maanantaina, kesäkuuta 23, 2008

Perussuomalaiset

Suomen puoluekentässä on tällä hetkellä kaksi mielenkiintoista puoluetta. Toinen on johtajansa uudistanut SDP, joka pyrkii eduskuntavaalien täystyrmäyksen jäljiltä uuteen alkuun. Toinen puolestaan on viime aikoina kannatustaan nopeasti nostanut perussuomalaiset, joka näyttää vakiinnuttavan kannatuksensa 5%:n yläpuolelle ja on YLEn mittausten mukaan Suomen kuudenneksi suurin puolue, kristillisten ja hallituspuolue RKP:n yläpuolella.

Mitä perussuomalaisten nousu tarkoittaa ja miten se vaikuttaa suomalaiseen poliittiseen todellisuuteen? Lähin vastine kyseiselle puolueelle löytyy Norjasta, jossa Fremskrittspartiet on sosialidemokraattien jälkeen parlamentin toiseksi suurin puolue. Puolueen linja perustuu ennen muuta maahanmuuttajakriittisyydelle ja julkisten menojen lisäämisvaatimuksille aidon populistiseen tyyliin. Kuten Suomen-vastineensa, myös FrP on karismaattisen vetäjän luomus. Carl I. Hagen toimi puheenjohtajana vuosina 1978-2006, jolloin puolue vaihtoi puheenjohtajansa. Kaikki odottivat kannatuksen romahtamista. Tätä ei kuitenkaan tapahtunut. Hallitusvastuussa puolue ei ole ollut.

Norjassa Fremskrittspartiet söi oikeiston kannatusta, erityisesti sikäläistä kokoomusta Höyrea, ja vasemmistopuolueet keskustalla vahvistettuna kykenivät viime vaaleissa saavuttamaan enemmistön ja muodostamaan punavihreän hallituksen. Mutta käykö näin Suomessa? Tuskin. Perussuomalaisten suurin kannatuspotentiaali löytyy politiikkaan pettyneistä sekä niistä ihmisistä, jotka kokevat jäävänsä jalkoihin etenevän globalisaation ja kansainvälistymisen myötä. Nämä ihmiset, jos yleensä äänestävät, äänestävät useimmiten vasemmistopuolueita. Maaseudun kapinalliset taas eivät ole kokoomuslaisia hekään, vaan keskustalaisia.

Kunnallisvaaleissa perussuomalaisten kannatus on ollut heikkoa, koska organisaatio on ollut ja on edelleen heikko. Timo Soinia voi äänestää vain Espoossa, muualla maassa listat ovat joko olleet tyhjiä tai sitten niiltä on löytynyt henkilöitä, jotka eivät ole lähipiirissään juuri luottamusta herättäneet. Tämä tilanne saattaa kuitenkin olla pikku hiljaa muuttumassa. Vaikka listat ovatkin koostumukseltaan vieläkin varsin erikoisten tyyppien yhdistelmiä, niitä kuitenkin on ja niille alkaa löytyä paneelikeskustelukelpoisia vetureita myös puheenjohtajan paikkakunnan ulkopuolelta.

Tony Halmeen pudottua eduskunnasta monelta jäi huomaamatta se, etteivät perussuomalaiset olleet kaukana paikasta Helsingissä nytkään. Mutta toisin kuin 2003, vuonna 2007 ei äänestetty henkilö Halmetta, vaan ennen muuta puoluetta. Listan kärjessä, tosin valitsematta jääneenä, oli Helsingin yliopistolla tutkijana työskentelevä tohtori, aggressiivisena islam- ja maahanmuuttokriitikkona tietyissä piireissä tunnettu Jussi Halla-aho, joka sai yli 2000 ääntä. Huomionarvoista on se, ettei Halla-aho ole ainakaan vielä yleisesti tunnettu henkilö eikä perussuomalaisen populistin arkkityyppi. Silti hänen äänisaaliinsa oli huomattava ja lista miltei kantoi hänet eduskuntaan.

