Demokratia maksaa

Uutispäivä Demari avasi viime viikolla uuden verkkolehtensä ja tuotos on todella upea. Suurin osa alueellisista sd-lehdistä, pois lukien Pohjolan Työ ja Uusi Aika, löytyvät nyt yhdestä paikasta. Kokonaisuus täydentynee myöhemmin useammalla blogistilla, kolumneilla jne. Hyvä.

Mutta mutta. Moni kakku päältä kaunis. Tämä tuli mieleen, kun silmiin sattui viime perjantain päätoimittaja Peltosen näkemys puoluekokouksessa käsiteltävistä uudistuksista. Otsikolla "Puoluekokous maksaa" kulkevassa pääkirjoituksessa tyrmätään pääasiassa talousperustein tähän asti yksimielisinä niin työryhmissä kuin puoluehallituksessakin kulkeneet ehdotukset puoluekokouksen suurentamisesta sekä kokousvälin lyhentämisestä.

Kun rakenteita pohdittiin, mietittiin ennen muuta tapoja, jolla yhä useampi pääsisi suoraan vaikuttamaan SDP:n linjaan ja poliittisiin sisältöihin. Puoluekokous on tärkein tällainen paikka. Kerran kolmessa vuodessa kokoontuva harvojen ja valittujen kokous antaa liian harvalle innokkaalle jäsenelle mahdollisuuden tällaiseen toimintaan. Siksi esitykset kasvattamisesta laadittiin ja siksi ne yksimielisinä eteenpäin vietiin. Syklin osalta mietittiin vaaliteemojen parempaa jalkauttamista ja demokraattisempaa laadintaa. Tuolloin käsitys myös oli, ettei asia talouteen kaatuisi, vaan jos johonkin niin poliittiseen tahtoon tai sen puutteeseen.

Nyt poliittista tahtoa kaataa uudistukset näyttää kuitenkin löytyvän. Perusteita on hyvä arvioida. Ensinnä vedetään esiin talouskortti. Maksaa rahaa. No niin maksaa, mutta ensinnäkin on vasta seuraavan puoluehallituksen tehtävänä pohtia miten kustannukset jaetaan. Siksi paikallisosastoja tai piirejä ei voida lisäkustannuksilla tässä vaiheessa uhkailla.

Jos puolueen taloudesta puoluekokousten osalta ollaan huolissaan, voitaisiin pohtia vaikkapa sitä, pitääkö kokoukseen valitun puolue-eliitin mässäillä ravintoloissa ja pulikoida uima-altaissa vailla minkäänlaista omavastuuta? Kyseessä ei ole mikään palkintomatka vaan vaikuttamispaikka, jossa vähemmänkin prameat puitteet riittäisivät.

Puoluekokous maksaa, mutta jotain se saanee maksaakin. Sellaisella logiikalla, jossa tämänkaltaiset kulut ovat huonoa rahankäyttöä, voitaisiin alkaa samaan aikaan miettiä puoluekokouksen pienentämistä. Jospa vaikka piirien puheenjohtajat valitsisivat kaartin johtajat, vaikkapa viideksi vuodeksi kerrallaan? Riittäisi rahaa vaaleihin.

Talouspuolen lisäksi Peltonen puhuu uudistuksen myötä puoluekokoukseen ilmestyvistä "satapäisistä valiokunnista", jotka estävät asioiden järkevän käsittelyn. Jotta tällaisiin määriin päästäisiin jokaisen valiokunnan kohdalla, tulisi puoluekokous kasvattaa mittasuhteisiin joista kukaan ei ole puhunut eikä kukaan esittänyt. Kyseessä onkin sinällään näppärästi luotu olkinukke, jota vastaan voi tarmolla hyökätä, "asiakeskustelun" puolustajana.

Kolmantena hihakorttina peliin ilmestyy kysymys jatkuvasta pj-kisasta tilanteessa, jossa kokous järjestettäisiin joka toinen vuosi. On totta, että työrauhaa tarvitaan. On kuitenkin kumma juttu, että niissä puolueissa, mm. Kokoomuksessa ja Keskustassa, joissa kahden vuoden sykli on käytössä, ei moisesta ole merkittäviä viitteitä silloin kun tarvetta ei ole puolueväen mielestä ollut.

Mistä yhtäkkinen huoli, kun aiemmin kaikki ovat olleet samaa mieltä kyseisten uudistusten tarpeellisuudesta? Ehkä pää-äänenkannattajakaan ei keksinyt aiheesta aivan itse huolestua, ja saattaapa kabineteissa suhista kuin kaislikossa konsanaan. Ehkä joku tai jotkut aiheesta huolestuneet ovat laskeneet sen varaan, että ehdotuksia voi nyt lähteä kulisseissa kaatamaan, kun edustajien huomio kiinnittyy henkilökysymyksiin.

Minusta esitetyt uudistukset ovat hyviä ja tärkeitä. Niiden ei tarvitse tarkoittaa kohtuutonta lisäkustannusta sen paremmin puolueelle kuin osallistujillekaan. Ja at the end of the day, aktiivisemmasta ja valtaistetummasta aktiivijoukosta voinee hieman maksaakin. Rahaa kuluu paljon turhempaankin. Tämän vuoksi ko. esitysten läpimeno on tärkeää jo itsessään, mutta myös siksi, että ne läpi äänestämällä voidaan osoittaa, että valta puolueessa kuuluu kokoukselle itselleen.