Presidentti eduskunnasta

Viime päivien yhteiskunnallista keskustelua on vaalirahoituksen lisäksi hallinnut jälleen kerran keskustelu presidentin valtaoikeuksista. Rintamalinjat ovat sanalla sanoen erikoiset. Entinen monarkistipuolue haluaa korostaa parlamentarismia, parlamentarismia vaatineen puolueen näkyvät toimijat taas puolustaa presidentin vahvempaa asemaa.

Presidentti-instituutiota perustellaan usein mm. sillä, että kyseisissä vaaleissa kansalaiset ovat innokkaimmin liikkeellä. Peruste on minusta erikoinen. Presidentin valtaoikeudet eivät nykyiselläänkään ole erityisen suuria. Kansalaiset äänestävät siis jo nyt varsin vähämerkityksisissä vaaleissa. Viime presidentinvaaleissa puhuttiin asioista, joista olisi ollut syytä puhua eduskuntavaaleissa, koska presidentillä ei ole toimivaltaa niihin kysymyksiin joista vaaleissa ylipäätään keskusteltiin. Kannanotto kyseisissä vaaleissa meni siis yhteiskuntapolitiikan suunnan määrittämisen kannalta hieman "hukkaan" ja olisi ollut käytännön kannalta järkevämpää että se olisi kanavoitu eduskuntavaaleihin.

Toisaalta hyvä että puhutaan ajankohdasta ja yhteydestä riippumatta, ja presidentinhän halutaan olevan arvojohtaja. On kuitenkin hyvä kysymys tarvitaanko erillistä instituutiota ja vaaleja arvokeskustelun kävijän valitsemiseksi? Sivuseikkana myös todettakoon, että juuri tähän sinällään toki tärkeään tehtävään toivoisin nykyiseltä presidentiltä enemmän eväitä. Kolmatta kautta ei tule, nyt olisi aikaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluilmapiiriin. Tältä pohjalta minä äänestin Tarja Halosta presidentiksi ja toivoisin hänen ottavan entistä aktiivisemmin tuon roolin.

Kun valtaoikeuksien vähentämisen tielle on, erittäin perustellusti, lähdetty jo aikaisemmin, voitaisiin luonnollista kehitystä jatkaa parlamentarismin vahvistamisen suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi loppujen valtaoikeuksien vähittäistä vähentämistä, kunnes presidentti-instituutio olisi käytännössä seremoniallinen virka. Tuolloin kansanvaali presidentistä ja instituutio sellaisenaan voitaisiin lakkauttaa ja siirtää muodollinen tasavallan päämiehen/naisen virka eduskunnan puhemiehelle, vaikka sitten presidentin nimellä. Eduskunta on Suomen politiikan korkein päättävä elin ja olisi vain luonnollista, että sen vetäjä on selkeimmin valtion muodollinen johtaja. Tällöin myös eduskuntavaalien merkitys yhteiskuntapolitiikkaa keskeisimmin linjaavina vaaleina mahdollisesti korostuisi.



ps. Hyvä Vihreät! Vihreät linjasivat puoluekokouksessaan paitsi presidentin asemasta, myös jäsenäänestyksestä puheenjohtajaa valittaessa sekä Hesarin poiminnan mukaan periaatteista ikäihmisten hoidon suhteen. Vihreiden kritisoima ilmiö, vanhusten alentaminen lapsiksi yhteiskunnallisessa keskustelussa, on ärsyttänyt myös allekirjoittanutta vuosikaudet. On aikakin, että joku ottaa tamburiininlyöntilässytyksen kritiikkinsä kohteeksi.