keskiviikkona, maaliskuuta 08, 2006

Puhe puoluevaltuustossa

Ohessa puheenvuoroni SDP:n kevätpuoluevaltuustossa 8.3. Työväen Akatemiassa Kauniaisissa.

Hyvät toverit! Sosialidemokraattisten opiskelijoiden puolesta haluan puhua teille tänään kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, EU-puheenjohtajuuskauden haasteista sekä tulevista eduskuntavaaleista ja niihin valmistautumisesta.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee hyvässä vauhdissa. Kunnat ja alueet ovat lähteneet mukaan uudistustyöhön ilahduttavalla vauhdilla ja tarmokkuudella ja tulokset ovat alusta alkaen peruskuntamalliin sitoutuneiden sosialidemokraattien näkökulmasta miellyttäviä. Yhtään ylimääräistä hallinnon tasoa ei tarvita, vaan suuntana tulee olla voimakkaampien kuntien palvelutuotannon tehostaminen ja laadun sekä saatavuuden parantaminen. Työssäkäyntialueet muodostavat luonnollisen ja dynaamisen pohjan uusille kunnille. Tämä tukisi niin onnistunutta maankäyttöä, elinkeinopolitiikkaa kuin palveluiden tarjoamistakin. Uhkaava kehitys, josta parhaan esimerkin tarjoaa Turun seutu, jossa maakuntakeskusta uhkaa eristäminen kehyskuntien kääntyessä etsimään yhteistyötä keskuskaupungin sijasta vain keskenään, on saatava pysähtymään. Alueellisen veturin hyytyminen ei palvele kenenkään etuja.

Hankkeen alusta asti olemassa olleen muutosvastarinnan murtamisessa tärkeä merkitys on ollut hallituksen näkyvällä sitoutumisella hankkeeseen. Tässä tilanteessa uudistuksen jarruttaminen olisikin suorastaan epäisänmaallista. Nyt onkin ensiarvoisen tärkeää, etteivät sosialidemokraatit missään vaiheessa anna ymmärtää, että uudistuksen hidastuminen tai siinä perääntyminen olisi mahdollista. Tämän vuoksi liikaa varovaisuutta on kartettava. Nyt on poliittisen johtajuuden osoittamisen aika. Meillä on tähän sekä kykyä että näkemystä.

Hyvät toverit! Lähestyvä EU-puheenjohtajuuskausi tarjoaa erityisesti SDP:lle oivallisen tilaisuuden nousta suomalaisen EU-keskustelun eturiviin. Aika on käytettävä suomalaisen EU-politiikan aktivointiin, yleisen tulevaisuusorientoituneemman ja integraatiomyönteisemmän ilmapiirin luomiseen sekä sosiaalisen Euroopan teemojen keskusteluun nostamiseen. Samalla kausi tarjoaa mahdollisuuden markkinoida pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia vastauksena Euroopan kasvu- ja kilpailukykyhaasteisiin.

Keskustelu palveludirektiivistä ja Vaxholmin tapauksesta osoittaa mielenkiintoisen paradoksin Euroopan komission tavassa käsitellä asioita. Jäykät keskieurooppalaiset rakenteet eivät niinkään ole toimenpiteiden kohteina kuin joustavat ja avoimemmat, kolmikantaiseen sopimiseen ja kolmannen sektorin osallisuuteen perustuvat pohjoismaiset järjestelmät, siitä huolimatta, että juuri näissä maissa on kyetty parhaiten vastaamaan Lissabonin strategian vaatimuksiin. Tämä lähestymistapa uhkaa ajaa avoimet pohjoismaiset järjestelmät tarkoituksettomaan siilipuolustukseen, jättää rakenteelliset uudistukset tekemättä siellä, missä niitä eniten tarvitaan sekä vähentää kansalaisten luottamusta unioniin.

Pohjoismaat ovat omalta osaltaan osoittaneet, että laaja julkinen sektori, kattavat hyvinvointijärjestelmät sekä kohtuulliset työehdot eivät ole kilpailukyvyn esteitä vaan sen edellytyksiä. Sopimuspohjaisilla järjestelmillä on kyetty luomaan merkittävää joustavuutta ja laajapohjaisen hyväksynnän saavuttaneita uudistuksia. Tämä näkemys olisi saatava erityisesti komission hyväksymäksi. Suomen EU-puheenjohtajuuskautta on kyettävä hyödyntämään tämän tavoitteen edistämiseksi. Tämä on korostuneesti sosialidemokraattien vastuulla ja olisi kyettävä kytkemään täysimääräisesti omaan julkisuuskuvaamme.

