Jyrki Katainen otti viime sunnuntaina 25.5. kantaa verojärjestelmän uudistamiseen Helsingin Sanomissa. Perusvirityksenä ideoissa oli palkkatuloverotuksen ja pääomatuloverotuksen välisen eron pienentäminen sekä työllistävien veroratkaisujen suosiminen. Kokonaisveroasteen laskemista Katainen ei haastattelun mukaan pidä erityisen tavoiteltavana.Ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, eikä niitä pidä tuomita siksi, että nykyinen hallitus tekee pitkälti täysin päinvastaista politiikkaa. Katainen mainitsee haastattelussaan tämän vaalikauden kuluvan uudistusten suunnitteluun, jonka jälkeen asiaan voitaisiin ottaa kantaa eduskuntavaaleissa. Sen voisikin nähdä yritykseksi rakentaa siltaa sosialidemokraattien suuntaan talouspolitiikassa -ja samalla pohjaa sinipunahallitukselle tulevien eduskuntavaalien jälkeen vaalituloksen sen mahdollistaessa.
Perusidea pääomatuloveron ja ansiotuloverojen välisen eron kaventamiseksi on laajalti hyväksytty myös oppositiossa, ainakin pääpuolueessa. Lopulliset tarkat tavoitteet voivat toki olla erilaisia. Voisi kuvitella Kokoomuksen tavoitteenasettelun olevan huomattavasti lähempänä tasaveroa kuin demarien. Mikäli, kuten tavoiteltavaa on, pääomatulovero saataisiin progressiiviseksi, kiistaa käytäisiin progression jyrkkyydestä sekä korkeimmasta veroasteesta. Verotuksen merkitys ja tehtävä tuloerojen tasaajana kun voidaan ymmärtää melkoisen eri tavoin.
Kulutus- ja ympäristöverojen korotus on sekin oikeansuuntainen idea, joskin jälleen on pohdittava uudistusten tulonjakovaikutuksia. Kyseiset verot, yksittäisiin ihmisiin osuessaan, ovat luonteeltaan regressiivisiä eli kohtelevat kovemmin vähävaraisia kuin varakkaita. Veronkorotukset kulutuksessa eivät tunnu paksussa lompakossa vastaavasti kuin ohuemmassa, vaikka elämäntyyli näissä piireissä on usein ekologisesti vastuuttomampi. Tulonjakovaikutusta pitää näissäkin miettiä.
Ja entä sinipuna? Mahdollisuus huomattavasti nykyistä tehokkaampaan kuntapolitiikkaan sekä aktiiviseen Eurooppa-otteeseen lisääntyisivät huomattavasti. Kaupunkien ongelmiin, jossa suurin osa suomalaisista nykyisin asuu, kiinnitettäisiin enemmän huomiota, ympäristöpolitiikkaan erityisesti maatalouden päästöjen ja yhdyskuntarakenteiden eheyden osalta tulisi uutta ryhtiä. Ta vallisen kaiken maksavan työtätekevän murheisiin saatettaisiin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, nythän politiikka on keskittynyt lähinnä verovapaan eliittiluokan luomiseen. Veropolitiikan yksityiskohdista tulisi takuuvarmasti riitaa, mutta suunnan ollessa yhtäläisen, myös kompromissiin lienee mahdollisuus.
Tekstit
5 kommenttia:
Miksi pääomatulojen verotuksen tulisi olla progressiivista? Käsittääkseni se malli on jo kokeiltu ja huonoksi havaittu.
Sinipunasta puheen ollen, aivan merkityksetöntä ei ole käsillä oleva SDP:n puheenjohtajavalintakaan. Kannattajia tämän kaltaiselle kansainvälisyyttä, kaupunkipolitiikkaa, arvoliberalismia ja vastuullista taloudenpitoa korostavalle ratkaisulle kyllä löytyy:
http://www.demari.fi/content/view/655/1/
Minusta verojärjestelmän kehittämisen pitkäaikaisena tavoitteena tulisi olla yksi yhtenäinen tulovero, joka on progressiivinen. Siihen laskettaisiin yhteen kaikki mahdolliset tulot ja sitten peritään vero. Korkein mahdollinen vero varmasti asettuisi alemmaksi kuin nykyinen korkein ansiotulovero, mutta olisi rakenteeltaan oikeudenmukaisempi kuin nykyinen malli.
Voisi myös kysyä, miksi pääomatuloveron pitäisi olla tasavero? Käsittääkseni kyseinen mallikin on kokeiltu ja huonoksi havaittu, ainakin jos mittarina pitää tuloerojen nopeaa kasvua ja sitä huonona asiana.
Onko olemassa mitään arvioita siitä, kuinka paljon pääomaveroa on mahdollista nostaa ilman liian suureellista pääomapakoa rajojen ulkopuolelle?
Täytyy sanoa, että osoittain me, jotka olemme puhuneet globalisaation hallinnan tarpeesta, olemme itse luoneet kuvaa siitä, että esim. pääomaverolle ei voisi paikallisesti tehdä mitään. Liikkumavaraa näyttää kuitenkin olevan enemmän mitä teoria sanoo.
Yritän ymmärtää. Miksi ei tasavero kaikille?
Lähetä kommentti