokonaisuuteen. Tiettyjä jaksoja vietetään kokonaan lukion puolella, mutta suurin osa ajasta menee ammattia opiskellessa.
Kolmen vuoden jälkeen on tuplatutkinto kädessä. Tiettyjä uhrauksia pitää tietysti tehdä, kuten esim. harjoittelujaksoja kesäisin. Mutta sujuvalta tämä järjestelmä vaikuttaa.
Yksi näkökulma tähän vielä. Jos ammatillisen koulutuksen arvostus ja kiinnostus lisääntyisivät puhumalla, olisi jotain jo tapahtunut. Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen saattaa konkreettisesti tätä tavoitetta edistää.
Opettajat ja lukio-opiskelijat ovat varmasti iso ongelma, mutta ehkä se kaikkein suurin on kodeissa. Osaksi vanhempien asenteita nuo lukio-opiskelijatkin toistavat.
Miten yhä koulutetummat vanhemmat saataisiin tukemaan omien lapsien vapaita valintoja? Hyväksyykö lääkäri, että hänen lapsestaan tulisikin kirvesmies tai yo-kirvesmies? Ja osaisiko hän ylpeänä kertoa siitä lääkäripäivien illanvietossa niin kuin vanhemmilla on tapana?
Huom! Tuo ylin linkki ei toimi, kun raportin pdf-version osoite on näköjään ns. dynaaminen.
Parempi linkki olisi tämä:
http://www.sorsafoundation.fi/tpl_site_01.asp?lang=1&sua=1&s=67
Mikähän siinä on? Avautuu hienosti erilliseen ruutuun, kopioin osoitteen, liitän sen bloggeriin ja ei taaskaan pelitä. Perkele. Jos joku viisas osaa auttaa niin do so. Muutoin paketti löytyy säätiön etusivun kautta parilla klikkauksella.
Lähetä kommentti