Hyvät toverit! Vaikka presidentinvaalit päättyivät kannaltamme voitokkaasti, ei suuriin juhliin ole aihetta. Selvisimme näistä vaaleista voittajina vain ja ainoastaan siksi, että ehdokkaamme pohjakannatus oli niin laajaa ja vahvaa. Kampanja, varsinkin jos sitä vertaa Kokoomuksen vastaavaan, ei ansaitse korkeita tyylipisteitä. Yleisilme oli mitäänsanomaton ja seisahtunut, sanalla sanoen juuri sitä, millaiseksi oikeisto meidät haluaa, perusteetta, leimata. Tästä on otettava oppia seuraaviin eduskuntavaaleihin lähdettäessä.

Tulevissa vaaleissa ratkaisevia tekijöitä tulevat olemaan profiiliamme korottava ja vahva ohjelmatyö, sen onnistunut esilletuonti sekä onnistunut ehdokasasettelu. Vaalikampanjan tulee olla selkeän optimistinen ja tulevaisuususkoinen. Menneistä saavutuksista on syytä olla ylpeä, mutta niiden kertaaminen ei tule riittämään poliittisen muistin ollessa turhan lyhyt. Haluan nähdä sosialidemokraattisen kampanjan, joka korostaa kykyämme hyvinvointivaltion vastuulliseen uudistamiseen erityisesti painottamalla valtion positiivista roolia, sosiaalipolitiikan universalismia, koulutusta ja työhön kannustamista ei ihmisten rankaisemisen, vaan valmiuksien jamahdollisuuksien antamisen kautta. Myös aloitteellisuus ja eteenpäinmeno suhteessa Euroopan Unionin kehittämiseen olisi tärkeä, dynaamisen ja aikaansa seuraavan SDP:n merkki.

Ehdokasasettelussa haluan korostaa monipuolisia listoja. Niissä vaalipiireissä, joissa on huomattavaa äänestäjäpotentiaalia suurten korkeakoulujen muodossa, tulee panostaa nuorten ja koulutettujen ehdokkaiden listalle saantiin. Muuten nämä laajat äänestäjäryhmät valuvat korostuneesti vihreiden ja kokoomuksen kannattajiksi. Ennakoivan huomion kohteena tulee olla myös tulevien sosialidemokraattisten eduskuntaryhmien muoto. Mikäli seuraavissa eduskuntavaaleissa ei sosialidemokraattisilta listoilta valita ainuttakaan nykyistä ryhmäpuheenjohtajaa nuorempaa miestä, olemme seuraavan vaalikauden lopulla tilanteessa, jossa ryhmässä ei ole ainuttakaan alle 50-vuotiasta miestä.Tämä alkaa uhata puolueen kykyä osallistua hallitusvastuun kantamiseenvuoden 2011 jälkeen.

Hyvät toverit! Ammattiyhdistysliikkeen tuki tulee olemaan erittäin arvokas myös näissä tulevissa vaaleissa. Sen on kuitenkin rakennuttava eri tavalla kuin tähän asti, tiedostaen tällä hetkellä erityisesti nuorten äänestäjien poliittisen lukutaidon puute sekä erityisesti SAK-laisen ay-liikkeen imago-ongelma nuorten keskuudessa. Osasyynä tähän oli myös omien ihmistemme heikko valmius selittää tuen muotoa ja syitä.

Tästä oppineena meidän on tulevissa vaaleissa kyettävä entistä paremmin artikuloimaan se, miksi poliittinen ja ammatillinen työväenliike ovat läheisessä yhteistyössä. Meidän ei tarvitse kuunnella syytöksiä läheisestä suhteestamme, vaan voimme aidosti todeta ay-liikkeen on edunvalvontajärjestö ja valvovan työntekijöiden etuja tukemalla vasemmistopuolueita. Siksi lienee yhtä luonnollista, että SAK antaa vaaliapua SDP:lle kuin että teollisuus ja työnantajat tukevat kaikin käytettävissä olevin voimin Kokoomusta. Tämänjälkeen tavallinen palkansaaja voi sitten miettiä kumman leirin kanssa hänellä on enemmän yhteisiä etuja. Oma yhteiskunnallinen julkaisutuotantomme olisi saatava tätä tavoitetta tukien mahdollisimman nopeasti käyntiin, hyvistä ideoista huolimatta vastapaino EVA:lle on jäänyt ainakin toistaiseksi realisoitumatta. Kiitos!

