Kesäkirjoja

Vaikkei mitään varsinaista lomaa olisikaan, voi kesällä silti hieman karsia menojaan ja syventyä muuta vuotta paremmin kirjoihin. Allekirjoittaneen kesään aurinkoisella kalliolla tai nurmikolla löhöäminen ja lueskelu kuuluvat elimellisenä osana. Hiekkarannalle ei talven jäljiltä valkoista vararengastaan kehtaa mennä esittelemään, mutta aina löytyy jokin kallionkolo. Tähän tarjoutuu oivalliset mahdollisuudet niin Vuosaaressa kuin Turun Uittamollakin.

Kesän mainitsemisen arvoista saalista ovat olleet muutamat teokset, jotka ovat jääneet mieleen. Kotimaisista kirjoista luettavana ovat olleet Riikka Pulkkisen Raja, Bo Carpelanin Kesän varjot sekä Jarkko Tontin Luokkakokous, mutta ylivoimaiseksi suosikiksi nousee Arto Salmisen Kalavale - kansalliseepos. Kalavale on raainta suomalaista yhteiskuntakritiikkiä vähään aikaan. Tosi-tv-sarja Auschwitzissa toisen polven syrjäytyneiden liha palaa päävoittoa hakiessa, Nelonen ja Ilta-Sanomat markkinoivat, kohuja synnytetään, kaikki varastavat ja käyttävät toisiaan hyväksi. Vilkaisu tv-ohjelmatarjontaan ja keltaiseen lehdistöön osoittaa, että Salmisen maailma hieman siistittynä on jo täällä.

Yhteiskuntakritiikkiä tarjoilevat myös venäläinen Viktor Jerofejev ja ukrainalainen Andrei Kurkov. Kurkov tarjoilee näköalan korruptoituneeseen ja harmaaseen post-sosialistiseen yhteiskuntaan teoksessaan Kuolema ja pingviini. Lakonisen ilmeettömän kerronnan ohessa esiin piirtyy maailma, jossa asiat tapahtuvat ja päätökset tehdään tavallisten kansalaisten ulottumattomissa, elämä on pienistä vodkanhuuruisista ilonhetkistä huolimatta apaattista ja ankeaa, Yhdysvaltain dollarit avaavat portit mihin tahansa ja jossa ihmishenki on halpa ja selviytyminen suhdanteiden varassa. Sympaattinen on ainoastaan päähenkilön lemmikkipingviini, joka sekin pelastuu vain rahalla ostetun lapsen sydämen ansiosta.

Viktor Jerofejevin Hyvä Stalin on puolestaan tyylikäs satiiri Venäjän historiasta ja nykypäivästä, joka kulkee rinnan kauniin isä-poika-suhteen kehittymisen kuvauksen kanssa. Stalin on venäläinen kansallissankari, kaikissa venäläisissä vaikuttajissa asuu Jerofejevin mukaan Stalin. Venäjä on tuomittu jonkinasteiseen autokratiaan, mutta haluavatko ihmiset edes muuta? Lapsi kohtaa politiikan diplomaatti-isän kanssa ulkomailla: "Istumme kaikessa rauhassa kahvilassa. Juon kaakaota. Äkkiä - skandaali. Jotkut sympaattiset ihmiset, jotka istuvat perheenä samassa kahvilassa, vaativat isäntää ajamaan meidän ulos vain siksi, että olemme tulleet Moskovasta: - Ne ovat neuvostomurhaajia! --- En saanut edes juoda kaakaotani loppuun. - Isä, kenet me olemme tappaneet? kysyin kadulla."

Faktapuolen kirjoista ehdottomaan aateliin nousee Mark Leonardin uutuus What does China think? Mark Leonard on vaikutusvaltainen nuorehko akateemikko, jolla on merkittävää taustaa eurooppalaisissa think tankeissa. Hänen tuore pamflettinsa käsittelee mielenkiintoisella tavalla kiinalaisen politiikan kehitystä ja esittää näkemyksen, jonka mukaan kiinalainen käsitys "aidatusta maailmasta" nousee haastamaan länsimaisen liberaalin demokratian ja "litteän maailman" globalisaation ymmärtämisen muotona. Tässä maailmassa kansallisvaltiot ovat keskeisiä toimijoita, taloutta säädellään ja USA:n hegemonista asemaa murennetaan. Ajattelemisen arvoista aineistoa.

Hyviä vinkkejä ja lukukokemuksia otetaan vastaan, jätä ehdotus kommenttikenttään! Vapaapäivää odottamassa lojuvat David Heldin Global Covenant - The Social Democratic Alternative to the Washington Consensus sekä Umayya Abu-Hannan Sinut. Mutta vielä on kesää jäljellä ja sivuja luettavana.