Perussuomalaisten tulevaisuuden kehitys on erityisen mielenkiintoinen. Timo Soini on nyt puolueen kiistaton yksinvaltias, mutta taustalla tapahtuu. Ovatko perintöprinssit, naisiahan puolueessa ei ole, maaseudun vennamolaisen perinteen jatkajia, jotka elävät ennen muuta köyhän asian ajamisesta, vai ottaako puolueen aikanaan haltuunsa vielä pieni, mutta aktiivinen kansallismielisten joukko, jolta on toistaiseksi puuttunut uskottava poliittinen kanava ja jotka nyt alkavat löytää perussuomalaiset sen osoittautuessa potentiaaliseksi väyläksi. Ja mitä tuolloin tapahtuu, niin puolueen politiikalle, toimintatavoille kuin kannatuksellekin?

Perusanalyysi onkin se, että mikäli SDP ei onnistu löytämään hieman hakusessa olevaa otettaan rakennemuutoksen kynsissä painiviin duunareihin sekä politiikkaan pettyneisiin kansalaisiin, eikä onnistu käsittelemään onnistuneesti koko ajan tärkeämmäksi nousevaa kysymystä maahanmuuttajien integroitumisesta on olemassa riski, että perussuomalaiset nousevat aidosti merkittäväksi poliittiseksi voimaksi. Mikäli samaan aikaan Kokoomuksen vetovoima ei oleellisesti pienene, tullaan tilanteeseen, jossa perussuomalaisten kannatuksen kasvu betonoi ruiskukkapuolueen pysyvästi Suomen suurimmaksi puolueeksi. Soini ja hänen porukkansa onkin otettava vakavasti.

10 kommenttia:

ruso kirjoitti...

Kyl mä lisäisi Kokoomuksen tämän hetken mielenkiintoisten puolueiden listaan. Puoluekokouksen henki oli loistava ja puolue on tällä hetkellä erinomaisen moderni, nuorekas, kansainvälinen ja täynnä intoa.

Sisältöjen osalta uudelleen valitun Kataisen puhe kertoo kaiken olennaisen. Suosittelen lämpimästi! Pitkästä aikaa loistava yleispoliittinen puheenvuoro. Ei vain iskulauseita, vaan ajateltu kannanotto.

Niko kirjoitti...

No varmaan useimpien poliittisten aktiivien mielestä juuri se oma puolue on kovin mielenkiintoinen, oli sitten kyseessä demarit tai kokkarit tai kepu tai mikä vaan. Se nyt oli vain sellainen tyhjänpäiväinen retorinen heitto, joita Suominen tapaa harrastaa. En näe, mitä tarkoitusta sillä oikein oli.

Itse analyysi perussuomalaisista oli sen sijaan kiinnostava. Mielenkiintoista, että suurin perussuomalaisten aiheuttama uhka Suomisen näkökulmasta on se, että se voisi avittaa kokoomuksen pääsemistä ja pysymistä suurimmaksi puolueeksi. Ei yhtään hassumpi tulevaisuudenskenaario.

Esa Suominen kirjoitti...

Olette tekin pojat ihan mielenkiintoisia. :) Se nyt oli sellainen intro aiheeseen. Sinällään minusta tietynlaisessa suunnanhakuvaiheessa tai selkeässä murroksessa olevat poliittiset liikkeet ovat minusta "mielenkiintoisempia" kuin valmiiksi itseensä tyytyväiset. Siitä tuo luonnehdinta. Eiköhän Kokoomuksestakin taas jossain vaiheessa tule käymistilassa oleva puolue, en usko että joulu kestää ensi eduskuntavaaleihin asti.

Tämä kirjoitus käsitteli perussuomalaisten nousua korostuneesti poliittisten valtasuhteiden näkökulmasta. Tottakai nousu kertoo ja tarkoittaa paljon muutakin. Se kertoo politiikan asialistan uudistumisesta, puolueiden haasteista ja vaikka mistä. Nämä kysymykset varmasti kuitenkin ansaitsevat oman artikkelinsa.

Nikolta haluaisin kyllä tarkentaa,
onko niin, että sinusta perussuomalaisten nousu kokoomuksen kilpailijoiden kustannuksella on toivottava asia? Minusta populistis-ksenofobisten liikkeiden puolesta liputtaminen on hieman kyseenalaista, vaikka oma valtapoliittinen lehmä ojassa olisikin.

Pete kirjoitti...

