Viime päivien yhteiskunnallista keskustelua on vaalirahoituksen lisäksi hallinnut jälleen kerran keskustelu presidentin valtaoikeuksista. Rintamalinjat ovat sanalla sanoen erikoiset. Entinen monarkistipuolue haluaa korostaa parlamentarismia, parlamentarismia vaatineen puolueen näkyvät toimijat taas puolustaa presidentin vahvempaa asemaa.
Presidentti-instituutiota perustellaan usein mm. sillä, että kyseisissä vaaleissa kansalaiset ovat innokkaimmin liikkeellä. Peruste on minusta erikoinen. Presidentin valtaoikeudet eivät nykyiselläänkään ole erityisen suuria. Kansalaiset äänestävät siis jo nyt varsin vähämerkityksisissä vaaleissa. Viime presidentinvaaleissa puhuttiin asioista, joista olisi ollut syytä puhua eduskuntavaaleissa, koska presidentillä ei ole toimivaltaa niihin kysymyksiin joista vaaleissa ylipäätään keskusteltiin. Kannanotto kyseisissä vaaleissa meni siis yhteiskuntapolitiikan suunnan määrittämisen kannalta hieman "hukkaan" ja olisi ollut käytännön kannalta järkevämpää että se olisi kanavoitu eduskuntavaaleihin.
Toisaalta hyvä että puhutaan ajankohdasta ja yhteydestä riippumatta, ja presidentinhän halutaan olevan arvojohtaja. On kuitenkin hyvä kysymys tarvitaanko erillistä instituutiota ja vaaleja arvokeskustelun kävijän valitsemiseksi? Sivuseikkana myös todettakoon, että juuri tähän sinällään toki tärkeään tehtävään toivoisin nykyiseltä presidentiltä enemmän eväitä. Kolmatta kautta ei tule, nyt olisi aikaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluilmapiiriin. Tältä pohjalta minä äänestin Tarja Halosta presidentiksi ja toivoisin hänen ottavan entistä aktiivisemmin tuon roolin.
Kun valtaoikeuksien vähentämisen tielle on, erittäin perustellusti, lähdetty jo aikaisemmin, voitaisiin luonnollista kehitystä jatkaa parlamentarismin vahvistamisen suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi loppujen valtaoikeuksien vähittäistä vähentämistä, kunnes presidentti-instituutio olisi käytännössä seremoniallinen virka. Tuolloin kansanvaali presidentistä ja instituutio sellaisenaan voitaisiin lakkauttaa ja siirtää muodollinen tasavallan päämiehen/naisen virka eduskunnan puhemiehelle, vaikka sitten presidentin nimellä. Eduskunta on Suomen politiikan korkein päättävä elin ja olisi vain luonnollista, että sen vetäjä on selkeimmin valtion muodollinen johtaja. Tällöin myös eduskuntavaalien merkitys yhteiskuntapolitiikkaa keskeisimmin linjaavina vaaleina mahdollisesti korostuisi.
ps. Hyvä Vihreät! Vihreät linjasivat puoluekokouksessaan paitsi presidentin asemasta, myös jäsenäänestyksestä puheenjohtajaa valittaessa sekä Hesarin poiminnan mukaan periaatteista ikäihmisten hoidon suhteen. Vihreiden kritisoima ilmiö, vanhusten alentaminen lapsiksi yhteiskunnallisessa keskustelussa, on ärsyttänyt myös allekirjoittanutta vuosikaudet. On aikakin, että joku ottaa tamburiininlyöntilässytyksen kritiikkinsä kohteeksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Hyvä Esa, osut naulan kantaan! Vihreiden lisäksi presidentin valtaoikeuksista on nyt linjannut Kokoomuksen puoluehallitus, molemmille pisteet.
Siihen ei ole rohkeus vielä riittänyt, että keskusteltaisiin koko presidentti-instituution järkevyydestä. Molemmat mainitut esitykset jättäisivät jäljelle suoralla vaalilla valitun mannekiinin ilman valtaa. Askel oikeaan suuntaan on kuitenkin otettu.
Omille joukoille (demareille) ei rohkeuspisteitä tässä asiassa heru. Puheenjohtajaehdokkaatkin yhtä lukuunottamatta pitävät kiinni vähintään nykyisistä valtaoikeuksista.
Syitä tähän voisivat olla ensinnäkin valtapolitiikka, joka syynä on varsin erikoinen. Näillä näkymin kun presidentiksi ei tulla valitsemaan demaria. Toinen vaihtoehto voisi olla gallup-politiikka; presidentin vaali kerää korkean äänestysprosentin ja kansalaiset pitävät instituutiota tärkeänä. Onhan sekin tietty syy, jotenkin vain toivoin, että pääsisimme jo pikkuhiljaa eroon politiikan tekemisestä kulloisenkin mielipidetiedustelun perusteella.
Voi tietysti olla myös niin, että pj-ehdokkaat yksinkertaisesti kannattavat nykyistä järjestelyä. Siinä tapauksessa olen yhtä yksinkertaisesti eri mieltä.
Parlamentin puhemies pressaksi!
http://www.domnik.net/blogi/index.php/2007/12/presidentti/
Heipä hei, long taim nou siin.
Vaikea välillä ymmärtää mitä me loppujen lopuksi, pidemmällä juoksulla teemme presitentillä. Jos mitään valtaa tälle ei halutakaan suoda, niin… Mitä presitentillä sitten tehdään?!
