Liikenneinfra puhuttaa jokaisen budjetin yhteydessä ja saa ajoittain rajusti ylikorostuneen merkityksen keskusteluissa. Toisaalta toimivien liikenneyhteyksien merkitystä Suomen kaltaiselle maalle on vaikea yliarvioida. Kiireisimmät tietyöt tulee varmasti tehdä itärajan suunnassa, mutta muitakin tärkeitä hankkeita on. Niistä keskeisimmät liittyvät raideliikenteeseen.Turun seudulla suunta on selvä. Kun odotettu moottoritieyhteys Helsinkiin on vihdoin valmistumassa, tulee alkaa tavoitella seuraavaa keskeistä liikenneinvestointia, jolla kyetään paitsi lisäämään Varsinais-Suomen vetovoimaa niin asuinalueena kuin yritysten sijoittumiskohteena, myös ohjaamaan ihmisiä ja kuljetuksia ekologisesti kestävämpien liikennemuotojen pariin. Tämä tarkoittaa ELSA-, eli Espoo-Lohja-Salo-radan rakentamista sekä Turku-Salo-lähijunaliikenteen kehittämistä.
Nykyinen Karjaan kautta kulkeva reitti on ongelmallinen radan mutkaisuuden ja huonon kunnon takia. Yhteyden ylläpito tulee pitemmällä aikavälillä erittäin kalliiksi. Uusi linjaus olisi myös huomattavasti nykyistä nopeampi, joka näin parantaisi oleellisesti Helsingin suunnan yhteyksiä. ELSA-rata olisi perusteltu myös tavaraliikenteen suhteen. Salon-Lohjan-Hyvinkään kautta kulkeva reitti kohti itää olisi sujuvampi kuin nykyinen kierto Toijalan kautta. Tällä olisi merkitystä Turun sataman kilpailukyvyn kannalta.
Paikallisliikenteen suhteen ensiarvoinen kehittämisen kohde on Turun ja Salon välinen lähijuna. Pääkaupunkiseudun saadessa uudet lähijunat vapautuisi VR:lta toimintakuntoista kalustoa tähän tarkoitukseen vailla merkittäviä kustannuksia. Asema- ja ratakustannukset toki olisivat huomattavia, mutta ajan myötä maksaisivat itsensä takaisin.
Kuvassa siltarumpu
Tekstit
3 kommenttia:
Suommen rautatiepolitiikka sössittiin lopullisesti rakentamalla iditoottimainen Savon oikorata, kun oikeasti valtakunnan etu olisi vaatinut uuden rantaradanrakentamista, joka olisi yhdistänyt Tikkurilan, Porvoon, Loviisan, ja Kotkan, ja myöhemmin kenties mahdollistanut Pietarin samaan rataan.
Kun tähän olisi sitten liitetty uusi Turun rata, olisi saatu aikaan kokonaisuus, jolla olisi oikeasti ollut merkitystä.
Kokonaisuutena VR:n tilanne on sellainen, että on myös oikeasti harkittava sitäkin, että annettaisiin koko paskan olla. VR on henkilöliikenteen osalta hinnoitellut itsensä pihalle, niin että kukaan, ettei sen käyttäminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvassa ole enää järkevää.
Julkisen liikenteen kilpailukyky kokonaisuutena on laitettu niin kuralle, että on hyvinkin mahdollista, että joudun vielä vanhoilla päivilläni hankkimaan ajokortin, kun edes Helsingin sisäinen liikenne ei enää ole kilpailukykyinen vaihtoehto.
VR:n teko; yöjunien lopettaminen ja vähentäminen on aiheuttanut pohjoisessa sen, että lentolippujen hinnat ovat nousseet pilviin, kun kilpailua ei enää ole.
Kuopio sen sijaan kiittää oikoradan saamista, vaikkakin se on harventanut vuoroja ja lisännyt vaihtoja meillepäin. Aina kun joku saa jotakin, samalla pyllistetään toisaalle.
ELSA-rata on kallis investointi, ja nykyisellään on lvm:llä vakavia vaikeuksia saada rahaa budjettiin edes nykyisen rataverkon palvelutason ylläpitämiseksi.
Olen silti Esan kanssa samoilla linjoilla ELSA:n aiheellisuudesta. Pidemmän päälle ELSA on perusteltu, ellei peräti perustelluin ratkaisu Varsinais-Suomen liikenneverkon kehittämiseksi. Nykyinen Helsinki-Turku -yhteys on hyvinkin 30-40 kilometriä ELSA-reittiä pidempi, ja kilpailutilanteessa kumipyöräliikenteeseen nähden pienikin ero on ratkaiseva. Vähäinen ei olisi sekään merkitys, mikä ELSA:lla olisi paikallisluonteiselle työmatkaliikenteelle. Lahden oikorata ei ollut lopullinen sössintä, vaan Lipposen hallitusten ja erityisesti sosialidemokraattisen yhteiskuntapolitiikan menestystarina, joka jo nyt on osoittautunut huomattavasti etukäteislaskelmia suositummaksi, suurelta osin juuri työmatkaliikenteen luomasta potentiaalista johtuen.
Kommentiksi Petjan arvioon todettakoon, että idän suunnan kannalta tehtyjä valintoja ei voi lähtökohtaisesti pitää epäonnistuneina. Toki Helsinki-Kotka-Luumäki-raja -tyyppinen ratkaisu toisi yhteyksiä rannikkokaupunkien välille ja jonkinlaisen aikasäästön, mutta nykyisessä resurssitilanteessa tällainen priorisointi ei voi olla perusteltu. Idän suunnassa olennaista on tavaraliikenne, joka kaikista etelän satamista itään hoidetaan Kouvolan ratapihan kautta onnistuneesti - satamien välisissä yhteyksissä on parantamisen varaa, mutta tällaiset tavaravirrat ovat marginaalisia. Turun sataman sijainti idänliikenteen kannalta on ongelmallisin, mutta siihen olisi parannusta löydettävissä: ELSA.
Lähetä kommentti