Soinista on kyllä todettava, että hän on erittäin fiksu kaveri joka olemassaolollaan pystyy pitämään puolueensa kylähullua porukkaa aisoissa. Toki Soini on arvokonservatiivi ja vastustanut mm. parisuhdelakia ja hedelmöityshoitolain kiisteltyjä kohtia mutta hän ei ole kannoillaan öykkäröinyt esiintynyt suvaitsemattomasti mitään ihmisryhmiä kohtaan. Erityisen kunnioitettavana pidän sitä, että hän on noussut julkisuudessa vastustamaan uskonnon tuomista politiikkaan - esimerkiksi silloin kun Tarja Halosta lyötiin vaalikampanjoissa kirkkoon kuulumattomuudella.

Tuosta ruson mainitsemasta Kataisen puheesta Kokoomuksen puoluekokouksessa: Taisi se tehdä paikallaolleisiin vaikutuksen. Minusta se kuulijakunta näytti siltä kuin olisi ollut jossakin uskonlahkon herätysjuhlassa. Se näytti jo koomiselta että Kataisen selkäpuolellekin oli istutettu porukkaa nyökyttelemään.

-rh kirjoitti...

pete:
Soinista on kyllä todettava, että hän on erittäin fiksu kaveri joka olemassaolollaan pystyy pitämään puolueensa kylähullua porukkaa aisoissa. Toki Soini on arvokonservatiivi ja ...

?
Virtanen ja Vistbacka ovat yli puoluerajojen kunnioittettuja pitkän linjan parlamantaarisen työn tekijöitä. Rami eritoten liikennepolitiikassa.
Ja myös pitkälti sivussa pysyneet "arvokonservatiivisesta" ja populistisesta ksenofobisesta koohotuksesta.

Kuntsi kirjoitti...

Vähän kevyempänä kommenttina todettakoon, että lopun lause "vakavasti otettavuudesta" sai pienen kolauksen, kun tänään kuulin, että Turussa heidän listoillaan on nyt Johanna Tukiainen. Siis Pers. Oli paikallisessa seksikaupassa avaamassa kampanjansa ja antoi haastattelun kansanedustajanhaaveistaan.

-rh kirjoitti...

...paikallisessa seksikaupassa avaamassa kampanjansa ja antoi haastattelun kansanedustajanhaaveistaan."

So what?

onpas siveetöntä.

turkkalo kirjoitti...

Sdp:n ja perussuomalaisten kannatuksessa voi tapahtua isoja heilahduksia, mutta mitä sitten?

Vihreillä, vasemmistoliitolla ja kokoomuksella on omaleimaiset poliittiset linjat. Muut lähinnä kalastelevat keskustan ääniä. Maahanmuuttokritiikki ei ole kovin kiinnostavaa maassa, jossa ulkomaalaisväestö on ja pysyy pienenä.

ruso kirjoitti...

Petelle...

Uskonlahkomeininki on puoluekokousten huvittava piirre. Tästä huolimatta puhe itsessään oli tällä kertaa erinomainen. Niin erinomainen, että mahdollinen uskonlahkomeininkikin jäi itselläni huomaamatta. En väitä ettei sitä ollut. Se ei vain häirinnyt, koska puhe vangitsi.

Äänestykset ovat puoluekokouksen suola. Joissakin olin voittavien puolella (esim homo- ja lesboparien adoptio-oikeus), joissakin häviäjien (en enää muista). Välillä olin pihalla ja heilutin väärää lappua (ilman ratkaisevaa merkitystä). Joka tapauksessa aina jännää ja hauskaa, kun vihreitä ja punaisia aletaan laskea.

Ant. kirjoitti...

"Vähän kevyempänä kommenttina todettakoon, että lopun lause "vakavasti otettavuudesta" sai pienen kolauksen, kun tänään kuulin, että Turussa heidän listoillaan on nyt Johanna Tukiainen."

Tämä ammuttiin alas. Tukiainen on ilmeisesti taas puhunut omiaan kuten asia oli ylioppilaskirjoitusten arvosanojenkin kohdalla.
-----

"Maahanmuuttokritiikki ei ole kovin kiinnostavaa maassa, jossa ulkomaalaisväestö on ja pysyy pienenä."

Kasvaa kaiken aikaa. Ei se silloin pienenä pysy.
-----

Itse kirjoitus oli hyvä vaikka kommenttiosaston ksenofobia- ja populismipuheet vähän haiskahtavatkin.