Kuntavaalit - erä 1

Tekisi mieli blogata tapahtuvasta rahoitusmarkkinoilla leviävästä paniikista ja nykymuotoisen kapitalismin perustavanlaatuisesta kriisistä, mutten oikein pysty henkisesti irrottautumaan työtodellisuudesta. Kunnallisvaalien ehdokaslistat kun sulkeutuivat tänään. Kuten kirjoitettua, on ehdokasasettelulla vaali vaalilta korostuneempi merkitys lopputuloksen kannalta. Tämä koskee niin eduskunta- kuin erityisesti kunnallisvaaleja. Paikallisissa vaaleissa äänestetään paikallisia ehdokkaita, ja puolue kykenee kansallisella toiminnallaan ja yleisellä näkyvyydellään korkeintaan kääntämään ehdokastaan etsivien ihmisten päitä kohti omia julisteitaan.

Perinteiseen tapaan Keskusta asettaa eniten ehdokkaita. Ennakkotietojen mukaan Keskustan ehdokasmäärä kuitenkin putoaa rajusti. Kun vielä viime vaaleissa maalaisliittolaisia keikkui listoilla pitkälti yli 11 000, tavoittelee valtuustopaikkaa nyt arviolta 9800 keskustalaista. Luvussa näkyvät paitsi kuntaliitokset, myös Keskustaan jollain muotoa iskenyt laajempi väsymys. Puolueen puheenjohtaja vierailee aika ajoin julkisuudessa tekemässä itseään naurettavaksi ja muita ei juuri näy. Ei ihme, ettei kone tahdo käynnistyä. Kun vielä huomataan, että vähentynyt keskustalaisjoukko joka tapauksessa keskittyy pieniin kuntiin joissa hyväkään menestys valtuustopaikoissa ei juuri valtakunnallisissa kannatuspalkeissa näy, on vaalien suurin häviäjä helppo ennustaa.

Ehdokasmäärissä alas tulevat myös sosialidemokraatit. Demarien ehdokaslistoilla on hieman vajaa 8000 ihmistä. Varsinais-Suomen piiri, jonka työntekijänä olen toiminut, asettaa yhteensä 794 ehdokasta, eli melko tarkkaan kymmenen prosenttia kokonaismäärästä. Näin on ollut useissa vaaleissa. SDP:n ehdokaslistoja leimaa voimakas muutos. Kuten todennäköisesti myös Keskustalla, demareilla moni pitkään istunut vaikuttaja jättää leikin näissä vaaleissa. Pienempien liitospaikkakuntien napamiehet ja -naiset eivät halua päättää pitkää uraansa valtuutettuna putoamiseen suurkunnan vaaleissa. Sosialidemokraattien mahdollisuuksia menestyä kilvassa suurimman puolueen asemasta erityisesti Keskustan suhteen kuitenkin parantaa ratkaisun siirtyminen suurempiin kaupunkeihin.

Ehdokasasettelun perusteella Kokoomuksella on hyvä mahdollisuus kaapata ykköspuolueen asema. Kun ehdokasmääräerot ovat tasoittuneet ja Kokoomuksen korkea kannatus keskittyy kaupunkeihin, on heillä mahdollisuus hyvään äänipottiin -ja ohitukseen kolmospaikalta kohti kirkkaampia mitaleita. Myöskään kuntaliitokset eivät ole kohdelleet Kokoomuksen listoja yhtä kaltoin kuin kahden muun suuren puolueen. Timo Soini ennusti aikanaan blogissaan "juppikokoomuksen voittavan vielä kunnallisvaalit, mutta sen jälkeen tulee vaikeaa." Näin voi olla, ainakin tämänpäiväisen suorituksen jälkeen siihen on olemassa hyvät mahdollisuudet.

Pienemmistä puolueista mielenkiintoisia ovat vihreät ja perussuomalaiset. Vasemmistoliiton tasainen alamäki tulee ehdokasasettelun perusteella mitä todennäköisimmin saamaan edelleen jatkoa. Vihreät ovat onnistuneet saamaan jalansijaa maakuntakeskuksissa ja kehyskunnissa, joista voi irrota toistaiseksi vähäinen vaikutusvalta, mutta kuitenkin tärkeää yleistä kannatusta. Pk-seudulla he voivat kilpailla ainakin Helsingissä ja Espoossa myös asemista. Perussuomalaiset taas etenivät harppauksella. Se, onnistuiko heidän ehdokasasettelunsa paremmin maalla vai kaupungissa voi ratkaista kolmen suurimman puolueen järjestyksen.

Kaiken kaikkiaan, tulossa mielenkiintoiset vaalit. Jos veikata pitäisi, veikkaisin tasaista kisaa suurimman puolueen asemasta jossa Keskusta tulee lopulta jäämään kolmanneksi, perussuomalaisten läpimurtoa tällä kertaa Halmetta kestävämmillä valtuutetuilla useisiin valtuustoihin sekä vihreiden nousua Vasemmistoliiton ohi neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Se, kertooko tämä tulos kuitenkaan mitään siitä, kuka tosiasiassa kunnissa valtaa käyttää, onkin sitten aivan toinen tarina.