Toisekseen kaikki jupisevat ja manailevat aina, että presidenteillä on joko hassu kävelytyyli, käsveska tai muuta etteivät ole edes kovin edustuksellisia, joten… Mitä sillä presidentillä sitten tehdään. Ja vaikka se olisi kokoomuslainen, niin se polttaisi niin paljon, että sekin osoittautuisi kamalan noloksi.
Kaikki marmattavat vielä lisäksi ettei ole rahaa siihen eikä tuohon ja tehostamista pitäisi harrastaa. Pois siis yksi iso kulu. Linnassa voisi kerran vuoteen pitää ne itseppäisyyspäivänjuhlat ja majoittaa ulkomaanvierailijat, niin saataisiin parempi käyttökate.
Ottamatta sen enempää kantaa presidentin valtaoikeuksiin tai tarpeellisuuteen ylipäätään, haluaisin korostaa, että demokratiaa -ja kansanäänestystä sen yhtenä ilmentymänä- ei saa nähdä ainoastaan instrumentaalisesena seikkana. Se on arvokas itsessään ja se, että kansalaiset innostuvat valitsemaan vaikkapa banaanin ja appelsiinin paremmuudesta (kaksivuotiaan poikani lempiteemoja) voi olla kansanäänestyksen arvoinen mikäli se herättää laajempaa keskustelua yhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta. Media-ajan politiikka on muutakin kuin perustuslaillisien instituutioiden toimintaa tai valtaoikeuksia. Se on ihmisten toimintaa, mielikuvia, arvoja ja osallistumista. Se on todellisuuden poliittista rakentamista ja tässä mielessä ei ole lainkaan haitallista että presidentinvaalien yhteydessä puhuttiin muustakin kuin presidentin valtaoikeuksien alaan kuuluvista asioista. Etenkin kun ehdokkaat toitottivat arvojohtajan ominaisuuksiaan. Kuulostinpa valtio-opin peruskurssilta...
Ystävällisin, yöllisin terveisin
Lauri K.
Tiedoksi, ellette ole huomannut, niin Tölö Unga on tehnyt aloitteen asiasta. SDP:n on vahvistettava parlamentarismia-otsikolla. Ohessa aloite.
"SDP on koko olemassaolonsa ajan puolustanut kansanvaltaisuutta. Kansan valitsema eduskunta toimii edustuksellisen demokratian foorumina. Sen rinnalla on jäänteenä vanhasta vahva suoralla kansanvaalilla valittu presidentti.
Hallitus on aina vastuussa eduskunnalle, joka voi sen koska tahansa epäluottamuslauseäänestyksessä kaataa, kun taas presidentti valitaan virkaansa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Edustuksellinen demokratia takaa moniäänisyyden päätöksenteossa. Eduskunta edustaa laajasti koko yhteiskuntaa. Presidentti edustaa ainoastaan omia äänestäjiään eli suppeimmillaan hyvin niukkaa enemmistöä kaikista presidentinvaaleissa äänestäneistä.
Suomen perustuslain mukaan Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa "yhteistoiminnassa" valtioneuvoston kanssa. Merkittävä osa tätä yhteistoimintaa on siis yhden yksittäisen ihmisen mielipide. Rakenne ei vastaa kansanvaltaa. Valtioneuvoston on otettava huomioon työssään eduskunta sen kaikkine mielipiteineen. Tämä on ainoa oikea selkäranka päätöksenteolle parlamentarismissa."
Ja mitä vastaa puolue ja puoluehallitus:
Aloitteessa esitetään Tasavallan presidentin valtaoikeuksien karsimista parlamentarismin vahvistamiseksi.
Vuoden 2005 puoluekokouksessa katsottiin, että 1.3.2000 voimaan
tulleen perustuslain säännöksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta ei ole tarpeen tarkistaa. Tasavallan presidentin valtaoikeuksia koskenut keskustelu ei ole nostanut esiin suuria muutoksia edellyttäviä käytännön ongelmia.
SDP on valtiosääntökannanotoissaan korostanut kansalaisten taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamista sekä osallistumismahdollisuuksien laajentamista. On myös tuotu
esille parlamentarismin periaatteita ja presidentin vaalitavanmuutoksen yhteydessä korostettu ja toteutettu valtioelinten toimivaltasuhteiden
tarkistamista ja tasavallan presidentin päätösvallan säilyttämistä ulkosuhteiden hoidossa. Oikeusministeriö käynnisti keväällä 2007 hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää perustuslain toimivuutta ja vaikutuksia pitemmällä
aikavälillä sekä arvioida mahdollisia muutostarpeita. Selvitys- ja arviointityön
pohjalta asetetaan syksyllä 2008 parlamentaarinen komitea,
jonka toimeksianto täsmentyy tehtyjen selvitysten ja arviointien
perusteella. Puoluehallitus on asettanut selvitysryhmän, joka arvioi maan hallituksen
käynnistämässä valmistelussa esiin nousevia kysymyksiä syksyyn
mennessä.
Päätösesitys
Puoluekokous pitää perusteltuna tarkastella perustuslain
kokonaisuutta pitkäjänteisesti ja viittaa muilta osin sisäpoliittiseen
julkilausumaan.
SIC!
Minusta olisi aika palata laillisuuteen ja kumota se vallankaappaus, jonka eduskunta aikanaan juovuspäin teki.
Suuriruhtinas, hyvin rajoitetuilla valtaoikeuksilla, olisi demokratialle ja kauppataseelle edullinen vaihtoehto.
Lähetä kommentti