Graduate Tax

Kalevi Sorsa säätiö ja allekirjoittaneen pyörittämä hanke julkaisi viime viikolla VTM Aleksi Henttosen kirjoittaman raportin liittyen koulutuksen kustannuksen jakamiseen. Raporttia tulee, paljon enemmän kuin minään yksittäisenä toimenpide-ehdotuksena, lukea puheenvuorona ja pohdintana sen suhteen, ettei mikään ole itsestään selvää. Koulutuksen maksuttomuus ei välttämättä tarkoita tasa-arvoista koulutusjärjestelmää, mikäli koulutukseen valikoituminen on epätasa-arvoista.

Raporttiin sisältyy konkreettinen ehdotus nk. Graduate Tax -järjestelmään siirtymisestä. Käytännössä Graduate Tax tarkoittaisi maksullisia korkeakouluopintoja, mutta maksu suoritettaisiin jälkikäteen ja sen kohteena olisivat ainoastaan ne henkilöt, jotka tulevat taloudellisesti hyötymään korkeakoulutuksestaan. Maksun suuruuden kytkeminen opintojen kestoon antaisi kannusteen nopeampaan valmistumiseen.

Miksi tällaista esitetään? Ensinnäkin koulutus periytyy. Koulutetuista taustoista tulevien nuorten todennäköisyys hakeutua korkeakoulutukseen on moninkertainen kouluttamattomista taustoista tuleviin verrattuna. Koulutus tuottaa saajalleen keskimäärin erittäin hyvin. Yhteiskunta hyötyy, mutta vielä enemmän hyötyy yksilö, tämä näkyy niin tulotasossa kuin ennen muuta työttömyysriskin pienenemisenä. Voidaan katsoa, että sukupolvien sisällä vaatimattomammista taustoista tulevat, työuransa aikaisin aloittavat nuoret itse asiassa rahoittavat parempiosaisten korkeakoulupolkuja.

Etukäteiset lukukausimaksut ovat huono idea. Vaikka tehokkaasti ja edullisesti lainoitettaisiinkin valtion toimesta, maksuihin liittyy pelotevaikutuksia. Lukukausimaksut hankaloittaisivat koulutukseen hakeutumista ja estäisivät lahjakkaita, mutta vähävaraisia opiskelijoita pyrkimästä aloille, joilla työllistyminen vakaasti tai taloudellisesti takuuvarmasti tuottavasti on epävarmaa. Parhaita esimerkkejä ovat monet kulttuurialat. Riskiä ei tule lisätä tai kuormittaa jo valmiiksi vaikeammassa tilanteessa olevia ihmisiä.

Graduate Tax välttää lukukausimaksujen sudenkuopat kohdentumalla eri tavoin ja siirtämällä takaisinmaksuvelvoitteen aikaan, jolloin ihmisellä on tuloja joista maksaa. Lainamalleissa takaisinmaksu ajoittuu opintojen päättämisen jälkeiseen aikaan. Tuolloin korkeakoulutettujen palkkataso on kuitenkin matala ja elämässä vaihe, johon sijoittuvat suuret investoinnit mm. perheen perustamisen muodossa. Henttosen esityksessä, joka ei ole valmis malli, vaan pikemminkin keskustelunavaus, Graduate Taxia maksettaisiin vain siitä osasta tuloja, jotka ylittävät toisen asteen suorittaneiden keskimääräisen palkkatason. Tästä osasta siksi, että sen voitaisiin lähinnä ainakin merkittävin osin johtua koulutuksen saamisesta.

Malli toimii yksinkertaistettuna siten, että mikäli oletetaan yhden lukukauden tuottavan 0,2% maksuvelvoitteen, olisi viiden vuoden opiskelun jälkeen koossa 2% Graduate Tax. Tilanteessa, jossa toisen asteen suorittaneiden keskiansio kuukaudessa olisi vaikkapa 2500 euroa ja valmistuneen 3000 euroa, 2% veroa maksettaisiin 500 eurosta eli 10 euroa kuussa. Maksuvelvoite voi olla muunkin kokoinen, siihen voidaan soveltaa erilaisia vähennyksiä ja joustoja tai sen kertymisperusteita voidaan muuttaa. Kaikki riippuu siitä, kuinka suuri osa kustannuksista sillä halutaan kattaa ja millaisia ohjausvaikutuksia tavoitella.

Maksun sitomisella opintojen kestoon pyritään tehostamaan läpäisyä, mutta kuitenkin niin, että vältetään opintoseteli- tai tavoiteaikamalleihin liittyvät kohtuuttomat lisäkustannukset opintojen pienimuotoisesta viivästymisestä, jotka ovat luonnollisia. Graduate Taxissa ohjausvaikutus olisi voimistuva, mutta lisäys yhdestä jatko-opiskeluvuodesta ei nouse kohtuuttomaksi. Veroastetta ei ole tarkoitus mallilla nostaa, pikemminkin tehdä verotusta läpinäkyvämmäksi. Suomessa suuri osa koulutuksen kannattavuudesta on piilossa opintojen aikaisissa tukijärjestelmissä eikä näy palkoissa. Oheisen kaltainen malli voisi parhaimmillaan, palkkaneuvotteluissa huomioon otettuna, johtaa palkanmuodostukseen, jossa koulutusta palkitaan nykyistä enemmän, mutta joka ei silti johtaisi tuloerojen lisäkasvuun.

Graduate Tax ei ole sellaisenaan käytössä missään, joskin se on noussut puheisiin monissa eri maissa. Graduate Taxia ei Suomessa ainakaan toistaiseksi ole ottanut omiin tavoitteisiinsa yksikään puolue. Malli on mielikuviin ja pinnalliseen analyysiin perustuvassa politiikanteossa helppo ampua alas julkisuudessa puhumalla mallin "kouluttautumisesta rankaisevuudesta", tai sitten argumentoida sen aiheuttavan aivovuotoa. Voidaan myös puhua periaatetasosta, (korkea)koulutuksesta sellaisena sosiaalisen kansalaisuuden osana, jonka tulee säilyä yhteiskunnan jäsenilleen täysimääräisesti kustantamana palveluna. Niin tai näin, malli on merkittävä puheenvuoro, mielenkiintoinen yritys problematisoida koulutuspoliittisia itsestäänselvyyksiä sekä pyrkiä avaamaan uudenlaista latua koulutuksen rahoittamisen kysymyksissä.


ps. Muuta mielenkiintoista viime päivinä: tutustu Globaalisosialidemokraattien sivustoon, josta löytyy teoreettisempaa keskustelua mm. koulutuksesta. GSD-aktiivi Lauri Holappa, yksi paljon keskustellun Puolueiden kriisi -pamfletin kirjoittajista antaa puolestaan kuulua Kansan Uutisissa.