5 kommenttia:

Arto J. Virtanen kirjoitti...

Oikea mies oikealla paikalla! Jälleen kerran erinomainen puheenvuoro Esa!

Näen tällä hetkellä monella tavalla ongelmalliseksi sekä politiikan tekotapamme että joidenkin tekemän analyysin yhteiskuntakehityksestä. Se kun tuppaa aina lähtemään jostain pahasta ja vasta sitä kautta heijastuu meidän tekemiseen. Globalisaatio on yksiselitteisesti paha uhka, vaikka kiinalaisten köyhien määrä on radikaalisti pienentynyt jne.

Kaipaan siis aivan samaa, kuin sinäkin: "Vaalikampanjan tulee olla selkeän optimistinen ja tulevaisuususkoinen". Koko ajattelumme täytyy olla tätä jatkossa enemmän.

Katri Söder kirjoitti...

Minusta puoluevaltuusto hyväksyi tänään onnistuneen kannanoton, joka liittyi suoraan tämän aamun uutisiin UPM-kymmenestä. Kannanotto ei alkanut menneiden kertaamisesta, kuten ne usein ovat alkaneet, vaan suoraan ajankohtaisista asioista. Ajatus yritystukien takaisinperimisen tiukentamisesta niiltä yrityksiltä, jotka siirtävät tuotantoaan ulkomaille, oli osuva tähän päivään.

Juhana kirjoitti...

Erinomaista! Paljon ajatuksia yhdessä puheenvuorossa, jotka olisin voinut välittömästi hyväksyä.

Kuntarakenteen haasteet ovat massiiviset ja aikataulu on kireä, kuten Esa toi hyvin esiin. Erityisesti Turussa on ollut henkeä piirittää tämä kituva veturi "elinvoimaisilla" ympäryskuntien liitoksilla. Se ei ole ainakaan nuorten etu, jotka valuvat usein Turun keskustaa tallaamaan juuri nistä ympäryskunnista. Sisään muuttaa potentiaalia ja nuoruuden intoa, mutta ulos ihan oikeita veronmaksajia ja lapsiperheitä.

Eu:n integraatio ja kuntauudistus tuntuvat kovin erillisiltä asioilta, mutta ovat oikeastaan samaa puuta. Molemmissa vaaditaan rohkeutta ja asennetta, joka katsoo reilusti eteenpäin, paria vuotta kauemmas, oikeastaan vuosikymmenien taakse. Nuorilla ei ole varaa kompromisseihin, koska laskun maksamme me itse.

Kiitos rohkeasta linjanvedosta, joka ei turhaan kumarrellut ketään.

-Juhana Harju

Hanna Kopra kirjoitti...

Sä olet hyvä pitämään puheita. Harmi etten ollut kuulemassa. Sisällössä oli ns. munaa ja sitä puolue tarvitsee.

Eduskuntavaalit ovat haaste monella saralla ja on turha odottaa mitään presidentinvaaleihin perustuvaa äänien painottumista. On hyvä, että asiasta sanotaan mahdollisimman äänekkäästi jo nyt, sillä jälkiviisaus on turhaa. Hommaan pitää vaikuttaa ennen kuin kaikki on jo reisillä.

Jonkun/joidenkin pitää myös katsoa asioita vuosiakin eteen päin. Sekin on puolueen etu. Uusia viisikymppisiä ei edustajiin tule, itsestään. Se on luonnollista, että nuoremmat myös korvaavat vanhempaa sukupolvea. Niin kuin hekin ovat itse korvanneet.

Hyvä Esa! Keep Rocking!

Esa Suominen kirjoitti...

Kiitos kehuista, toverit ja terveisiä Ruotsista. FNSUn kokouksen yhteydessä tuli keskusteltua paljon myös vaaleista. Ruotsissa kampanja on täydessä vauhdissa, vaikka aikaa on puoli vuotta. Sieltä, kuten monesta muustakin pohjoismaasta, on paljon opittavaa kampanjoinnin suhteen.