maanantaina, maaliskuuta 23, 2009

Osakekauppa oli verolle pantava

Finanssikriisi, joka on sittemmin levinnyt erittäin mittavaksi reaalitalouden kriisiksi koko maailmassa, on monella tapaa osoittanut nykymuotoisen kapitalismin kestämättömyyden. Monet kansalaisjärjestöt ja tutkijat ennustivat kehityskulut jo kauan sitten. Puolueet sen sijaan ovat olleet hitaampia tulemaan sinuiksi uuden tilanteen kanssa ja konkreettiset esitykset tilanteen ja pelin sääntöjen muuttamiseksi ovat olleet vähissä.

Jokin aika sitten Saksan sosialidemokraattiset ministerit ottivat esiin osakekaupan verottamisen. Ajatus ei ole uusi eikä maailmoja mullistava, mutta silti kannatettava. Suomessa SDP on aika ajoin pitänyt pörssiveroa vaihtoehtobudjeteissaan esillä, mutta ajatus ei ole jäänyt elämään. Pääomatuloja verotuksessaan suosivassa maassa voisi kuitenkin olla tarvetta miettiä verotuksen entistä selkeämpää ulottamista myös varakkaampiin henkilöihin joita suurin osa osakekauppaa tekevistä henkilöistä on.

Saksalaisten ajatusta on kuitenkin syytä kehittää. Voisiko olla mahdollista, että keinottelun ehkäisemiseksi ja pitkäaikaisen investoinnin kannustamiseksi vero voisi laskea sen mukaan mitä kauemmin arvopaperia pitää hallussaan? Samaten voisi olla aiheellista ulottaa vero kaikkiin kauppoihin, ei vain niihin jotka ylittävät jonkin kynnysarvon. Käytännössä rajojen asettaminen mahdollistaa veron kiertämisen.

Veroa on vastustettu sillä periaatteella, että se rankaisee sijoittamista (mikäpä vero ei rankaisisi jotain) ja että se johtaisi kaupan siirtymiseen muualle. Tässä yhteydessä kuitenkin unohdetaan, että sisällöllisesti täysin vastaava vero, stamp duty, tosin suuruudeltaan vain 0,5%, on paraikaa käytössä Isossa-Britanniassa Lontoon pörssissä, joka on yksi maailman ehdottomista finanssikeskuksista. Vero tuotti vuonna 2005 Ison-Britannian valtionkassaan 3 miljardia puntaa.

Veron tarkoituksena ei luonnollisesti olisi vaikeuttaa kaupantekoa tai investointeja, vaan ohjata niitä pitkäjänteisempiin kohteisiin, hillitä spekulaatiota sekä kerätä varoja julkiselle vallalle. Elvytyspolitiikan rahoittamiseen tulee kaikkien osallistua. Pienenä ensimmäisenä askeleena kohti rahamaailman lisääntynyttä vastuunkantoa tulisi kyseinen vero ottaa käyttöön.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Etpä tartu ihan helppoon aiheeseen; propsit siitä.

Paria asiaa kuitenkin riepoisin. Ensinnäkin yksityishenkilöiden pörssikauppa ei liene kovin iso osa koko vaihdosta eikä se myöskään ole investointi, eihän siinä mitään pääomiteta. Ehkä reippainta lyhytkauppaa tuolla voitaisiin hillitä, mutta yksityishenkilöiden omistuksia pörssiyhtiöissä ja investointeja ei kannattane kategorisoida samaan. "Kateusverona" en oikein hyväksy pörssiveron käyttöä, vaikka veropohjan laajentamisena se voisi olla hyväkin idea.

Toisekseen Suomessa on jo leimavero (vai varainsiirtoverokos se nykyään on...?) käytössä työkaluna esimerkiksi kiinteistö- ja asuntokaupoissa. Näistä perittävät verot ovat aika suolaisia eli omaisuusluokkien välillä on huomattavia eroja. Mitäs tuumaat tästä?

Esa Suominen kirjoitti...

Terve!

Arvopaperipörssissä tapahtuvat kaupathan ovat vapautettuja varainsiirtoverosta (entinen leimavero), toisin kuin pörssin ulkopuolella tapahtuva arvopaperi- tai kiinteistökauppa. Omaisuuserien kohdalla erot ovat tosiaan melkoisia (kiinteistöt pl. ensiasunnot 4%). Arvopaperien kohdallahan vero on miltei samansuuruinen kuin tuo saksalaisten esitys, nykyisin vero on 1,6%. Minulla ei ole ihan selkeää käsitystä siitä millä perustein juuri nuo tasot on valittu, pitää kaivaa. Toki voisi ajatella, että mikäli vero nostettaisiin erityisen korkeaksi, loppuisi välitystoiminta kokonaan koska tarvitaanhan siellä myös voittomarginaali. Ja se toki ei ole tavoite.

Veropohjan laajentamisnäkökulmahan tässä on keskeisin, mutta jollain tapaa kyllä pitäisin mukana "kaikki maksavat - kaikki saavat" -periaatetta. En oikein kategorisoisi tuota ajattelua kateudeksi (lainausmerkeissähän se toki sinullakin oli), vaan jotenkin sitä ajattelisi että verojen tason ei yleisesti tarvitsisi nousta missään valtavan korkeaksi mikäli pohja olisi laaja. Samaan sarjaan laajennuksen suhteen kuuluisi mm. maa- ja metsätalousmaan kiinteistövero. Toki osakekaupan verotus koskisi kaikkea tehtyä arvopaperikauppaa, myös institutionaalisia sijoittajia.